Kuinka kauan harkitsit eroa ennen kuin toteutit sen?
Olen pohtinut eroa jo varmaan kohta pari vuotta. Mitään isoa ongelmaa ei ole, parisuhde on hitaasti hiipunut siihen pisteeseen, ettei tehdä enää mitään yhdessä emmekä keskustele muusta kuin käytännön asioista. Riidellään kotitöistä, yhteisestä ajasta en enää edes aloita keskustelua. Kaipaisin sellaista, että kumppani olisi oikeasti kiinnostunut minusta ja haluaisi tehdä kanssani asioita. Yksinolokaan ei tunnu niin pahalta ajatukselta kuin totaalinen välinpitämättämyys. Olen ajatellut, että odottaisin siihen asti, kun lapset ovat aikuisia, mutta en tiedä, jaksanko enää lähes kymmentä vuotta.
Kommentit (82)
Yksi hokee heittopussia kun ei muusta pysty löytämään ylemmyydentunnetta. Ruotsalaisissa ja tanskalaisissa tutkimuksissa vuoroviikkolapset on voineet jopa yhtä hyvin kuin ydinperhelapset. Se vaan on vaikea ottaa omalle kontolleen, että sairaassa suhteessa rahan, häpeän, ylpeyden jne vuoksi sitkuttelu on lapsille yhtä lailla turmioksi kuin terve ero. Sairaat erot on luonnollisesti hyvin haitallisia, kuten sairaat perheetkin.
"Kaipaisin sellaista, että kumppani olisi oikeasti kiinnostunut minusta ja haluaisi tehdä kanssani asioita."
Jospa se kumppani on kyllästyny ettet sinä osoita häntä kohtaan mitään kiinnostusta?