"Meidän suvussa ei aikuiset tarvitse lahjoja" - joudun siis lahjomaan vuodesta toiseen siskon lapsia saamatta itse mitään!

Joulu on muutenkin ihan naurettavaa kulutusjuhlaa, väkisin pitää keksiä jotain krääsää annettavaksi ettei jollekkin tule paha mieli. Itse yritän ostaa aineettomia lahjoja, esim juuri lahjakorttia syömään tai elokuviin jne hierontaan. Vihaan kun ihmiset antavat jotain helkutin tonttuja ja lyhtyjä. Sanoin aina että suklaata syön kyllä muuta en tarvi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin itselleni mieluisen lahjan sillä rahalla mikä muuten olisi mennyt muiden aikuisten lahjoihin.

"että vain lapsille ostetaan joululahjoja, koska eivät aikuiset niitä kuulemma tarvitse." 

ET siis ymmärrä lukemaasi!

 VA-IN LAP-SIL-LE LAH-JO-JA.

Et siis osaa tavuttaa vain-sanaa! VAIN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä näkyy kyllä lapsettoman itsekkyys. Luuletko ettei ne vanhemmat jää ilman?? Miksi sinun ainoana aikuisena pitäisi saada lahja ja muiden ei?

Ei, vaan kaikkien tulisi saada lahjoja. Vanhemmat on itsekkäitä jos haluavat vaan muiden ostavan lahjoja heidän lapsilleen ja kukaan muu ei saa mitään. 

Olen ihan samaa mieltä, että kaikki voisivat saada lahjoja. Mutta eihän tässä ap:n tilanteessa yksin vanhemmat olleet keksineet että aikuisten lahjoja ei enää osteta, vaan myös mummo oli samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Aika monesta kommentista paistaa läpi, että osalla lapsettomista nimenomaan ei ole antamisen iloa antaa sukulaislapsille lahjoja. Vaan jotain pientä ja halpaa tai kirpparilta, että voidaan todeta että jotain on annettu lahjaksi. Pienessä ja halvassa tai kirpparilta ostetussa ei ole mitään väärää jos se ei ole lahjan valintaa eniten ohjaava tekijä tai tausta-ajatuksena ole ettei mitään liian kivaa tai hienoa voi antaa.  Onko mahdollisesti suvun yleinen asenne, että lahjan antaminen on pakkopullaa ja siksi ei aikuisillekaan haluta antaa lahjaa?

Itse annan lahjoja sekä lapsille että aikuisille, mutta ihan ilolla ja ilahduttamistarkoituksella. Monella aikuisella tosin on jo kaikkea ja enemmänkin ja hyvin spesifi maku etenkin tavaroiden suhteen, joten monesti aikuisille tulee annettua jotain herkkua/juomaa/palavaa/kuluvaa. 

Koko perheessä/suvussa, jossa on päätetty, että vain lapsille annetaan lahjoja, on se antamisen ilo tipotiessään. Tuosta päätöksestä paistaa hyvin läpi, että lahjat lapsille ovat vain jokin pakollinen riesa, joka nyt vaan pitää hoitaa. Muille ei sitten yhtikäs mitään. Ja näköjään lapsetkin saavat toivoa ihan mitä sielu sietää eli yleensä ihan törkeän kalliita juttuja, koska vanhemmat rahanahneuksissaan eivät opeteta mukuloilleen kohtuutta. 

Onhan sitä viime vuodet nähty miten Hopenkin lahjatoiveissa penskat vaativat jotain uusimpia kalliita kännyköitä tai kalliita merkkituotteita. Tätä samaa sarjaa on nää suvun/perheen lasten kalliita lahjatoivelistat. Ei mitään kohtuuta, vilpittömyyttä tai  kiitollisuutta saamastaan lahjasta. Lyhyesti sanottuna: huonoa käytöstä. Niin lapsilta kuin aikuisiltakin. Sen muistamisen kun pitäisi olla tärkeintä. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä näkyy kyllä lapsettoman itsekkyys. Luuletko ettei ne vanhemmat jää ilman?? Miksi sinun ainoana aikuisena pitäisi saada lahja ja muiden ei?

Jos ei ole omia lapsia niin miksi vaaditaan lahjoja toisten lapsille. Mielestäni hyväksikäyttöä jos ei lahjojen antaa sitten muisteta vastaavasti millään tavalla. Itsekäs lapsellinen vanhempi on vain ottajan roolissa eikä anna mitään. 

Minusta on ihanaa ostaa lahjoja. Nyt aikuiset lapset ovat päättäneet, että joululahjoja ostetaan vain lapsille. En aio tuota noudattaa. Aikuiset lapset ovat meidän lapsia, joten he saavat joulupaketit meiltä kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä nolottaisi ottaa lahja vastaan, jos muut aikuiset eivät lahjaa saa. Tuntisin olevani yksi niistä lapsista. Todellakin parempi ettei kukaan aikuinen saa lahjoja sitten. 

Mutta sinua ei yhtään nolota se, että sinun pentusi saavat lukemattomia lahjoja suvun lapsivapailta aikuisilta? He voisivat käyttää ne rahat omiin lahjoihinsa kun niitä ei muilta tule, mutta ei, ne rahat täytyy käyttää sinun pershedelmiesi lahjoihin.

Se, että puhut lapsista pershedelmänä kertoo kaiken siitä, kuinka aitoa antamisen ilo sinun kohdallasi on. Lapsikin on ihan oikea ihminen ja kääntäen jos lapset ovat pershedelmiä, niin sitten olemme me kaikki muutkin.

Älä anna lahjoja jos et aidosti halua. Mutta älä alennu niin alhaiseksi, että alat haukkua tilanteeseen täysin syyttömiä lapsia.

Lapsettomat naiset ovat aika lapsellisia, kuten tässäkin. Jaksavat nillittää jostain joululahjoista. Alv osta turhaa krääsää toisten mukuloille. Ostakoon itse. Osta itsellesi lahja, jos lahjoja kaipaat. Tee itsellesi omat jouluperinteet

Lapsettomien voi olla haasteellista ymmärtää millainen härdelli lapsiperheen joulun järjestäminen on. Etenkin jos joulua järjestetään lapsiperheen kotona isommalle seurueelle, on siivoamisissa, koristeluissa, ruuanlaitoissa ym. valmistelussa perhearjen ohella valtava taiteilu. Ruokasuunnittelut, jouluaskartelut lasten kanssa, jouluvaatteet lapsille joulujuhlaa varten, kuusen hankkiminen ja koristelu. 

Keskivertoäidillä (useimmiten, joskus isälläkin) voi olla todella monta muistettavaa: omat lapset, kummilapset, mahdollisesti myös ystävien lapsia, puoliso, sisarukset, omat ja puolison vanhemmat ja parhaassa tapauksessa isovanhemmatkin, ystäviä, opettajia, päiväkodin henkilökuntaa, harrastuksen vetäjiä (osa ohjaa vapaaehtoisena), mahdollisesti avustaja jos lapsella sellainen on ja koska lasten jouluilo koskettaa, ehkä joulupuukeräykseenkin yksi tai kaksi pakettia. Etenkin jos suvun aikuisten keskinäinen lahjominen on ajautunut linjalle konvehtirasia tai viinipullo, saattaa tulla mieleen, että voisiko tästä luopua, koska se ei itselle tunnu niin merkitykselliseltä. Jos se jostakusta tuntuu tärkeältä, niin silloin se kannattaa sanoa ääneen.

Moni jouluvalmisteluun liittyvä asia on mukava, mutta kokonaisuutena sitä on niin paljon. Tuskin kukaan lapsiperheen äiti ajattelee, että julmuuksissaan tai pahalla haluaisi evätä lapsettomalta siskoltaan vuoden ainoan lahjan.

Siis mikä pakko niitä lahjoja olisi ostaa, vaikka tällainen päätös olisi tehty? Eikö teillä ole sellaiset välit, että voisit ihan rehellisesti sanoa, että et aio ostaa lapsille lahjoja, kun et itsekään niitä saa. Tai että miltään listalta et mitään osta, vaan oman mielen mukaan. Lista on mielestäni siinä mielessä järkeväkin, että harva haluaa mitään ylimääräistä turhaa krääsää kotiinsa tai lapsille, ja jotenkin on vaikea uskoa, että kaikki toiveet lapsille olisivat nykyään aina jotain todella kallista tai erikoista, vaan tästäkin on tehty joku ihmeellinen yleistys. Ja jos näin olisikin, kai siitäkin voi oikeasti kommunikoida, että tällainen menee aivan yli budjetin.

Lahjojen antamisen pointti olisi kai se, että haluaa aidosti ilahduttaa toista ja on sattunut löytämään tälle jotain sopivaa, ei edelleenkään se, että olisi pakotettu lahjomaan henkilöitä, joille nyt yksinkertaisesti ei vaan lahjaa halua antaa. Se siinä ehkä on harmillista, että välit läheisiin esim. lapsiin ovat sellaiset, että lahjan antaminen ylipäätään on joku harmistuksen aihe, mutta ehkä se on sitten eri keskustelu.

Ap on itse ottanut roolin lahjojen ostajana. Voit lopettaa sen milloin haluat. Lahjoja ostetaan omasta halusta. 

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä lahjatoiveista.Vanhemmat voivat hankkia lapsilleen kalliimmat tavarat ja sinä voit,jos haluat ostaa edullisemman.Lasten vanhemmat eivät voi vaatia sinulta hankkimaan heille mitään.      Mistähän muuten tulee ihmisen mielikuva joulusta lasten juhlana, sehän on kaikkien juhla, iästä riippumatta.

  

Minustakin se on, mutta ei se tarkoita sitä, että aikuisten pitäisi vaihtaa lahjoja. Juhlaahan voi viettää muutenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisko todennäköisesti saa äitienpäivälahjat ja syntymäpäivämuistamiset, ehkä hääpäivälahjankin mieheltään/lapsiltaan. Ainut mikä ap:lla on on joulu. Onko tosiaan liikaa toivottu jos edes kerran vuodessa joku perheestä muistaisi häntäkin?

Onhan se muistamista, että saa kutsun joulupöytään. Ei sekään ole mikään itsestäänselvyys. 

Mitä sisko vie mennessään kun joulua vietetään vanhemmilla? Lahjat omille lapsilleen?

No toivottavasti vie, ettei lapset jää lahjoitta. 

Niin mutta miten hän omien lastensa lahjomisella lunastaa paikan äitinsä valmiiksi laittamasta joulupöydästä? Mitä se äiti siitä saa vaivojensa palkaksi?

Niin, sisko vie vielä miehensä ja kaksi lastakin mukanaan, ap vain itsensä. Miksi juuri ap on se joka aiheuttaa vaivaa ja jonka tulee olla kiitollinen ja hyvittää se kun saa olla perheensä kanssa jouluna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisko todennäköisesti saa äitienpäivälahjat ja syntymäpäivämuistamiset, ehkä hääpäivälahjankin mieheltään/lapsiltaan. Ainut mikä ap:lla on on joulu. Onko tosiaan liikaa toivottu jos edes kerran vuodessa joku perheestä muistaisi häntäkin?

Onhan se muistamista, että saa kutsun joulupöytään. Ei sekään ole mikään itsestäänselvyys. 

On aika paksua että muu perhe ilman muuta viettää joulua yhdessä mutta aplle on armopala kun saa hänkin osallistua.

Ei kai siskolla ole mikään velvollisuus kutsua ap kotiinsa. Vanhemmat kutsuu lasten takia. Sen sijaan vanhemmat varmaan kutsuu kaikki automaattisesti.

Sitten on aivan turha syytellä ap:ta mistään pak

Siskolla ei ole mikään velvollisuus kutsua ap kotiinsa mutta kutsuu lastensa takia eli kutsuu jotta lapset saisivat apn ostamat kalliit lahjat?? Miten te kehtaatte puolustella siskoa ja haukkua apta ahneeksi, kiittämättömäksi ja lapselliseksi. Huomaatteko ollenkaan mitä paljastatte omasta arvomaailmastanne ja asenteistanne? Hymistelette hyvää tahtoa etc mutta olette itse kovin ilkeitä ja julmia.

Ap ilmoittaa äidille ja siskolle että "meidän suvussa lapsille ostetaan vain ihan pienet lahjat". Sitten pistät pakettiin karkkipussin tai värityskirjan ja homma on hoidettu. Sisko saa pitää tunkkinsa, tai siis lahjalistansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisko todennäköisesti saa äitienpäivälahjat ja syntymäpäivämuistamiset, ehkä hääpäivälahjankin mieheltään/lapsiltaan. Ainut mikä ap:lla on on joulu. Onko tosiaan liikaa toivottu jos edes kerran vuodessa joku perheestä muistaisi häntäkin?

Onhan se muistamista, että saa kutsun joulupöytään. Ei sekään ole mikään itsestäänselvyys. 

Mitä sisko vie mennessään kun joulua vietetään vanhemmilla? Lahjat omille lapsilleen?

No toivottavasti vie, ettei lapset jää lahjoitta. 

Niin mutta miten hän omien lastensa lahjomisella lunastaa paikan äitinsä valmiiksi laittamasta joulupöydästä? Mitä se

 

 Ehkä hieman turha tarttua tuohon, mistä me tiedämme, miten sisko perheineen osallistuu jouluvalmisteluihin äidin luona. Ehkä osallistuu ruokahankintoihin tai tekemiseen, ehkä ei mitenkään. Pointti oli varmaan se, että jokuhan on nähnyt vaivaa sen eteen, että ap:kin saa istahtaa valmiiseen joulupöytään, eikä se joku, luultavimmin äiti, saa myöskään lahjoja tms. vaivanpalkaksi. Eikä sillä, että moni äiti sitä nyt välttämättä odottaakaan.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Unohtui laittaa viestiin että olen eri kuin ensimmäinen lainattu.

Mutta onpa lyttäävä kommentti että jos olemme eri mieltä niin sitten nimenomaan minä en ole ymmärtänyt mitä on sanottu. Voisikohan omassakin kyvyssäsi ymmärtää toisten näkökulmia olla hieman parannettavaa?

Toisekseen, ap mainitsee lasten olevan 3 ja 6 -vuotiaat, joten mistään vuosikymmenten lahja-automaattina olosta tuskin voidaan puhua.

Ethän sinä ymmärtänytkään kun jankutat että aplle tai meille ne lahjat itsessään ovat niin tärkeitä että ihan kateellisia ollaan pikkulapsille.

"Ihan järkyttävää. On siis ihmisiä joiden mielestä ei ole itsestäänselvää että perhe/sukujouluun kaikki perheenjäsenet ovat tervetulleita. Apn pitäisi nöyrästi olla kiitollinen kun hänkin saa osallistua, omien vanhempiensa ja sisarensa perheen kanssa"

Täh?

Jos vanhempien eli mun ja mieheni sisarukset (osa sinkkuja, osa perheellisiä) olisi meilläkin kutsuttu, ja toki molempien vanhemmat, niin kenenkään kotiin ei olisi edes mahduttu. Ihan on tyydytty toisiin isovanhempiin, jos heille on sopinut. 

Eijän ap:n kohdallakaan mikään varsinainen sukujoulu kyseessä ole, kun siskon miehen suvustakaan ei ole ketään. 

Ap saa todellakin olla kiitollinen, jos häntä jaksetaan mukaan vieläkin kutsua. Ei nimittäin vaikuta kovin iloiselta tyypiltä. 

Vierailija kirjoitti:

"Ihan järkyttävää. On siis ihmisiä joiden mielestä ei ole itsestäänselvää että perhe/sukujouluun kaikki perheenjäsenet ovat tervetulleita. Apn pitäisi nöyrästi olla kiitollinen kun hänkin saa osallistua, omien vanhempiensa ja sisarensa perheen kanssa."

 

No ei kaikilla ole niin hyvät välin. En minä halua viettää joulua siskoni kanssa, kun ei olla mitenkään ystäviä keskenään. Jätän väliin nuo perhejoulut ja vietän joulua tiettyjen ystävien kanssa. 

Eli sinusta apn tulee olla nöyrä ja kiitollisuudenvelassa? Vastasitko nyt ihan siihen mitä tuossa kysyttiin?

Koko sun viesti on huonoa käytöstä. Haukut vähävaraisia lapsia penskoiksi. Lapsia joilla on haaveita. Olet suorastaan kuvottava!