Miksi "terapiasta" on tullut joku muotijuttu
Ihmiset, lähinnä nuoret ja nuorehkot naiset, puhuvat terapiasta samalla tavoin kuin puhutaan uimahalliin, kampaajalle tai ravintolaan menemisestä.
Lisäksi käsitykseni mukaan nämä terapeutilla käsiteltävät "asiat" ovat aivan höpöhöpöä, joiden takia pitäisi lähinnä kovettaa hieman nahkaansa, eikä kokea kärsimystä arjen vastoinkäymisistä tai ikävistä tilanteista.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä terapia ihan jokapäiväisenä ilmiönä tuntuu olevan ihan höpöhöpöä. Ihmiset haluavat pikaratkaisun ongelmiinsa terapiasta. Asiat eivät vain ole niin yksinkertaisia.
En usko, että monikaan terapiassa käyvä uskoo sen olevan mikään pikaratkaisu. Jotkut voi tietenkin luulla. Mun äiti, joka ei ole käynyt ikinä terapiassa (vaikka tarve ehkä olisi ollut) ihmetteli, kun mun syömishäiriö ei ole parantunut vaikka olin jo käynyt useamman kerran terapeutilla.
Joku naispsykiatrihan avautui tästä vähän aikaa sitten. Terapiassa käydään puumassa joutavia asioita, jotka eivät edes kuulu psykiatrian alaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku naispsykiatrihan avautui tästä vähän aikaa sitten. Terapiassa käydään puumassa joutavia asioita, jotka eivät edes kuulu psykiatrian alaan.
Ei varmaan, koska psykoterapia ei ole psykiatriaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia tarkoittaa ihan hirveän monia eri asioita. Useimmiten kyseessä on kuitenkin ihan vaan keskusteluapu, missä ammattilaisen kanssa jäsennellään omia ajatuksia ja tunteita.
Aloituksesta saa jotenkin sellaisen kuvan, että jollei terapiaan hakeudu jonkun ihan järkyttävän vaikean traumataustan tai vastaavan takia, kyseessä on sitten "höpöhöpöjuttu". Kai sitä nyt kevyemmistäkin asioista voi ammattilaisen kanssa käydä juttelemassa? Ei kaikilla ole sellaisia läheisiä joiden kansa voisi asiasta kuin asiasta keskustella tai vaikka olisi, aina ei ole sellainen elämäntilanne itsellä tai läheisillä, että omat vähemmän vakavat ongelmat on siinä hetkessä järkevää tuoda esiin.
Yleensä näistä arjen ongelmista jutellaan juuriki ystävien kanssa tai sitten haetaan vaikka vertaisapua täältä tai ylilaudalta tai jostain.
Vaikutat heikolta ihmiseltä, jos et ilman terapeuttia osaa säännöstellä syömistäsi? Vai oliko ongelma jossain syvemmällä?
Se tuo sisältöä tyhjään elämään. Samaan tapaan kuin jotkut vanhukset ramppaa lääkärillä, koska ei ole mitään muutakaan tekemistä. Helppo tapa väistää vastuu omasta elämästä, kun voi paeta aina jonkun diagnoosin taakse.
positiivista, jos avautuvat terapeutille eivätkä esim. random asiakaspalvelijalle. Ihmisistä on tullut todella rajattomia. Vaikka tilanne ei liittyisi millään tavallaan terveydenhuoltoon tai mihinkään vastaavaan, osa selittää ihan kaikki mielenterveydenongelmansa ja muutkin haasteensa ensimmäiselle satunnaiselle asiakaspalvelijalle jonka on pakko vastata puhelimeen.
Mäkin kuuntelen sujuvasti ja empaattisesti kenen tahansa ongelmia, 120€/h (Mobilepay)