Mikä on pelottavin tilanne, jossa olet ollut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks pelottava Case oli kanssa baarissa. Tuntematon mies tuli haastamaan riitaa. En perääntynyt. Pikkasen jo ehdittiin töniä toisiamme ja tää sankari lähti narikkaan. Matkalla narikkaan tää heppu kuitenkin otettiin poliisien toimesta kiinni. Jälkikäteen selvisi että kyseinen ihminen on tappanut 3 ihmistä. Narikassa oli nahkatakin taskussa käsiase. 

Hänellä oli motiivi tappaa. Se ei todista, että olisi tappanut sinut suutuspäissään. Tiedän psykologisen kuvion. Tuo oli sattumaa tuo riita. Sarjasaalistajat ovat erikseen, joilla on jo teko suunniteltu, ennenkuin edes tapaavat uhrin. Eli voit nukkua yösi rauhassa.

Juu, eihän sitä tosiaan tiedä. Olisihan se äijä voinut ajatella että lähdenkin himaan yms. Mut kyllä siinä oppi jotain. Ei kannata kaatuneen 6€ tuopin takia alkaa riitelemään.  Lopputulos voi olla huono

Vierailija kirjoitti:

Metsässä tuli vastaan tuntematon mies. Olisi mieluummin tullut karhu.

Miksi noin? Ainakin jos olis tullut metsästäjä vastaan, olisin mielelläni jutellut metsästyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelottavin yksittäinen tilanne on ollut se, kun humalainen lihaskimppu yritti ensin käydä päälleni ja sitten uhkasi henkeäni teräaseella. Ilmoitti, että ensin tappaa minut, sitten itsensä. Tapahtuma jätti minuun jäljen. Sen aikana olin kuitenkin rauhallinen. Puhuin miehelle rauhallisella äänellä ja yritin saada hänet laskemaan aseensa. Nyt kun aikaa on kulunut riittävästi, niin voin sanoa, että olen hemmetin vahva ihminen. 

Kiva, että susta tuntuu vahvalta. Minulla on ollut uhkaavia tilanteita ja ne ovat tehneet minusta pelokkaan. Vaikea luottaa ihmisiin. Tai olen varovainen. Epäilen kaikkia.

Kun kuljen hämärällä tai pimeällä, katson kaikkia miespuolisia, jotka kulkevat lähelläni. En pidä siitä, jos joku kävelee liian hitaasti tai liian lähellä minua. Katson ihmisten ulkoista olemusta. Ihmisen liikehdintä paljastaa paljon. Olemus. Vaatteet. Ikävää, että on näin. Teen tätä myös päivänvalossa. Jos joku tulee epämääräisen lähelle minua, hidastan tai pysähdyn. 

Tsunami

Mä en usko, että joku tappaa tuopista. Jokaisesta taposta ihminen oppii. Itse asiassa tuon tyypin kanssa (jos on vapaalla jalalla eikä mielisairaalassa) ei olisi välttämättä mitään ongelmaa. Vankilamielisairaala on eri asia. 

Se olisi voinut osoittaa sua aseella. Koska nöyryytys.

Hetket katolleen päätyneessä autossa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en usko, että joku tappaa tuopista. Jokaisesta taposta ihminen oppii. Itse asiassa tuon tyypin kanssa (jos on vapaalla jalalla eikä mielisairaalassa) ei olisi välttämättä mitään ongelmaa. Vankilamielisairaala on eri asia. 

Se olisi voinut osoittaa sua aseella. Koska nöyryytys.

Juoppojen tapothan alkaa aina jostain todella typerästä syystä yhdistettynä alhaiseen verensokeriin.

Vierailija kirjoitti:

Hetket katolleen päätyneessä autossa.

Mäkin olen ollut. Valmistauduin niissä sekunneissa kuolemaan. Muutama sekuntti tuntui todella pitkältä. Valmistauduin myös siihen, että kohta näen verta ja sattuu.

Olin kalassa meressä ja tuli kova ukkosmyrsky. Kovaa salamointia koko ajan kun ajelin rantaa kohti ja mietin että jos salama osuu lähelle niin se on sitten siinä mun elämä.

Hitto näitähän on paljon kun alkaa muistella. 

200km/h nopeutta autolla kun lähti käsistä. Meni tietä pitkin lumivalleja mukaillen varmaan 600metriä ennenkuin sain hallintaan.

Putoaminen koskeen. Menin virran mukana 200m pystymättä tekemään mitään. 

Olin lähdössä marjaan. Huomasin melko pian autolta karhun ja 2 poikasen jäljet. En miettinyt yhtään enempää jatkoin kävelyä. N 200metriä autolta saavuin lammen rantaan. Huomasin karhut vastarannalla. Karhu emo huomasi minut. Samantien karhu lähti valtavalla raivolla juoksemaan lampea ympäri. Mä mietin sekunnin autolle 200m. Läksin juoksemaan. Kuulin kaukana takaa miten oksat katkeili kun karhu tuli perässä. Näen auton kuulen todella läheltä oksien katkeilua ja karhun raivoamista, arviolta 20-30metriä. Tajuan etten pääse karkuun. 

Jatkan juoksemista pääsen autolle. Karhua ei näy.

Hullua miten pitkältä tuo aika 200m tuntui. Oikeasti varmaan 30sec. Olik nuori ja tosi hyvässä kunnossa silloin.

Vierailija kirjoitti:

Mä en usko, että joku tappaa tuopista. Jokaisesta taposta ihminen oppii. Itse asiassa tuon tyypin kanssa (jos on vapaalla jalalla eikä mielisairaalassa) ei olisi välttämättä mitään ongelmaa. Vankilamielisairaala on eri asia. 

Se olisi voinut osoittaa sua aseella. Koska nöyryytys.

Samainen kaveri veti puukolla kaulaan toista ihmistä baarissa, vastaavassa tapauksessa. Uhri ei kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Olen joutunut elämään petteri orpon ja riikka purran Suomessa.

ja minä köyhyydessä koko elämäni...ulospääsyä ei ole..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en usko, että joku tappaa tuopista. Jokaisesta taposta ihminen oppii. Itse asiassa tuon tyypin kanssa (jos on vapaalla jalalla eikä mielisairaalassa) ei olisi välttämättä mitään ongelmaa. Vankilamielisairaala on eri asia. 

Se olisi voinut osoittaa sua aseella. Koska nöyryytys.

Juoppojen tapothan alkaa aina jostain todella typerästä syystä yhdistettynä alhaiseen verensokeriin.

Mä en usko. Riippuu tapoista tai onko murhia. Murhaavat ovat kylmäverisiä. Olen ollut joskus tunnin yhden murhaajan kanssa. Se oli ihan kiltti. Intohimorikos. Kun kaikki tulee liian lujaa elämässä päälle, niin ihminen kilahtaa. 

Kolmesta taposta oppiil. Ei se enää halua linnaan. Se yritti pois paikasta hillitäkseen itsensä. Ei kannata ajaa kuitenkaan nurkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en usko, että joku tappaa tuopista. Jokaisesta taposta ihminen oppii. Itse asiassa tuon tyypin kanssa (jos on vapaalla jalalla eikä mielisairaalassa) ei olisi välttämättä mitään ongelmaa. Vankilamielisairaala on eri asia. 

Se olisi voinut osoittaa sua aseella. Koska nöyryytys.

Samainen kaveri veti puukolla kaulaan toista ihmistä baarissa, vastaavassa tapauksessa. Uhri ei kuollut.

Ai jaa. Aika kauan on istunut kolmesta taposta linnassa. Kyllä sitä ihminen miettii. Juoppohullu sitten. Hullut erikseen.

Eniten on pelottanu silloin kun auto lähti vesiliirtoon motarilla. Sen verran säikäytti, että ajoin suoraan rengasliikkeeseen ostamaan uudet renkaat.

Liikenneonnettomuus missä olisin voinut kuolla varsin karulla tavalla. 

Olin nuorena tosi impulsiivinen ja naiivi. Lähdin huuruisille jatkoille yhden tyypin kanssa, joka olisi halunnut kämpillä seksiä, mutta minä en. Sanoi, ettei päästä minua lähtemään. Selvisin esittämällä ja puhumalla, sanoin käyväni vessassa ja juoksin rappukäytävään ja pakoon. Minut pelasti se, etten ollut liian kännissä. Jälkikäteen googlasin tyypin somen, selvisi että hän on psykoosisairas ja todella naisvihamielinen ihminen, joka on kirjoitellut aivan sairaita juttuja omalla nimellään eri keskustelupalstoille.

Treffikaveri ei uskonut kieltävää vastausta. Treffit oli arkena, selvinpäin kahvilassa. Kun lähdin kotiin, toivotin neutraalisti hyvää jatkoa. Mies lähti toiseen suuntaan.

En tiedä minkä spurtin hän teki, mutta kun olin bussissa, niin hän tulikin seuraavalta pysäkiltä kyytiin. Katsoi minua ja meni istumaan jonnekin taakse. Ei asuttu samalla suunnalla, huom!

Laitoin kaverilleni viestin, että onko hän kotona. Oltiin siis opiskelijoita ja asuttiin samassa opiskelija-asuntolassa. Kaveri sanoi, että tulee minua vastaan bussipysäkille ja ottipa mukaan vielä miespuolisen kaverinkin.

Jäin pois bussista ja treffimies myös, mutta nähtyään kaverini hän lähti pois. Seuraavina viikkoina sain mieheltä muutamia viestejä, että hän tai kaverinsa oli nähneet minut joidenkin miesten kanssa. Huoh. En minä noihin vastannut muuta kuin että jätä minut rauhaan tai ilmoitan poliisille. Jätti sitten rauhaan, mutta monesti olen miettinyt että voi niitä naisia jotka minun jälkeeni hänen siimaansa on tarttuneet. Pelottava tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Olin nuorena tosi impulsiivinen ja naiivi. Lähdin huuruisille jatkoille yhden tyypin kanssa, joka olisi halunnut kämpillä seksiä, mutta minä en. Sanoi, ettei päästä minua lähtemään. Selvisin esittämällä ja puhumalla, sanoin käyväni vessassa ja juoksin rappukäytävään ja pakoon. Minut pelasti se, etten ollut liian kännissä. Jälkikäteen googlasin tyypin somen, selvisi että hän on psykoosisairas ja todella naisvihamielinen ihminen, joka on kirjoitellut aivan sairaita juttuja omalla nimellään eri keskustelupalstoille.

Hyi olkoon. Hirveä tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en usko, että joku tappaa tuopista. Jokaisesta taposta ihminen oppii. Itse asiassa tuon tyypin kanssa (jos on vapaalla jalalla eikä mielisairaalassa) ei olisi välttämättä mitään ongelmaa. Vankilamielisairaala on eri asia. 

Se olisi voinut osoittaa sua aseella. Koska nöyryytys.

Juoppojen tapothan alkaa aina jostain todella typerästä syystä yhdistettynä alhaiseen verensokeriin.

Mä en usko. Riippuu tapoista tai onko murhia. Murhaavat ovat kylmäverisiä. Olen ollut joskus tunnin yhden murhaajan kanssa. Se oli ihan kiltti. Intohimorikos. Kun kaikki tulee liian lujaa elämässä päälle, niin ihminen kilahtaa. 

Kolmesta taposta oppiil. Ei se enää halua linnaan. Se yritti pois paikasta hillitäkseen itsensä. Ei kannata ajaa kuitenkaan nurkkaan.

Ei se ole sinun uskosta kiinni, miten nuo tilanteet menee. Lue vähän ammattilaisten tekstejä, tai kuuntele vaikka Hannu Lauerman luentoja.