Miten laulutaidoton aikuinen oppisi laulamaan?
Laulutunnit olisi varmasti paras vaihtoehto, mutta kansalaisopiston kautta pääsee halvoille laulutunneille vain sellaiseen aikaan kun olen töissä, musiikkiopistoon valitaan vain lahjakkaimmat hakijat ja muut vaihtoehdot on liian kalliita. Mistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun nuotissa pysyminen ei oikein onnistu, lauluääni kuulostaa kamalalta ja kurkkukin kipeytyy nopeasti silloin kun laulan? Vai pitäisikö vaan unohtaa kaikki haaveet siitä että kehtaisin joskus osallistua edes yhteislauluihin? Kaipaan konkreettisia, käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä enkä kehotusta tutustua esim. Youtuben tarjontaan. Tiedän että netissä on paljon aloittelijoille suunnattua materiaalia, mutta niiden taso vaihtelee varmasti laidasta laitaan enkä osaa erottaa jyviä akanoista.
Jos täällä on joku joka on opetellut laulamaan aikuisiällä, olisi kiva kuulla miten teit sen ja kuinka kauan kohtalaisen tason saavuttaminen kesti?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei liity CVT:hen mutta mun mielestä hyvä vinkki mentaalipuoleen laulamisessa:
miehet teki oopperat
naisten käsitys laulamisesta on joku vv'tun christina aguilera
ei hevon helvetti oikeasti
tuliks tää nyt jonain suurena yllätyksenä että naiset on tyhmiä sieluttomia lehmiä?
Äläs nyt viitsi. Onhan naiset viskoneet menkkaverta moneen kertaan! Se on suuri saavutus naissukupuolelta
Laulaminen on kyllä vähän sellainen juttu, että jotkut ovat siinä hyviä ja toiset eivät. Ja niin se vain on. Tottakai kuka vaan voi opiskella sitä ja oppia käyttämään ääntään ns.oikein ja pysymään sävelessä, mutta kuulostavatko kaikki silti hyvältä? Eivät! Tunnen KAKSI tälläistä ihmistä, jotka ovat saaneet päähänsä haluta laulaa ja käyneet paljon tunneilla yms. ja siksi ilmeisesti kuvittelevat olevansa hyviä laulajia. Kuulostavat aivan hirveältä! Laulavat kaikissa juhlissa jne. Toisen kun kuulin ensimmäisen kerran, niin luulin sen ensin olevan vitsi, koska juhlissa oli esitetty muitakin humoristisia esiintymisiä. No ei ollut. Onneksi en nauranut ääneen.
Kukaan ei toki kehtaa kertoa ko.henkilöille totuutta, vaan varmaan heitä kehutaan. Selän takana valitettavasti ei..
Vierailija kirjoitti:
Laulaminen on kyllä vähän sellainen juttu, että jotkut ovat siinä hyviä ja toiset eivät. Ja niin se vain on. Tottakai kuka vaan voi opiskella sitä ja oppia käyttämään ääntään ns.oikein ja pysymään sävelessä, mutta kuulostavatko kaikki silti hyvältä? Eivät! Tunnen KAKSI tälläistä ihmistä, jotka ovat saaneet päähänsä haluta laulaa ja käyneet paljon tunneilla yms. ja siksi ilmeisesti kuvittelevat olevansa hyviä laulajia. Kuulostavat aivan hirveältä! Laulavat kaikissa juhlissa jne. Toisen kun kuulin ensimmäisen kerran, niin luulin sen ensin olevan vitsi, koska juhlissa oli esitetty muitakin humoristisia esiintymisiä. No ei ollut. Onneksi en nauranut ääneen.
Kukaan ei toki kehtaa kertoa ko.henkilöille totuutta, vaan varmaan heitä kehutaan. Selän takana valitettavasti ei..
Lisään vielä, että en itsekään ole hyvä laulaja. Laulan vaan lapsilleni ja kotioloissa.
Minä otin kymmenkunta laulutuntia laulanopettajalta Katja Kätkältä. Harjoittelin aina laululäksyt ja ääniharjoitteet tunnollisesti kotona ja aloin muutenkin laulamaan enemmän. En laula karaokessa enkä kuorossa, mutta kotona on kiva, kun voi lauleskella ja vieläpä sen verran hyvin, että mieheni on useammankin kerran ehdottanut johonkin laulukisaan tai edes karaokeen menoa. Kun käyn vierailulla äitini luona palvelutalossa, laulan hänelle ja muutaman kerran olen laulanut isommallekin porukalle siellä ja on kivaa, kun mumot ja vaarit ovat innostuneet laulaamaan mukana. Säesän itseäni kitaralla. Joulun alla olen menossa laulamaan ystäväni lapsen ristiäisiin.
Tää on selkeä ja lyhyt vinkki oman äänen löytämiseen:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittäisikö sinulle huutaminen vaikka yksin jossain kellarissa vai koetko, että laulaminen on sinulle se ilmaisumuoto mikä sinulta puuttuu?
Huutaminen huonolla tekniikalla saa aikaan just sen että kurkku tulee kipeäksi.
Mä en ymmärrä teidän joidenkin kommentoijien ajatusta että kyseessä olis tarve esiintyä muille. Kai sitä voi haluta osata laulaa omaksi huvikseenkin niin ettei satu kurkkuun?
Hommaa sitten joku harjoittelutila missä voit soittaa nauhalta lempibiisejäsi ja laulaa niiden mukana. Tunti päivässä riittää. Opiskele laulutekniikkaa vaikka tubesta:
Tärkeintä on alussa, että vain laulat. Älä liikaa uppoudu eri tekniikoihin. Tunnustele, että mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta kehossasi. Laula kansanlauluja, virsiä yms. musiikkia, joissa on selkeät ja linjakkaat melodiat ja harmoniat. Tämä kehittää eniten. Esim. nykyajan radiopoppi on niin huonoa melodisesti ja laulullisesti, ettei se kehitä ja on yksinkertaisesti hankalaa laulettavaa, kun melodiat ovat olemattomia ja epälaulettavia.
Jos johonkin teknisesti haluat keskittyä, niin keskity hengittämään rintakehän sijaan alemmaksi. Ajattele, että hengität enemmän mahaan ja selkään kuin keuhkoihin.
T. Oopperalaulaja
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ja mielenkiintoisia vinkkejä tullut (tuo joku naisvihaprovoilija nyt yrittää ihan selkeästi kääntää ketjun aihetta muualle, mutta antaa hänen kiukutella). En ole ap, mutta minuakin kiinnostaa laulutekniikat. Itse olen liittynyt vuosien jälkeen uudestaan kuoroon ja koska en ole treenannut, tekniikka on vielä hakusessa.
Kiva jos on hyötyä.
Mä joka oon täällä noita videoita linkittänyt, lähdin CVT-tunneille alunperin siksi, että mulla oli grungebändi jossa lauloin. Onnistuin huutamaan äänihuuleni kipeiksi väärällä tekniikalla. Lisäksi keikoilla yritin laulaa kovempaa kuin instrumentit, mikä oli iso virhe ( pieni bändi eikä ollut korvamonitoreja ). Lopulta ääni oli hirveässä kunnossa. Grungessahan kun laulussa on säröä niin pitäis oikeasti osata se tekniikka, ettei satuta itseään.
Lauluopettaja ( joka itseasiassa löytyy tuolta CVT sivun listalta edelleen ) teetti mulle noita harjoituksia ja sanoi, että kyhmyjä ei ole ainakaan päässyt muodostumaan, mikä on hyvä. Tää varoituksen sanana AP:lle ja muillekin että jos laulaessa tulee kurkku kipeäksi niin siitä voi olla pidemmän päälle pahaakin vahinkoa!
En tullut käyneeksi kuin ehkä parilla tai kolmella tunnilla, mutta en ole sen koommin huutanut ääntäni kipeäksi. Hyvin pystyy noita itsekseen treenata.
En ole pelkästään grungea laulanut vaan tykkään itseasiassa laulaa poppia ehkä eniten, just kaikkea Celine Dionia, Whitney Houstonia, Christina Aguileraa yms mikä on tosi kaukana grungesta.
Olis hyvä jos AP kertoisit vaikka jonkun kappaleen jota haluaisit oppia laulamaan? Täällä trollin esille ottama ooppera esimerkiksi vaatii eri tekniikan kuin rock tai vaikka r'n b.
Lausumiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota eli on sitten laulukieli suomi tai englanti, kannattaa varsinkin alussa laulaa vokaaleita enemmän, konsonentteja vähemmän.
Yks hyvä esimerkki on myös miten lausumista voi miettiä:
Jos laulat: " Ool bai mai seeelf " eli " all by myself " niin kokeilepa laulaa: " Oo aa aa eee " niin sujuu helpommin. Sitten kun se sujuu laula: " Ool ba-i ma seelf " niin että tu l ja i ja f ovat hädin tuskin kuultavissa.
Älä siis laula: MAI vaan MA tuon biisin kohdalla.
Suomalaiset varsinkin helposti ylilausuvat englantia niin että laulu on vaikeaa. Suomenkielisissäkin biiseissä kannattaa purkaa näitä osiin ja kuunnella tarkasti, että lausuuko laulaja kaikki kirjaimet ja jos niin miten. Helpottaa huomattavasti.
Voi tehdä vaikka muistiinpanoja että tuossa laulaja näköjään hengähtää, tuossa jättää jonkun kirjaimen lausumatta jne.
Treenaa eka yksi fraasi, sitten toinen, lopulta säkeistö. Mee sit vasta kertsiin jne. Pala kerrallaan.
Kannattaa myös äänittää omaa laulua vaikka puhelimella ja kuunnella. Kuuntele, toista, kuuntele, toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittäisikö sinulle huutaminen vaikka yksin jossain kellarissa vai koetko, että laulaminen on sinulle se ilmaisumuoto mikä sinulta puuttuu?
Huutaminen huonolla tekniikalla saa aikaan just sen että kurkku tulee kipeäksi.
Mä en ymmärrä teidän joidenkin kommentoijien ajatusta että kyseessä olis tarve esiintyä muille. Kai sitä voi haluta osata laulaa omaksi huvikseenkin niin ettei satu kurkkuun?
Hommaa sitten joku harjoittelutila missä voit soittaa nauhalta lempibiisejäsi ja laulaa niiden mukana. Tunti päivässä riittää. Opiskele laulutekniikkaa vaikka tubesta:
Toi ei ollut AP:n kommentti mihin vastasit vaan minun.
Kyllä omassa kodissa voi kuunnella lempibiisejä ja laulaa. Ei siihen mitään treenitiloja tarvitse hankkia.
Mä en suosittele että laittaa mitä tahansa omia lempibiisejä tulemaan ja laulamaan niitä mukana koska silloin käy helposti niin, että yrittää laulaa kovaa huonolla tekniikalla sen musiikin yli, jolloin tulee kurkku kipeäksi.
Kannattaa valikoida ensin yksi biisi ja varmistua että se sopii omalle äänialalle eli sitä on helppo laulaa ilman mitään kipua tai ponnistelua.
Sitten kuuntelee sitä biisiä osissa ja ajatuksella, ottaa siitä muistiinpanoja ( kommentoin tästä just että mihin kannattaa kiinnittää huomiota ) ja opetella se pala palalta.
Kun on sisäistänyt kuulemansa, kannattaa laulaa sitä ensin ilman musiikkia pala kerrallaan. Sitten kun se sujuu, voi laulaa musiikin kanssa.
Niin kauan kun laulaminen sattuu, kannattaa yrittää matkia miten laulaja laulaa biisiä ihan tavu kerrallaan, ennen kuin miettii omaa tulkintaa.
Sitten kun se koko biisi menee läpi ilman kipuja, ponnistelua yms, voi miettiä sitä omaa tulkintaa.
Tuollainen sokkona laulaminen mitä ehdotat voi vain pahentaa tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on alussa, että vain laulat. Älä liikaa uppoudu eri tekniikoihin. Tunnustele, että mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta kehossasi. Laula kansanlauluja, virsiä yms. musiikkia, joissa on selkeät ja linjakkaat melodiat ja harmoniat. Tämä kehittää eniten. Esim. nykyajan radiopoppi on niin huonoa melodisesti ja laulullisesti, ettei se kehitä ja on yksinkertaisesti hankalaa laulettavaa, kun melodiat ovat olemattomia ja epälaulettavia.
Jos johonkin teknisesti haluat keskittyä, niin keskity hengittämään rintakehän sijaan alemmaksi. Ajattele, että hengität enemmän mahaan ja selkään kuin keuhkoihin.
T. Oopperalaulaja
Kunnioitan sun näkemystä ja tietämystä, ja kannatan kansanlauluja ja virsiä treenaamisessa.
En ole ehkä kuitenkaan sitä mieltä, että nykymusiikki olis täysin kelvotonta treenimateriaalia.
Se kyllä kannattaa ottaa huomioon, että jos valittu treenikappale on tosi muokattu ja jotkut säkeistöt menevät toistensa päälle esimerkiksi ( kun ne osat studiossa yleensä äänitetään yksi kerrallaan ja niitä editoidaan esim. Niin että kertosäkeen laulu jatkuu hetken ennen kuin vaikka rap - osuus alkaa ), niin niitä ei tietenkään kukaan voi täysin samoin laulaa livenä.
Kannattaa siis studioversion lisäksi kuunnella biisin live ja kuunnella tarkalla korvalla niitä, ottaa huomioon taustalaulajien ja taustanauhojen alkamiset ja loppumiset.
Noi hengitysten sijoitukset on vähän erilaiset riippuen laulutekniikasta ja kappaleesta. Oopperalaulu on kuitenkin merkittävästi erilaista kuin poplaulu.
Ymmärsin että AP säestät itseäsi kitaralla?
T: Poprock - laulaja
Olis kiva tietää AP, että mitä biisejä olet yrittänyt laulaa/tykkäät laulaa/haluat laulaa ja jos osaat sanoa, että missä kohdissa ne sun vaikeudet ilmenee?
Vois vaikka kuunnella itse jonkun niistä alkuperäisversion ja analysoida sitä. Siitä vois olla apua sulle parhaassa tapauksessa.
Tässä kanssa mielen merkityksestä hyvin:
Yhtä tärkeää kuin tekniikka on se mitä mielessä liikkuu laulaessa ja omaa laulua ajatellessa. Omaan ääneen täytyy luottaa. Rentous on tärkeää ja se, että elää sen musiikin läpi aidosti eikä koko ajan mieti, että miltä se kuulostaa.
T: Poplrocklaulaja
Menemällä Masked Singeriin hahmoksi. Siinä kaikki osaavat yhtäkkiä laulaa, vaikka lauluääntä ei ehkä muuten olisi.
Tästä oli joskus ketju, missä väitettiin, että jokainen oppisi harjoittelemalla laulamaan ja tyrmättiin täysin mielipide, että jo lapsesta kuulisi onko sävelkorvaa tai lahjakkuutta laulamiseen. Kyllä kuulee, jo hyvin pienillä lapsilla on isoja eroja, miksi se tosiasia pitää kieltää. Lahjakkuuksia on erilaisia. Tuskin mikään tekniikka myötäsyntyistä on, jos se laulaminen pelkästä tekniikasta on kiinni, kuten joku väittää.
Varmaan jokainen pystyy parantamaan lauluääntään ja ehkäpä vähän nuottikorvaakin opettelemalla, mutta edelleen väitän, että on ihmisiä jotka osaavat laulaa nuotilleen ihan luonnostaan ja sitten niitä, jotka vetävät aivan nuotin vierestä, vaikka kuinka harjoittelisivat, eivätkä itse yhtään erota, vaikka laulavat väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuottikorvaa jos ei ole niin sitä ei vain ole.
Olet sinänsä oikeassa, mutta vain harva nuotin vierestä hoilottaja on oikeasti sävelkuuro. Vika on melkein aina laulutekniikassa, koska laulaminen on tekniikkalaji ja monet tekniikkavirheet tekee oikeaan säveleen osumisesta vaikeaa.
Sävelkuurot ihmiset eivät tunnista eri sävelten välisiä eroja eivätkä yleensä nauti musiikista lainkaan.
Ei, vika ei ole melkein aina laulutekniikassa, vaan jos ns. sävelkorvaa ei ole, sitä ei yksinkertaiseati ole eikä sitä voi kehittää, se kulkee geeneissä. Toinen sisarus voi periä sen, toinen välttämättä ei. Olen itse kympin laulajan sisko, ja ala-asteelta lähtien laulanut nuotin vierestä enkä erottanut sitä, milloin laulajan vire on väärä. Muutoin olen hyväoppinen, ja pärjännyt hyvin. Olen v
Täysin sävelkuurot ja absoluuttisen sävelkorvan omaavat ihmiset on ainoita, jotka ei pysty kehittämään sävelkorvaansa. Muilta se onnistuu harjoittelun avulla. Joidenkin sävelkorva kehittyy nopeammin kuin toisten, mutta sävelkuuroja lukuunottamatta kutakuinkin kaikki pystyy kyllä saavuttamaan sellaisen tason, jolla esim. tuttujen virsien laulaminen kirkossa urkusäestyksellä yhdessä muiden kanssa sujuu hyvin.
Ja kuten melkein arvata saattaa, myös sävelkorvan kehitystä voi nopeuttaa huomattavan paljon osaavalla opetuksella.
" Jos täällä on joku joka on opetellut laulamaan aikuisiällä, olisi kiva kuulla miten teit sen ja kuinka kauan kohtalaisen tason saavuttaminen kesti? "
Mä en osaa vastata tuohon, koska olen aina laulanut. Mutta kuten kerroin, mulla oli teknisiä ongelmia koska lauloin vain lonkalta enkä ollut ikinä varsinaisesti opetellut.
Niihin auttoi se 2-3 laulutuntia ( CVT ) kuten kerroin.
Tajusin siis ne asiat jo siellä tunnilla ollessa. Uskon siis, että laulamaan voi oppia jopa parissa päivässä, mutta sitten niitä lihaksia pitää kuitenkin treenata aina. Esim. Jos on välissä treenaamatta niin voi alkaa lipsua nuotista ohi, vaikka olis osannut jo aiemmin.
Mun mielestä sun kysymys paljastaa vähän sellaisen ongelmallisen suhteen laulamiseen, minkä selvittäminen on hyvinkin oleellista sun laulamisen suhteen.
Jokaisella on omanlainen ääni ja tapoja laulaa on monia, joten mikä on " kohtuullinen taso " on vaikeaa määritellä.
Mikä kiire sulla on? Mun mielestä tätä asiaa ei voi etukäteen vain selvittää ja päättää että ryhtyykö vai ei, vaan joko sä nautit laulamisesta ja haluat laulaa, ja sitten laulat, tai et. Lopputulosta ei oikein olekaan, koska kyseessä on elävä instrumentti joka kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan. Lisäksi sitä pitää opetella huoltamaan ja ymmärtää, että eri olosuhteet vaikuttaa siihen miltä se milloinkin kuulostaa.
Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, onko se hyvää vai huonoa. Nämä on niin makuasioita.
Sun täytyy vain jaksaa kokeilla, ja jos sulla ei ole rahaa ottaa tunteja, niin sitten mä luulen että YouTube on sun paras keino, tai joku sovellus ( jos joku osaa niitä suositella? ). Osa sitä oppimista on myös se, että oppii erottamaan ne jyvät akanoista kahlaamalla eri opettajien videoita läpi. Kokeilet, mikä toimii sulle, mikä ei.
Kuunteleminen on laulamisen oppimisessa myös tärkeää, ja jos ei jaksa vaikka etsiä youtubesta itselle toimivia oppeja kuuntelemalla ( ja kokeilemalla miltä ne harjoitukset tuntuu ) niin et ehkä halua tarpeeksi?
Katoin että mun entisen opettajan tunnit esim. maksaa 80e/45min ( Helsinki ) ja jos vaikka edes kerran kuussa tai harvemminkin olis varaa käydä niin uskon että siitä olis jo paljon hyötyä. Sais jo yhdellä tunnilla käsityksen että mikä se oma lähtötilanne on. Ammattilainen kuitenkin osaa sen kuulla oikeasti ja osaa neuvoa paremmin kuin me täällä.
T: Pop
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli joskus ketju, missä väitettiin, että jokainen oppisi harjoittelemalla laulamaan ja tyrmättiin täysin mielipide, että jo lapsesta kuulisi onko sävelkorvaa tai lahjakkuutta laulamiseen. Kyllä kuulee, jo hyvin pienillä lapsilla on isoja eroja, miksi se tosiasia pitää kieltää. Lahjakkuuksia on erilaisia. Tuskin mikään tekniikka myötäsyntyistä on, jos se laulaminen pelkästä tekniikasta on kiinni, kuten joku väittää.
Varmaan jokainen pystyy parantamaan lauluääntään ja ehkäpä vähän nuottikorvaakin opettelemalla, mutta edelleen väitän, että on ihmisiä jotka osaavat laulaa nuotilleen ihan luonnostaan ja sitten niitä, jotka vetävät aivan nuotin vierestä, vaikka kuinka harjoittelisivat, eivätkä itse yhtään erota, vaikka laulavat väärin.
Sitten on taas toinen juttu se, että mitä väliä sillä on? Jos itsellä on hauskaa eikä vahingoita omia äänihuuliaan laulaessa niin, että tekee kipeää niin se on kiva harrastus jota voi hyvin tehdä vaikka ei olis ikinä paras tai edes kovin hyvä.
Kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu!
Jokainen voi päästä treenaamalla siihen pisteeseen, että ei satu, ei hengästy ja ääni kantaa oman äänialan puitteissa.
Se, meneekö se nuotilleen aina tai edes joskus, on toinen asia. Kaikki äänet jotka suusta tulee on jossain nuotissa aina.
Itselleen ei pidä myöskään olla liian ankara eikä antaa toisten mielipiteiden painaa liikaa. Moni ihan hyvä ääni kuulostaa jonkun korvissa kauhealta, toisen hyvältä.
T: Pop
Mä käsitin että AP haluaa oppia laulamaan kevyttä musiikkia eli että nyt puhutaan poplaulamisesta eikä oopperan laulamisesta.