Lapsi ei halua isänsä hautajaisiin
Pitkä tarina lyhyesti.
Lapselle täysin vieras isä kuoli. Isä kitsasteli elatusmaksuissa, eikä edes ostanut lapselle puhelinta tai tietokonetta. Tämän vuoksi lapsi ei ole ollut yhteydessä isäänsä.
Pitäisikö lasta yrittää kuitenkin maanitella menemään isänsä hautajaisiin? Harmittaako lasta myöhemmin jossei mene? Lapsi on kohta 20-vuotias.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hautajaisiin mennään, riippumatta siitä onko kuollut ollut kuinka avokätinen rahankäyttäjä.
20-vuotias saa päättää itse osallistumisensa. Toki jos on täysin vieras ihminen, niin miksi menisi?
Onko perintöä tulossa? Ilmeisesti ei?
Hautajaisista viis, mutta fyrkat otan!
Mitä muuta annettavaa tuollaisella isällä on? Ei antanut edes eläessään fyrkkaa!
Hautajaisiin mennään, jos sinne kutsutaan. Sitä kutsutaan kohteliaasti käytökseksi, varsinkin kun kyseessä on vainajan lapsi. Ja miten se, ettei lapsen isä suostunut vaatimiisi, ilmeisesti kohtuuttomaan suuriin elatusmaksuihin, tai hankkinut lapselle luultavasti kalleimpia vaadittuja laitteita on perustelu siihen, että lapsi ei ollut yhteydessä isäänsä. Kyllä lapsen ja vanhemman yhteyden pitäisi perustua ihan muihin asioihin kuin siihen paljonko isä syytää rahaa vaativalle lapsen äidille. Eikä tämä oikeuta äitiä mustamaalaamaan isää lapselle, saati siihen, että katkaisee yhteydenpidon isän ja lapsen välillä.
Se on tasan hänen oma päätös. Mitä tästä vetvovamaan..
Vierailija kirjoitti:
Jos se isä on ihan vieras ihminen pojalle, niin en ihmettele, ettei kiinnosta mennä.
Pojalle? - Ei Ap maininnut avauksessaan lapsen sukupuolta. . Mutta muistuipa kommentistasi jostain syystä "taas" sekin ryöpytys, jonka ex pääministeri Marin sai osakseen. Ottamatta kantaa muuhun kritiikiin ja arvosyeluum jota hän sai ja on saanut osakseen, niin sitä kritiikkiä en ymmärtänyt, minkä hän sai osakseen kun selvisi, että hän ei ollut aikessa osallistua isänsä hautajaisiin.
Marin perusteli ratkaisuaa sillä, että miksi hän niihin haluaisi osallistua, tai osallistuisi isänsä hautajaisiin, koska vuosien tai tuossa vaiheesa vuosikymmenien saatossa hänen isästä oli tullut hänelle täysin vieras ja tuntematon ihminen siitä huolimatta, että Marinin mukaan hänen äitinsä oli aluski yrittänyt
Marin kun itse oli liian nuori kyetäkseen siihen yksin./ilman vanhemman apua ja tukea, että hänen ja isänsä suhde säilysi. Marinin ja isänsä suhde lopulta hiipui ja loppui kokonaan kun isä ei koskaan tullut vastaan ja osoittanut itse, että häntä olisi kiinnostanut tippaakaan mitä tyttärelleen kuuluu,
Mitenkö tämä kaikki liitty avaukseen? - Siten, että jos vanhempi haluaa ja toivoo, että lapsi kunnioitta ja arvostaa häntä, jonka osoituksena voi(nee) pitää sitäkin, että lapsi aikanaan vanhempansa kuoltua pyrkii osallistumaan vanhempnsa hautajaisiin (ottamatta kantaa nyt siihen kuka ne lopulta järjestää), niin kyllä vanhemman tulsi myös käyttäytyä ja toimia niin, että on lapsensa kunnioituksen ja arvostuksen arvoinen, Siihen ei ihan riitä (aina) se, että on lapsen biologinen vanhempi.
Eli hautajaisiin osallistuminen kuten ei vanhemman vielä eläessä lapsen ja vanhemman tapaaminen ja lapsen halu olla ja veittää vanhemman kanssa ei ole lapsen velvollisuuksuia, vaan oikeuksua ja mahdollisuuksia, joita toinen vanhempi voi yrittää tukea/ mahdollista mutta kenenkään ei pdä pakottaa tai vaatia lapselta niiden toteuttamista
Uskovainen mies
Lapsi on itse päättänyt olla olematta yhteydessä isäänsä. Lapsen päätöstä pitää kunnioittaa - hautaan saakka!
Oletko ap koskaan asunut yhdessä lapsen isän kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap koskaan asunut yhdessä lapsen isän kanssa?
Erosimme kun lapsi oli 4-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on itse päättänyt olla olematta yhteydessä isäänsä. Lapsen päätöstä pitää kunnioittaa - hautaan saakka!
Juuri näin. Aika nolo on ihminen joka suvun maineen takia pakottelisi täysiikäistä haudalle jos hän ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Se on tasan hänen oma päätös. Mitä tästä vetvovamaan..
Minä en esim.mennyt veemoisen siskoni haudalle. Sehän olisi ollut teeskentelyä mistä en pidä. Aamen.
Ei kai kukaan normaali varsinaisesti nauti hautajaisiin menemisestä. Silti kuuluu hyviin käytöstapoihin mennä jos kutsutaan. Nuori oppii siellä miten hautajaisissa ollaan ja tapaa harvemmin tapaamiaan sukulaisiaan. Ei mikään ylivoimainen tehtävä. Itse olen nuorena käynyt joidenkin vanhojen sukulaisten hautajaisissa, joita en ollut koskaan tavannut tai tavannut vain kerran pari lyhyesti. Ei olisi tullut mieleen kieltäytyä isotädin hautajaisista sillä perusteella, että isotäti ei koskaan ole ostanut minulle tietokonetta.
Miksi lapsen pitäisi mennä vmäisen isänsä hautaisiin jossei lapsella ole edes yhteisiä muistoja isästään?
Täysi-ikäinen ei muista 4-vuotiaana tapahtuneesta isänsä kanssa olosta mitään!
Jos vainaja kuuluu kirkkoon, niin voisiko lapsi käydä vain kirkossa siunaustilaisuudessa, ja lähteä sen jälkeen pois. Siunauksen jälkeiseen kahvitteluun ei ole mikään pakko mennä.
Isä ei ostanut puhelinta lapselle. SIksi lapsi ei pitänyt yhteyttä. Onhan se loogista tavallaan mutta olisihan lapsi ja isä voinut kirjottaa vaikka kirjeitä pitääkseen yhteyttä. Ne on kivoja.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisiin mennään, jos sinne kutsutaan. Sitä kutsutaan kohteliaasti käytökseksi, varsinkin kun kyseessä on vainajan lapsi. Ja miten se, ettei lapsen isä suostunut vaatimiisi, ilmeisesti kohtuuttomaan suuriin elatusmaksuihin, tai hankkinut lapselle luultavasti kalleimpia vaadittuja laitteita on perustelu siihen, että lapsi ei ollut yhteydessä isäänsä. Kyllä lapsen ja vanhemman yhteyden pitäisi perustua ihan muihin asioihin kuin siihen paljonko isä syytää rahaa vaativalle lapsen äidille. Eikä tämä oikeuta äitiä mustamaalaamaan isää lapselle, saati siihen, että katkaisee yhteydenpidon isän ja lapsen välillä.
Mites sä äitiä syyttelet.
Tuskin on syytä mennä sinne muiden töllisteltäväksi, jos ei edes tunne eikä ole tarve surutyötä tehdä. Vireras ihminen kyseessä. Onko lapsi tuntenut edes isovanhempiaan tai muuta sukua?
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisiin mennään, jos sinne kutsutaan. Sitä kutsutaan kohteliaasti käytökseksi, varsinkin kun kyseessä on vainajan lapsi. Ja miten se, ettei lapsen isä suostunut vaatimiisi, ilmeisesti kohtuuttomaan suuriin elatusmaksuihin, tai hankkinut lapselle luultavasti kalleimpia vaadittuja laitteita on perustelu siihen, että lapsi ei ollut yhteydessä isäänsä. Kyllä lapsen ja vanhemman yhteyden pitäisi perustua ihan muihin asioihin kuin siihen paljonko isä syytää rahaa vaativalle lapsen äidille. Eikä tämä oikeuta äitiä mustamaalaamaan isää lapselle, saati siihen, että katkaisee yhteydenpidon isän ja lapsen välillä.
Osallistutko sinä kaikkiin kissanristiäisiin mihin sinut kutsutaan?
Vanhemman vastuulla on pitää yhteyttä varsinkin alaikäiseen lapseensa. Ja jos lapsi itse sanoo, että on mieluummin ilman yhteyttä, sitä pitää kunnioittaa. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta. Ei siis ole pakko mennä hautajaisiin, jos ei halua. Ymmärrän varsin hyvin, jos vainaja oli eläessään täysmulkku.
Toinen puoli asiassa on se, että hautajaisissa kuulee tarinoita hänestä ja tapaa sukulaisia, joita ei välttämättä ole ennen edes nähnyt. Mutta nämäkin asiat on oma asia, haluaako tarinat kuulla tai tutustua sukuun.
Mutta ylipäätään olen sitä mieltä, että hautajaisiin menevät ne, joilla on hyvät muistot tästä ihmisestä. Jotka pitivät häntä itselleen tärkeänä ihmisenä ja haluavat kunnioittaa häntä ja elämäänsä. Mököttäjät ja vihamiehet vain pilaavat tunnelman, jonka pitäisi olla lohduttava ja kollektiivinen kokemus osallistujille.
Minun lapseni meni alkoholisti-isänsä hautajaisiin. Hänen sisaruksensa (eri äiti) meni vain kahvitilaisuuteen siunauksen jälkeen. Kumpikaan ei ollut ollut juurikaan tekemisissä isänsä kanssa.
Lapseni mielestä oli hyvä, että hän meni. Tärkeä rituaali ja auttaa ymmärtämään, että henkilö on todella lopullisesti kuollut.
Anna nuoren itse päättää.