Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut keulivat tavallisilla lapsillaan?
20.11.2025 |
On normaalia kertoa vaikka, että Eemeli oppi eilen kävelemään tai lukemaan tai valmistui yliopistosta, mutta jotkut keulivat kaikella ja koko ajan ja näyttävät lastensa kuvia jne. kyllästymiseen asti.
Ärsyttääkö teitä se?
Kommentit (45)
Koska se lapsi on rakas. Minä en keuli, vaan kerron elämäni iloisista asioista, joihin se lapsi lukeutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästäkö te niiden tuttujenne kanssa vain keskustelette? Minusta on ihan luonnollista että ystävien ja tuttavien kanssa puhutaan myös henkilökohtaisista ja sille ihmiselle tärkeistä asioista. Ja lapset ovat yksi sellainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Joo, onhan se tyhmää. Mulla yksi tuttu meni naimisiin miehensä kanssa. Ovat olleet avoliitossa parikymmentä vuotta ja kaksi melkein täysi-ikäistä lasta. Voi sitä hehkutusta ja ilosta itkemistä, kun viimeinkin mies kosi.
Ja useinmiten se on vain lopun alkua. Ihan empiirinen tutkimus.
Heillä ei ole muuta elämässä tai ainakaan muuta niin tärkeää? En ole tuntenut ketään, joka koko ajan puhuu lapsistaan, joten en ole pahasti ärsyyntynyt satunnaisista jutuista.
Hm, vuosia kuuntelin "poikani X, jonka kummisetä on kirurgi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säästäkö te niiden tuttujenne kanssa vain keskustelette? Minusta on ihan luonnollista että ystävien ja tuttavien kanssa puhutaan myös henkilökohtaisista ja sille ihmiselle tärkeistä asioista. Ja lapset ovat yksi sellainen asia.
Ohimennen voi kertoa jonkun asian lapsestaan ja vaihtaa sitten aihetta, mutta kuvien näyttämisillä höystetyt lapsimonologit ovat uuvuttavia.
Vierailija kirjoitti:
Hm, vuosia kuuntelin "poikani X, jonka kummisetä on kirurgi".
Ai pahus, tuo on jo aika säälittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli kerran naapuri, joka aina esim. hississä kohdatessamme jauhoi lapsenlapsestaan. Ihan kiva kersa varmaan, mutta kyllä taloyhtiössä olisi riittänyt yhtä ja toista ihmeteltävää, niin miksi siitä nevahööd lapsesta piti jankata. En mäkään alkanut mun kummilapsesta esim.
Yksi nainen keuli sillä, että hänen aikuinen poikansa käy kuntosalilla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi nainen keuli sillä, että hänen aikuinen poikansa käy kuntosalilla :D
Nauroin.
Suomalaiset ovat niin alkukantaisia, että lapsilla noustaan arvoasteikossa kuten hyvällä koulutuksella; tai näin ainakin jotkut luulevat, joilla ei mitään muuta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska se lapsi on rakas. Minä en keuli, vaan kerron elämäni iloisista asioista, joihin se lapsi lukeutuu.
Oletko varma, että muita kiinnostaa?
Mikä teidän geeneistänne tekee teistä yleensä Suomelle tärkeän?
Naapuri sai ensimmäisen lapsenlapsensa. Se oli tietysti kiva uutinen meille vieraammillekin ,koska tiedämme miten tärkeää hänelle on jo hänen omat lapsensa. Juttuihin tulisi uutta lapsenlapsen myötä.
Niinpä olemme nyt tutustuneet parin vuoden ajan ihmelapseen, joka on jo valmis ornitologi, insinööri, rakennusmestari ja todennäköisesti neitseellisesti syntynyt naapurin tyttärestä. Naapuri palvoo hedelmällistä tytärtään, eikä muista lapsen isälläkin olevan roolinsa lapsen olemassaoloon (uskoisin että on).
Joka kerta lapsenlapseen ja naapurin törmätessä naapuri kontroloi, hallitsee kohtaamistamme suorastaan pakottamalla lapsen ja minut huomaamaan toisemme. Lisäksi minun odotetaan huudahtelevan ihastuneena lapsen askeleita tai istumista rattailla. Se on ollut hyvin ärsyttävää , koska lapselle ei anneta tilaa päättää itse haluaako tutustua vai onko maassa oleva kivi kivempi. Minusta lasta pitää kunnioittaa, eikä palvoa ja ylistää sokeasti kuin jumalaa.
Kyllästyin myös kuviin, joita lapsesta esiteltiin.
Kesällä sanoin suoraan naapurille, etten halua enää kuulla hänen tyttärestään ja lapsenlapsesta. Tottakai naapuri loukkaantui verisesti ja itki suuria krotiilinkyyneleitä, miten ilkeä olen. Noh, ei voi mitään. Näin on nyt parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat niin alkukantaisia, että lapsilla noustaan arvoasteikossa kuten hyvällä koulutuksella; tai näin ainakin jotkut luulevat, joilla ei mitään muuta ole.
Niin. Joku tarvehan tuon keulimisen taustalla on. Ihminen haluaa tulla nähdyksi ja pelkää, ettei se ilman tehosteita onnistu.
No voihan se joillakin mennä vähän överiksi. Mutta se suhde omaan lapseen on ns elämää suurempi, joten sitä voi hehkuttaa jotain asiaa sen enempiä edes ajattelematta.
Aikuiset lapset ei ehkä itse ole niin innoissaan siitä kohkaamisesta, mutta eivät oikein ehkä kehtaa sitä sanoakkaan.
Vierailija kirjoitti:
No voihan se joillakin mennä vähän överiksi. Mutta se suhde omaan lapseen on ns elämää suurempi, joten sitä voi hehkuttaa jotain asiaa sen enempiä edes ajattelematta.
Aikuiset lapset ei ehkä itse ole niin innoissaan siitä kohkaamisesta, mutta eivät oikein ehkä kehtaa sitä sanoakkaan.
Jatkan.. Tää on muuten asia, joka ei yleensä avaudu lapsettomille, eikä tarvitsekkaan.
Ehkä ihan kiva ettei olla pelkkää jätettä ja häpeäksi kuten suomalaiset on tavattu ennen kasvattaa
Vuosikymmeniä sitten kuuntelin, kun joku kehui työkaverinsa suorittaneen hum.kand. -tutkinnon. Totesin siihen, en ehtinyt puraista kieleeni, että "olenhan minäkin". Hetken hiljaisuus. "Ai ooksää hum.kand?".
Pilasin jonkun ilon. Harmittaa vieläkin.
Muistotilaisuudessa kuultua: "X ei koskaan kertonut, että hönellä on noin oppineita lapsia."
Joo, onhan se tyhmää. Mulla yksi tuttu meni naimisiin miehensä kanssa. Ovat olleet avoliitossa parikymmentä vuotta ja kaksi melkein täysi-ikäistä lasta. Voi sitä hehkutusta ja ilosta itkemistä, kun viimeinkin mies kosi.