Lapsi ei halua isänsä hautajaisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka isä oli vieras, niin kuolema herättää silti tunteita. Jos ei muuten, niin siksi, että silloin tietää jääneensä lopullisesti vaille läsnä olevaa isää.

Ei sellaista kaivata tai surra, mitä ei ole. 

Höpsis, tietenkin voi kaivata ja surra sitä, että itsellä ei ollut isää. Esimerkiksi kun näkee ystävänsä soittavan isälleen ja kysyvän neuvoa, ja iskee kaipaus, että minäkin haluaisin, että minulla olisi isä. Kunnollinen läsnäoleva tavallinen isä.

Voiko lapsettomuutta surra? Tietysti voi. Ja niin voi isättömyyttäkin. 

Te jotka väitätte, ettei tunnu missään, olette ehkä kieltäneet tunteitanne?

Lapsi varmaan on isättömyytensä surrut jo. Turha haavoja aukoa ja mennä hautajaisiin ja pahimmillaan nähdä isän uusia lapsia ym. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka isä oli vieras, niin kuolema herättää silti tunteita. Jos ei muuten, niin siksi, että silloin tietää jääneensä lopullisesti vaille läsnä olevaa isää.

Ei sellaista kaivata tai surra, mitä ei ole. 

Höpsis, tietenkin voi kaivata ja surra sitä, että itsellä ei ollut isää. Esimerkiksi kun näkee ystävänsä soittavan isälleen ja kysyvän neuvoa, ja iskee kaipaus, että minäkin haluaisin, että minulla olisi isä. Kunnollinen läsnäoleva tavallinen isä.

Voiko lapsettomuutta surra? Tietysti voi. Ja niin voi isättömyyttäkin. 

Te jotka väitätte, ettei tunnu missään, olette ehkä kieltäneet tunteitanne?

Usko tai älä, mutta kaikille isän olemattomuus ja kuolema ei ole tragedioita mitä surraan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan normaali  varsinaisesti nauti hautajaisiin menemisestä. Silti kuuluu hyviin käytöstapoihin mennä jos kutsutaan. Nuori oppii siellä miten hautajaisissa ollaan  ja tapaa harvemmin tapaamiaan sukulaisiaan. Ei mikään ylivoimainen tehtävä. Itse olen nuorena käynyt joidenkin vanhojen sukulaisten hautajaisissa, joita en ollut koskaan tavannut tai tavannut vain kerran pari lyhyesti. Ei olisi tullut mieleen kieltäytyä isotädin hautajaisista sillä perusteella, että isotäti ei koskaan ole ostanut minulle tietokonetta.

Ai että lapselta nyt pitäisi vaatia käytöstapoja, vaikka isä ei ole elättänyt tai ollut mitenkään lapsen elämässä mukana!? 

Ei lapselta voi edes vaatia normaaleja käytöstapoja jossei ole ollut isän mallia. Ymmärtääköhän lapsi nolaavansa äitinsä jos menee paikalle? Fiksu poika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisiin mennään, jos sinne kutsutaan. Sitä kutsutaan kohteliaasti käytökseksi, varsinkin kun kyseessä on vainajan lapsi. Ja miten se, ettei lapsen isä suostunut vaatimiisi, ilmeisesti kohtuuttomaan suuriin elatusmaksuihin, tai hankkinut lapselle luultavasti kalleimpia vaadittuja laitteita on perustelu siihen, että lapsi ei ollut yhteydessä isäänsä. Kyllä lapsen ja vanhemman yhteyden pitäisi perustua ihan muihin asioihin kuin siihen paljonko isä syytää rahaa vaativalle lapsen äidille. Eikä tämä oikeuta äitiä mustamaalaamaan isää lapselle, saati siihen, että katkaisee yhteydenpidon isän ja lapsen välillä.

Höpönpöpön, ei ole mitään velvollisuutta osallistua käytännössä tuntemattoman isän joka ei edes kuulunut elämään hautajaisiin.

Miten tuntemattomalta isältä pyydettiin kännykkää ja tietokonetta ja sitten vielä suututtiin, kun niitä ei saatu? Ap:n tarinasta puuttuu iso pätkä? 

Vierailija kirjoitti:

Vaikka isä oli vieras, niin kuolema herättää silti tunteita. Jos ei muuten, niin siksi, että silloin tietää jääneensä lopullisesti vaille läsnä olevaa isää.

Näinkin varmasti saattanee olla. Mutta onko näitä tuntemuksia pakko tai velvollisuus tuntea ja kohdata juuri nyt? Tai mennä käsittelemään niitä vanhempansa hautajaisiin? - Minusta ei.

Kun osalle haudattava henkilö -olkoonkin, että on biologinen vanhempi on saattanut olla poissa ja olematon  ("kuollut") jo vuosia aiemmin, eikä itsellä ole hänestä edes omia muistoja yhteisistä hetkistä tai hetkestä . Tai jos muistoja / mielikuvia hänestä onkin niin uskoo tiedostavansa, että ne ovat oikeastaan omassa muistissa vain toisten tai tosien kertomana ja kuvailemana. Ja hautajaiset siten vain tapahtuma, jossa itselle täysin vieras ihminen haudataan tai esimerkiksi "vain" siunataan ja itse hautaaminen tapahtuu vasta myöhemmin (esimerkiksi tuhkaamsien jälkeen) ja kyse onenempi  siunaustilaisuudessa, jossa puheenjohtaja pitää haudattavasta puheen, jonka jälkeen  arkulle (, jossa kerrotaan vainajan lepäävän) lasketaan vain kukkia (tms) ja tämän jälkeen saatetaan siirtyä kahvittelemaan (ja muistelemaan hetkeä aiemmin siunattua/ arkussa olevaa). 

Miksi tällaiseen tilaisuuteen täysi-ikäisenä pitäsi osallistua, ellei itse halua? - Olkoonkin, että saisi kuulla, että nyt tämä tilaisuus on sen johdosta että hän biologinen vanhempasi, jota on tarkoitus saatella yhdessä viimeisieen lepoon.

Uskovainen mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan normaali  varsinaisesti nauti hautajaisiin menemisestä. Silti kuuluu hyviin käytöstapoihin mennä jos kutsutaan. Nuori oppii siellä miten hautajaisissa ollaan  ja tapaa harvemmin tapaamiaan sukulaisiaan. Ei mikään ylivoimainen tehtävä. Itse olen nuorena käynyt joidenkin vanhojen sukulaisten hautajaisissa, joita en ollut koskaan tavannut tai tavannut vain kerran pari lyhyesti. Ei olisi tullut mieleen kieltäytyä isotädin hautajaisista sillä perusteella, että isotäti ei koskaan ole ostanut minulle tietokonetta.

Ai että lapselta nyt pitäisi vaatia käytöstapoja, vaikka isä ei ole elättänyt tai ollut mitenkään lapsen elämässä mukana!? 

Ei lapselta voi edes vaatia normaaleja käytöstapoja jossei ole ollut isän mallia. Ymmärtääköhän lapsi nolaavansa äitinsä jos menee paikalle

Itkettääkö, kun kaikki ei kilttitossuna mene itselleen tuntemattomien ihmisten hautajaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan normaali  varsinaisesti nauti hautajaisiin menemisestä. Silti kuuluu hyviin käytöstapoihin mennä jos kutsutaan. Nuori oppii siellä miten hautajaisissa ollaan  ja tapaa harvemmin tapaamiaan sukulaisiaan. Ei mikään ylivoimainen tehtävä. Itse olen nuorena käynyt joidenkin vanhojen sukulaisten hautajaisissa, joita en ollut koskaan tavannut tai tavannut vain kerran pari lyhyesti. Ei olisi tullut mieleen kieltäytyä isotädin hautajaisista sillä perusteella, että isotäti ei koskaan ole ostanut minulle tietokonetta.

Ai että lapselta nyt pitäisi vaatia käytöstapoja, vaikka isä ei ole elättänyt tai ollut mitenkään lapsen elämässä mukana!? 

Ei lapselta voi edes vaatia normaaleja käytöstapoja jossei ole ollut isän mallia. Ymmärtääköhän lapsi nolaavansa äitinsä jos menee paikalle

Lapsi on varmaan jämähtänyt koneelle ja kerännyt kaikki eroperheongelmat. Lasta voi hyvinkin nolottaa kun kaikilla muilla menee paremmin ja joutuisi olemaan yksin vieraassa seurassa. Korjaantuisikohan tilanne uusilla lääkkeillä?

Itse näkisin tämän yhtenä sellaisena "pakollisena pahana" mistä nuorille jatkuvasti jauhetaan. Varsinkin kun on noinkin vanhasta ihmisestä kyse, niin ei tuo nyt niin kohtuuttomalta vaatimukselta tunnu istua tunnin pari paikallaan. 

Varsinkin kun näillä tiedoilla ei voi sanoa eikö isä halunnut ostaa sitä sun tätä, vai eikö hänellä vain ollut varaa niitä ostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan normaali  varsinaisesti nauti hautajaisiin menemisestä. Silti kuuluu hyviin käytöstapoihin mennä jos kutsutaan. Nuori oppii siellä miten hautajaisissa ollaan  ja tapaa harvemmin tapaamiaan sukulaisiaan. Ei mikään ylivoimainen tehtävä. Itse olen nuorena käynyt joidenkin vanhojen sukulaisten hautajaisissa, joita en ollut koskaan tavannut tai tavannut vain kerran pari lyhyesti. Ei olisi tullut mieleen kieltäytyä isotädin hautajaisista sillä perusteella, että isotäti ei koskaan ole ostanut minulle tietokonetta.

Ai että lapselta nyt pitäisi vaatia käytöstapoja, vaikka isä ei ole elättänyt tai ollut mitenkään lapsen elämässä mukana!? 

Miten tulkitset sanan "kitsas"? Ei maksanut niin paljon kuin äiti halusi? Vai ei maksanut ollenkaan? Vai maksoi hänelle laillisesti määrätyn verran?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan normaali  varsinaisesti nauti hautajaisiin menemisestä. Silti kuuluu hyviin käytöstapoihin mennä jos kutsutaan. Nuori oppii siellä miten hautajaisissa ollaan  ja tapaa harvemmin tapaamiaan sukulaisiaan. Ei mikään ylivoimainen tehtävä. Itse olen nuorena käynyt joidenkin vanhojen sukulaisten hautajaisissa, joita en ollut koskaan tavannut tai tavannut vain kerran pari lyhyesti. Ei olisi tullut mieleen kieltäytyä isotädin hautajaisista sillä perusteella, että isotäti ei koskaan ole ostanut minulle tietokonetta.

Ai että lapselta nyt pitäisi vaatia käytöstapoja, vaikka isä ei ole elättänyt tai ollut mitenkään lapsen elämässä mukana!? 

Ei lapselta voi edes vaatia normaaleja käytöstapoja jossei ole ollut isän mallia. Ymmärtääköhän lapsi nolaavansa äitinsä jos menee paikalle

Mikä poika?

Vierailija kirjoitti:

Itse näkisin tämän yhtenä sellaisena "pakollisena pahana" mistä nuorille jatkuvasti jauhetaan. Varsinkin kun on noinkin vanhasta ihmisestä kyse, niin ei tuo nyt niin kohtuuttomalta vaatimukselta tunnu istua tunnin pari paikallaan. 

Varsinkin kun näillä tiedoilla ei voi sanoa eikö isä halunnut ostaa sitä sun tätä, vai eikö hänellä vain ollut varaa niitä ostaa. 

Kaikki vanhemmat ei ole edes hautajaisiin osallistumisen arvoisia.

Eikö 20-vuotias lapsi"osaa/saa jo itse päättää?

Vierailija kirjoitti:

 

Eikö 20-vuotias lapsi"osaa/saa jo itse päättää?

Aloituksessa kuvataan varmaan syrjäytynyt lapsi joka ei osaa itse päättää asioitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä hautajaisiin mennään, riippumatta siitä onko kuollut ollut kuinka avokätinen rahankäyttäjä. 

20-vuotias saa päättää itse osallistumisensa. Toki jos on täysin vieras ihminen, niin miksi menisi?

Onko perintöä tulossa? Ilmeisesti ei?

Perinnöksi on tulossa lähinnä muistoesineitä. Toisaalta mitä niillä muistoesineillä tekee jossei ole yhteisiä muistoja?

On kuitenkin jotain muistiesineitä, joita pitää suvussa. Jos tuolla 20-vuotiaalla joskus on omia lapsia tai lapsenlapsia, näitä saattaa eri tavalla kiinnostaa jokin papan tai isopapan muistoesine 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä hautajaisiin mennään, riippumatta siitä onko kuollut ollut kuinka avokätinen rahankäyttäjä. 

20-vuotias saa päättää itse osallistumisensa. Toki jos on täysin vieras ihminen, niin miksi menisi?

Onko perintöä tulossa? Ilmeisesti ei?

Perinnöksi on tulossa lähinnä muistoesineitä. Toisaalta mitä niillä muistoesineillä tekee jossei ole yhteisiä muistoja?

On kuitenkin jotain muistiesineitä, joita pitää suvussa. Jos tuolla 20-vuotiaalla joskus on omia lapsia tai lapsenlapsia, näitä saattaa eri tavalla kiinnostaa jokin papan tai isopapan muistoesine 

Vieraan ihmisen rojut? 

Hautajaiset on omaisten tilaisuus. Itse vainajan kannalta ei ole merkitystä, keitä on tai ei ole paikalla. Jos ei koe kuuluvansa omaisiin eikä halua käsitellä asioita hautajaisten kautta, niin mikäs siinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä hautajaisiin mennään, riippumatta siitä onko kuollut ollut kuinka avokätinen rahankäyttäjä. 

20-vuotias saa päättää itse osallistumisensa. Toki jos on täysin vieras ihminen, niin miksi menisi?

Onko perintöä tulossa? Ilmeisesti ei?

Perinnöksi on tulossa lähinnä muistoesineitä. Toisaalta mitä niillä muistoesineillä tekee jossei ole yhteisiä muistoja?

On kuitenkin jotain muistiesineitä, joita pitää suvussa. Jos tuolla 20-vuotiaalla joskus on omia lapsia tai lapsenlapsia, näitä saattaa eri tavalla kiinnostaa jokin papan tai isopapan muistoesine 

Vieraan ihmisen rojut? 

Niin no itseäni ainakin kiinnostaa isomummun säilyneet harvat esineet, vaikka isomummu on kuollut jo ennen syntymääni. Ja jävieläkin vanhemmat kiinnostaisi, mutta ei ole harmi kyllä säilynyt.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmasti ketään harmita ettei osallistunut hautajaisiin. Kerran kävin enkä toiste mene.

Psykopaattiko olet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näkisin tämän yhtenä sellaisena "pakollisena pahana" mistä nuorille jatkuvasti jauhetaan. Varsinkin kun on noinkin vanhasta ihmisestä kyse, niin ei tuo nyt niin kohtuuttomalta vaatimukselta tunnu istua tunnin pari paikallaan. 

Varsinkin kun näillä tiedoilla ei voi sanoa eikö isä halunnut ostaa sitä sun tätä, vai eikö hänellä vain ollut varaa niitä ostaa. 

Kaikki vanhemmat ei ole edes hautajaisiin osallistumisen arvoisia.

Niin, onhan meillä Fritzlit yms, mutta mitään sellaista tässä ei ole uskoakseni kerrottu. On aika kieroon kasvatettu tenava, jos ihmisen arvoa mitataan vain rahassa, sitähän tässä niin korostettiin.

Sanna Marin ei mennyt.