Onko ok, että mies olettaa minun järjestävän perheellemme koko joulun?
Meillä kaksi lasta, toinen koulussa ja toinen päikyssä. Jouluvieraita ei tänä vuonna tule. Mutta onhan siinä silti, kaikki lahjat, leipomiset, joulupukit, jouluruoat, siivoamiset (tässä tosin mennään siitä missä aita matalin), joulukuuset ja muut koristeet ym ym. Mies olettaa, että suunnittelen, muistan, hoidan ja järjestän tämän kaiken yksin. Että muistan hankkia kaikki perinteeseen kuuluvat jouluruoat, sulattaa ja paistaa ajoissa kinkut (jota ei syö kuin mies), keksin ja hankin lasten kaikki lahjat yksin jne. Hän panos on maksaa osa tästä. Mutta ei miettiä, suunnitella, muistaa eikä hoitaa mitään jouluun liittyvää. Lasten vuoksi kuitenkin halutaan hyvä joulu, ja tykätään me aikuisetkin joulusta. Kuitenkin ärsyttää, että kaikki miettiminen ja muistaminen jää yksin minulle. Olisiko sinusta ok?
Kommentit (438)
Minäkin jättäisin tuossa kaikki miehen toiveet sitten huomiotta. Olisin myös tarkkana siitä, että ei tämän jouluperiaatteensa vuoksi samalla luista koko loppuvuoden tavallisista siivouksista, kaupassa käymisestä, ruoanlaitosta sun muusta.
Semmoinen kysymys aloittajalle, että onko sinulle tullut tavaksi jotenkin ylikohteliaasti tiedustella, haluaako ja viitsiikö mies osallistua omaan osuuteensa kodin töistä, ja minkä osan omista hommistaan mies aikoo tehdä? Kannattaako käydä tuollaisia keskusteluita, missä mies pääsee sanomaan, ettei mene edes listan kanssa kauppaan? Eikö ennemmin kannata vaan kysymättä tyrkätä sille kauppalista käteen, että sun vuoro mennä, tossa olis lista.
Minullakin on mies, joka helposti liimautuu sohvalle makaamaan. En minä siltä liiemmin kysele, mitä herra haluaa ja viitsii tänään tehdä, vaan ilmoitan, mitä sen pitää seuraavaksi tehdä, ja jos ei liikettä näy, hätistän napakasti toimimaan. Tietenkään tämä ei ole ideaalitilanne, mutta en minä nyt sen takia rupea tekemään kaikkea yksin, että miestä pitäisi jotenkin kauniisti maanitella oman osuutensa tekemiseen. Ei miehellä ole yhtään enempää oikeutta valita, haluaako laittaa ruokaa tai viedä roskia kuin minullakaan. Jotkut asiat on vaan tehtävä.
Oletteko keskustelleen millaisia muistoja teillä on lapsuuden jouluista? Mikä silloin oli kivaa? Mikä ahdistavaa?
Jos muuten hyvä ja kodista huolta pitävä mies, niin voipi olla jotain traumaa taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voi osallistua. Lapset iästä riippuen voi avustaa esim. Siivouksessa, leipomisessa, koristelussa. Miehen kanssa voitte sopia vaikka tehtävien puolittamisesta.
Nokun emmää osallistu, oli ap jo avauksessa kertonut miehen todenneen. Emmää osallistu, tulen aattona puuropöytåän perheen kanssa kuitenkin.
Tällaisessa tapauksessa kehotan ottamaan radikaalit keinot käyttöön. Jos aikuinen ei työhön osallistu, niin ei ole asiaa sinun järjestämään joulujuhlaankaan. Ei ruokaa, ei koristeista ja tunnelmasta nautiskelua (puhumattakaan lahjoista). Kun taloudellinen osallistuminen on puolittaista, niin silloin pitäisi aikuisen ihmisen käsittää, että silloin ei voi kaikkea työtä sysätä toiselle osapuolelle. Vapaamatkustus on surullisen yleistä.
Mihin ihmeen hommaan te sitä vastahakoista äijää tarvitsette? Kauppatavarat saa tilattua oven taakse, jopa valmiit ruuat. Lahjojenkaan takia ei tarvitse kauppoihin mennä.
Puuhastele kaikessa rauhassa lastesi kanssa ja opeta heille jouluperinteitä, varsinkin pojille, että he ovat aikanaan parempia perheenisiä kuin se sohvalla kiukutteleva turjake.
Tässä on loppujen lopuksi kyse siitä, onko mies kiinnostunut poistumaan mukavuusalueeltaan lastensa vuoksi.
Monet tarttuu turhaan jouluun ,koska asia voisi olla loppujen lopuksi mikä tahansa. Viekö lapsia harrastuksiin tai vaikka matkustaa jonnekkin huvipuistoon vaikka vihaisi niitä, mutta haluaisi antaa lapsille iloa.
Ihmettelen tuollaisia miehiä aika paljonkin. Oma mies ei pidä joulusta eikä jouluruuista, mutta laittaa joulua mun kanssa koska tietää lasten pitävän siitä todella paljon. Hankkii kuusen ja ostaa lahjoja ja leipoo pipareita ja istuu kiltisti lasten joulukonserteissa vaikka ei niistä pidä.
En minäkään voi sietää salibandya, mutta käyn silti lapsen peleissä ja kannustan ja elän mukana.
Se on aikuisuutta ja vanhemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok. Mies syö kinkkua = mies hankkii ja paistaa kinkun.
Mun isäni teki aina kinkun, vaikka oli 30- luvulla syntynyt vanhan sukupolven mies. Kantoi ja laittoi myös joulukuusen.
Kinkun voi ostaa ihan valmiinakin, jopa valmiiksi viipaloituna juuri sen verran kuin tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on loppujen lopuksi kyse siitä, onko mies kiinnostunut poistumaan mukavuusalueeltaan lastensa vuoksi.
Monet tarttuu turhaan jouluun ,koska asia voisi olla loppujen lopuksi mikä tahansa. Viekö lapsia harrastuksiin tai vaikka matkustaa jonnekkin huvipuistoon vaikka vihaisi niitä, mutta haluaisi antaa lapsille iloa.
Ihmettelen tuollaisia miehiä aika paljonkin. Oma mies ei pidä joulusta eikä jouluruuista, mutta laittaa joulua mun kanssa koska tietää lasten pitävän siitä todella paljon. Hankkii kuusen ja ostaa lahjoja ja leipoo pipareita ja istuu kiltisti lasten joulukonserteissa vaikka ei niistä pidä.
En minäkään voi sietää salibandya, mutta käyn silti lapsen peleissä ja kannustan ja elän mukana.
Se on aikuisuutta ja vanhemmuutta.
Samaa mietin. Jos lapset tapanina kyselevät isäänsä pulkkamäkeen, niin lähteekö isä vai onko sekin joulun viettoa, johon hän osallistuu ainoastaan maksamalla osan kustannuksista.
Vierailija kirjoitti:
Normaalissa perheessä lapset osallistuvat joulun laittoon koristelun ja ikätasoon sopivan siivoaminen muodossa.
Ja leipomisen. Kuten meillä lapsuuskodissa ja nykyään omassa. Joka haluaa, osallistuu. Poislukien pikkulapset tai muuten kykenemättömät.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisessa tapauksessa kehotan ottamaan radikaalit keinot käyttöön. Jos aikuinen ei työhön osallistu, niin ei ole asiaa sinun järjestämään joulujuhlaankaan. Ei ruokaa, ei koristeista ja tunnelmasta nautiskelua (puhumattakaan lahjoista). Kun taloudellinen osallistuminen on puolittaista, niin silloin pitäisi aikuisen ihmisen käsittää, että silloin ei voi kaikkea työtä sysätä toiselle osapuolelle. Vapaamatkustus on surullisen yleistä.
Toimisi muuten, mutta ap:lla on lapsia. Jos lapset tykkäävät joulusta, on melkoisen ankeaa olla tarjoamatta heille jotain. Sen toisen aikuisen voi kyllä jättää osattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisessa tapauksessa kehotan ottamaan radikaalit keinot käyttöön. Jos aikuinen ei työhön osallistu, niin ei ole asiaa sinun järjestämään joulujuhlaankaan. Ei ruokaa, ei koristeista ja tunnelmasta nautiskelua (puhumattakaan lahjoista). Kun taloudellinen osallistuminen on puolittaista, niin silloin pitäisi aikuisen ihmisen käsittää, että silloin ei voi kaikkea työtä sysätä toiselle osapuolelle. Vapaamatkustus on surullisen yleistä.
Toimisi muuten, mutta ap:lla on lapsia. Jos lapset tykkäävät joulusta, on melkoisen ankeaa olla tarjoamatta heille jotain. Sen toisen aikuisen voi kyllä jättää osattomaksi.
Kirjoitin tässä pelkästään aikuisista ja tarkoitin pelkästään aikuisia. Lapset (lain näkökulmasta alaikäiset) eivät voi olla tässä asiassa vapaamatkustajia, koska alaikäisiltä ei (yleensä) odoteta aikuisen vastuuta perhejoulun järjestämisessä. Vapaamatkustus mielestäni vaatii sen, että on vastuuasemassa ikänsä, roolinsa ym. perusteella, ja jossa odotetaan osallistumista, mutta ei sitten osallistu, vaikka siihen pystyisi ja sitä häneltä pyydettäisiin tai vaadittaisiin.
Lapsia en todellakaan jättäisi osattomaksi joulusta, koska he ovat lapsia. Ironistahan tässä on, että lapset luultavasti ap:n keississä tulee osallistumaan enemmän jouluvalmistelutyöhön mitä heidän aikuinen isänsä ja siten helpottavat edes hieman ap:n työlistaa. Tällaisessa tilanteessa voisi jopa yrittää vedota miehen ylpeyteen, miten hän tekee vähemmän jouluvalmistelutyötä kuin omat pienet lapsensa. Rahakaan ei tässä auta, jos ei ole valmis tekemään sen vertaa työtä, että sen vaihtaisi ruokaan ja lahjoihin.
Mies raknetanu talon,maksanutkin sen,huolehtii ylläpidosta,korjauksista, autoista(huollot ja muut metatyöt).
Nainen makoilee sohvalla päivät napostellen ja valittaa ku pitää laittaa kinkku uuniin, on se niin rankkaa vaikka uunihan sen paistaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies raknetanu talon,maksanutkin sen,huolehtii ylläpidosta,korjauksista, autoista(huollot ja muut metatyöt).
Nainen makoilee sohvalla päivät napostellen ja valittaa ku pitää laittaa kinkku uuniin, on se niin rankkaa vaikka uunihan sen paistaa.
Suurin osa miehistä ei rakenna yhtään mitään ja vie autonsakin huoltoon, mutta näihin ketjuihin löytyy aina alkeellisesti asuvia maalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies raknetanu talon,maksanutkin sen,huolehtii ylläpidosta,korjauksista, autoista(huollot ja muut metatyöt).
Nainen makoilee sohvalla päivät napostellen ja valittaa ku pitää laittaa kinkku uuniin, on se niin rankkaa vaikka uunihan sen paistaa.
Suurin osa miehistä ei rakenna yhtään mitään ja vie autonsakin huoltoon, mutta näihin ketjuihin löytyy aina alkeellisesti asuvia maalaisia.
Just. Minä aikoinaan vaihdoin itse auton renkaat ennen kuin mieheltä opin, ettei se renkaiden vaihto lopulta maksa niin paljoa, että sen kanssa kannattaa itse ärhertää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisessa tapauksessa kehotan ottamaan radikaalit keinot käyttöön. Jos aikuinen ei työhön osallistu, niin ei ole asiaa sinun järjestämään joulujuhlaankaan. Ei ruokaa, ei koristeista ja tunnelmasta nautiskelua (puhumattakaan lahjoista). Kun taloudellinen osallistuminen on puolittaista, niin silloin pitäisi aikuisen ihmisen käsittää, että silloin ei voi kaikkea työtä sysätä toiselle osapuolelle. Vapaamatkustus on surullisen yleistä.
Toimisi muuten, mutta ap:lla on lapsia. Jos lapset tykkäävät joulusta, on melkoisen ankeaa olla tarjoamatta heille jotain. Sen toisen aikuisen voi kyllä jättää osattomaksi.
No ei sitä oikein voi jättää osattomaksi, koska joulun henki menee aika lailla pilalle lapsiltakin, jos isi suljetaan pois joulupöydästä eikä isi saa yhtään lahjaakaan. Joulunviettoon kuuluu se tietty jalous ja ystävällisyys. Tämä on siksi aika pirullinen ansa, kun mieshän ei joulun hengen vuoksi silti leiki mukana, kun hän ei sitä joulua niinku vietä.
En minä tuohon juuri muuta ratkaisua keksi kuin että vyöryttää päävastuun tavallisesta arjesta miehelle näin marraskuussa ja joulukuun alkupuolella, jolloin itselle jää aikaa ja energiaa siihen joulun valmisteluun. Tietysti sen kinkun voi jättää välistä, jos se ei ole lapsille eikä itselle tärkeä, ja miehen paketeissa voi olla hyvin sitten sukkia ja ehkä kalsareita sekä kirja, jonka haluaa itse lukea. Lapset eivät tajua, ettei isä saanut oikeasti joululahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies hoitaa kinkun ja minä oikeastaan kaiken muun. Mutta en siksi, että toinen olettaa tai vaatii, vaan siksi että mä itse haluan. Musta siinä on se oleellinen ero.
Meilläkään mies ei varsinaisesti vaadi minua hoitamaan yksin, mutta hän olettaa minun hoitavan yksin, kun jos en hoida niin lapsilla ei ole joulua. Ap
Eli ap kaikki onkin sinun korviesi välissä. Oletat että muut haluavat sinun tekevän asioita. Mikset ota asiaa puheeksi perheesi kanssa vaan uhridut?
Vierailija kirjoitti:
Mies raknetanu talon,maksanutkin sen,huolehtii ylläpidosta,korjauksista, autoista(huollot ja muut metatyöt).
Nainen makoilee sohvalla päivät napostellen ja valittaa ku pitää laittaa kinkku uuniin, on se niin rankkaa vaikka uunihan sen paistaa.
Siitä kinkun paistosta pitää tietää vähän muutakin kuin että se laitetaan uuniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisessa tapauksessa kehotan ottamaan radikaalit keinot käyttöön. Jos aikuinen ei työhön osallistu, niin ei ole asiaa sinun järjestämään joulujuhlaankaan. Ei ruokaa, ei koristeista ja tunnelmasta nautiskelua (puhumattakaan lahjoista). Kun taloudellinen osallistuminen on puolittaista, niin silloin pitäisi aikuisen ihmisen käsittää, että silloin ei voi kaikkea työtä sysätä toiselle osapuolelle. Vapaamatkustus on surullisen yleistä.
Toimisi muuten, mutta ap:lla on lapsia. Jos lapset tykkäävät joulusta, on melkoisen ankeaa olla tarjoamatta heille jotain. Sen toisen aikuisen voi kyllä jättää osattomaksi.
No ei sitä oikein voi jättää osattomaksi, koska joulun henki menee aika lailla pilalle lapsiltakin, jos isi suljetaan pois joulupöydästä eikä isi saa yhtään lahjaakaan. Joulunviettoon kuuluu se ti
Mikä vika kirjassa joululahjana. Minulla se on ollut ainut lahja vuosia
Mutta ehkä kyse on vain asenteesta? Joulun laittaminenhan on mukavaa. Samalla siinä valmistautuu juhlaan ja tekee tilaa joulumielelle. Mutta et sinä niitä kaikkia töitä yksin ehdi tehdä. Jos tämä auttaa sinua, niin olen valmistellut meidän perheen joulut jo pian 30 vuotta. Minulla on tällainen joustava aikataulu (ja osaan myös pomottaa):
Marraskuussa, pikku hiljaa kauppareissujen yhteydessä kun on tarjouksia: piparimausteet, siirappi, pari pakettia voita, lohi, juureksia laatikoihin, korppujauhoja, herneitä, torttutaikinaa, luumuhilloa, taateleita ...
Marraskuussa: lohen graavaaminen pakasteeseen valmiiksi, niin että voi ottaa aattoaamuna sulamaan
Joulukuun alussa: piparitaikinan tekeminen ja lahjaostoksia (ja mies varaa joulupukin)
Itsenäisyyspäivän aikoihin: piparien leipominen lasten kanssa, joululaulut soimaan
Lucianpäiväksi: Lucian pullat
Noin 5-6 päivää ennen joulua: kinkku jääkaappiin sulamaan (mies saa ostaa kinkun)
Tuomaanpäivän tienoilla: taatelikakun leipominen (ja mies siivoaa, koska sinä et nyt ehdi, eikä siivoaminen ole joulutyötä)
Pari päivää ennen joulua: torttujen leipominen lasten kanssa
Aatonaattona: porkkanoiden ja lanttujen kuoriminen ja pilkkominen kattilaan veteen, luumukiisselin tekeminen, joulupöydän jälkiruokien tekeminen valmiiksi jääkaappiin (ja mies hakee kuusen, koska sinä et nyt ehdi)
Aattoaamuna: juurekset kiehumaan, riisipuuron keittäminen, kinkku ja laatikot uuniin, graavilohi sulamaan (mies ja lapset koristelevat kuusen)
Aattona klo 12 joulurauhan julistus ja puurot. Joulu alkaa. Saunaan, ja sitten tulee pukki. Etkä tee mitään muita töitä enää kuin otat laatikot ja kinkun uunista ja jälkiruoat jääkaapista (mies ja lapset kattavat pöydän, kunhan kuusenkoristelultaan ehtivät)
#mieslaiskuusnäkyväksi