Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naiset mitä vikaa oli 50-luvussa?
19.11.2025 |
Naisilla oli huomattavasti vähemmän mielenterveysongelmia kun nykyään. Olivat myös paremmassa fyysisessä kunnossa mikä vaikuttaa moneen asiaan.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luku oli paska vuosikymmen naisille. Ja 2025 on paska, koska Persut ja Kokoomus ovat hallitusaikanaan tehneet toisella pallon hallaa naisten oikeuksille.
Suomeksi:
Demarifemakko naukuu kun naisten kelaloisimiselle ja miesten selkänahoissa kuppaamiselle on laitettu suitset, ja alettu vaatimaan myös vastuuta niiden saatujen oikeuksien vastapainoksi.
Terveisin pilluton incel
Ahah!
Melko ullattavaa että tämä vakio kortti pelattiin taas tässä yhteydessä. Sun ainakaan ei kannata suunnitella uraa pokeriammattilaisena....
Terveisin homo joka piiloutuu inceliyden taakse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kokemusta, olen syntynyt 31. 12. 1959, puolen päivän maissa, siis puoli päivää - 50 lukua elänyt. Meillä ollut kiva koti valokuvista päätellen rivitalossa ja autokin.
Minulla on elämänkokemusta 50-luvusta puolen vuoden verran; olen syntynyt 31.5.1959. Minua hoiti kotiapulainen, koska äitiysloma oli vain pari kuukautta.
Jeesus Kristus aloitti työnsä, enkä ollut Häntä silminnnäkemässä. Kurjaa olisin halunnut nähdä Hänet silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalaiset osaa vain haukkua. Mitään normaalia keskustelua täällä ei saa aikaan.
Ap
Ei tule normaalia keskustelua, kun et tiedä Suomen historiasta mitään. Esimerkiksi sitä, että kyllä mielenterveysongelmia on ollut 50-luvulla.
Sinä siis tiedät enemmän? En ole väittänyt ettei mielenterveysongelmia ollut 50-luvulla mutta niitä oli vähemmän kun nykyään.
Ap
Näinköhän oltais oltu kyselyissä maailman onnellisin kansa, jos tätä olis silloin tutkittu.
Isoäiti sai 50-luvulla tuberkuloosin ja oli kuukausia, jos ei vuosia parantolassa.
Toinen isoäiti sai isoisältä turpaan harva se päivä. En olisi halunnut elää silloin, jos ei saa keuhkotautia niin saa mieheltä nyrkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No elikö AP itsekin siellä 50-luvulla vai oletko n. kolmekymppinen incelimies? Ei, me naiset ei kaivata yhtään noita aikoja takaisin, etkä silloinkaan olisi naista saanut yhtään enempää kuin nytkään.
Mä tavallaan kaipaan. En kaikkea tuolta ajalta, vaan sitä elämän yhteisöllisyyttä ja seesteisyyttä. Ei ollut nettiä, älypuhelimia, somea. Vaan aitoja ihmiskontakteja.
Kaipaat asioita, joita ei ole koskaan ollut.
Noita lueteltuja asioita on taatusti ollut. Aika on ollut huomattavasti hitaampaa ja paikallisempaa. Toki aikaansaavuutta on arvostettu, laiskottelua ei katsottu hyvällä mutta työtähän silloin riitti niin kaupungissa kuin maallakin.
Samaa voi sanoa vuosisadasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Alkuun oli se Suomen sota. Mut sit oli ihanaa yhteisöllisyyttä pelloilla ja heinäkasoissa ilman kännyköitä, sipsejä ja mielenterveysongelmia. Kylähullut oli kylälemmikkejä ja kaikki oli, ah niin romantillista!
Kaikki kasarimusiikki oli vielä tekemättä ja vauva-palstaa ei vielä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sattumalta valitsit juuri sen vuosikymmenen, kun naisia eniten työnnettiin keittokomeroihin?
Rintamalta kotiin palanneet miehet huomasivat, ettei heitä oikeastaan tarvittu taloutta pyörittämään ja siitähän tämä kotirouvakulttuuri alkoi.
Ennen maaseudulla arvostettiin sentään sitä, että nainen oli kestävä työihminen.
MIstä sulle näin synkkä käsitys muodostunut erityisesti naisen elämästä tuolloin :O
Ai niin, tiedänkin jo.
Ihan perustietoa sodan jälkeisestä Suomesta, jossa ansiotyöt piti antaa sodasta selvinneille miehille. Mitään oikeaa kotirouvakulttuuria ei syntynyt, oli aika pienet piirit niihin. Äitini sellainen oli, mutta antoi jo silloin pianotunteja huvikseen. Myöhemmin sit ihan täydet tunnit sairaanhoitajatyön ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Naisia oli myös yrittäjinä mm ompelijoina, vaattureina ja muina yksinyrittäjinä. Ihan hyvin pystyi tiliä tekemään.
Jotenkin rasittava tämä ikuinen ulina siitä miten naiset eivät muka kyenneet tai päässeet itsenäisesti pyrkimään mihinkään, pötypuhetta. Moni matkusti oppiin tai töihin ulkomaillekin.
Jotkut pääsivät, pääosin kaupungeista maaseudulta vähemmän, kun se maatila sitoi. Opiskelu maksoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut silloin elossa, mutta kuulemma naiset söivät siihen aikaan paljon mielialalääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalaiset osaa vain haukkua. Mitään normaalia keskustelua täällä ei saa aikaan.
Ap
Ei tule normaalia keskustelua, kun et tiedä Suomen historiasta mitään. Esimerkiksi sitä, että kyllä mielenterveysongelmia on ollut 50-luvulla.
Sinä siis tiedät enemmän? En ole väittänyt ettei mielenterveysongelmia ollut 50-luvulla mutta niitä oli vähemmän kun nykyään.
Ap
Tilastoja katsoessa itsemurhia tehtiin paljon 50-60 lukujen välissä, naisten itsemurhat nousivat juuri 1955 reilusti aiemmasta. Eli kyllä oli mielenterveys ongelmia. Myös mielisairaaloita oli paljon, enemmän kuin nykyisin niihin sijoitettiin myös kehitysvammaisia lapsia ja alkoholisteja, sähköshokki hoidot oli yleisiä.
Mummolleni niitä annettiin. Tuli aika apaattiseksi niistä. Ei estänyt lukuisia itsemurhayrityksiä. En tiedä, mikä olisi ollut tämän päivän diagnoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla syntynristäkin voi havaita, ettei silloin ymmärretty juuri mitään mielenterveydestä. Lobotomia taisi olla vielä silloin voimassa.
50-luvulla ei ollut ehkäisyä. Jos tyttö tuli raskaaksi, pojan oli pakko mennä naimisiin hänen kanssaan,mennä töihin ja elättää lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Niin, sodassa vaikeasti vammautunut isoisäni vaan ryyppäsi ja sulkeutui ja ilmeisesti jätti mummoni yksin hoitamaan lapsia. Mummo oli ankara äiti ja isäni sitten nuorena saikin huumeongelmia.
Ja nyt sitten itse kärsin vielä tuosta, kun isä oli alkoholisti ja väkivaltainen arvaamaton tapaus. Vaikka hänetkin on jo kuopattu aikoja sitten niin, kyllä ne vieläkin kalvaa ja miiettii että miksi näin? Miksi isoisä ei saanut mitään tukea henkisiin ongelmiin??
Ja näin ne sodan arvet kulkee sukupolvelta toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki söivät valiumia että olisivat selvinneet kurjasta elämästään.
50-luvulla riitti kun toinen puolisoista kävi töissä. Nykyään kahdenkaan työssäkäyvän tulot ei tunnu riittävän. Tämä todella panee ajattelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt vasta 1959, mutta äitini syötti minulle omaa sota-ajan lapsuuttaan ja pula-ajan nuoruuttaan päivittäin. Hän joutui jättämään lukion kesken, koska perheellään ei ollut varaa maksaa hänen opintojaan, ja hän meni ansiotöihin 17-vuotiaana.
Isoäitini oli ollut sodan syttyessä kolmen pienen lapsen äiti, ja kun isoisäni joutui rintamalle, isoäidin oli pakko mennä töihin, jotta hän saisi lapsille ruokaa. Yksi lapsista kuoli tuberkuloosiin, koska sairaalassa hoidettiin vain haavoittuneita sotilaita. 50-lukua pidetään ensimmäisenä vuosikymmenenä jolloin syntyi varsinainen nuorisokulttuuri, mutta moraalikoodin mukaan tytöt piti naittaa nopeasti. Täysi-ikäisyyden raja oli 21 vuotta. Avoliitossa ei saanut elää eikä ehkäisyä ollut.
Kyllä sai elää avoliitossa ns susipareja oli. Kondomit oli kyllä keksitty.
Se, että jotain oli keksitty, ei vielä tarkoita, että oli kaikkien ulottuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1939 naisten elinajanodote oli noin 56 vuotta. Tilastokeskuksen ja Terveyskirjaston mukaan miesten elinajanodote oli tuolloin noin 55 vuotta, eli hieman alhaisempi.
1950 vuonna esiteinin elinaikaodotteet nuo. Että eipä siinä mitään vikaa vissiinkään ollut.
Liittyykö sotaan? Kuulostaa epäuskottavan alhaiselta.
Alue: Aihe vapaa
Hiuspannat oli kamalia.