Miksi kuvitellaan, että kaikkien erityislasten paras on pienryhmä?
Että pienryhmät ovat jotenkin rauhallisia oppimisympäristöjä? Meillä ainakin pienryhmät ovat poikavaltaisia, ja erittäin levottomia ja kovaäänisiä. Myös kiusaaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Aivan väärä paikka herkästi kuormittuvalle, aistiyliherkälle autistitytölle.
Omalle lapselleni paras paikka oli normaaliin luokkaan integroiminen avustajan kanssa, lapsen vointi ja jaksaminen parani merkittävästi.
Kommentit (28)
Eritellyt pienryhmät. Yhteen adhd-häiriköt, toiseen herkät autistit ja niin edelleen.
Pienryhmässä on paremmin aikaa puuttua mahdollisiin ongelmiin toisin kuin normiluokassa jossa siitä "erityisestä" kärsii koko muu luokka.
Mun pienluokalla herkät laittaa kuulokkeet päähän joka tunti 5 minuutiksi kun annan ahd lapsille sen ajan mölytä ja juosta pulpetin ympäri. Lopputunti meneekin sitten taas hiljaisuudessa. Yksi tekee töitä pulpetin alla, toinen kuuntelee musiikkia jne. Riippuu toimintatavoista. Turha kaikkia on yrittää muottiin laittaa. Kaikki tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Monesti, mutta ei aina. Toki erityislapsi jää oppimisessa jälkeen, jos joutuu uupumuksen vuoksi olemaan paljon poissa koulusta. Mutta se erityislapsi voi olla myös hiljainen "kympin" tyttö tai poika.
Vierailija kirjoitti:
Eritellyt pienryhmät. Yhteen adhd-häiriköt, toiseen herkät autistit ja niin edelleen.
Tämä olisi paras systeemi.
Tämä riippuu ihan täysin ryhmistä. Kaikki ryhmät ovat keskenään erilaisia. Olen opettanut monia kymmeniä luokkia 25 vuoden aikana, eikä ole mukaan sattunut kahta samanlaista porukkaa. Esimerkiksi työrauha ei aina korreloi ryhmän koon kanssa. Joskus on porukka, jolla pitäisi taustatietojen mukaan olla isoja pulmia, mutta kaikki sujuu kuin tanssi. Sitten on ryhmiä, jotka ovat paperilla hyviä, mutta käytännössä ovat kuin kivireki tai minkkilauma.
Vierailija kirjoitti:
Mun pienluokalla herkät laittaa kuulokkeet päähän joka tunti 5 minuutiksi kun annan ahd lapsille sen ajan mölytä ja juosta pulpetin ympäri. Lopputunti meneekin sitten taas hiljaisuudessa. Yksi tekee töitä pulpetin alla, toinen kuuntelee musiikkia jne. Riippuu toimintatavoista. Turha kaikkia on yrittää muottiin laittaa. Kaikki tavallaan.
Tämäpä juuri. Kun ne eroavaisuudet yksittäisten "erityislasten" välillä ovat huomattavasti suuremmat kuin eroavaisuudet yksittäisten "normaalien" lasten välillä. Kun pistetään samaan pienryhmään ympäriinsä sähläävä ADHD -lapsi, kiljahteleva tourette -lapsi ja aistiyliherkkä autisti -lapsi, on opettajalla ihan oikeasti miettimistä, kuinka järjestää asiat niin, että jokainen pystyy oppimaan ja koulua käymään. (Tiedän, että kaikki ADHD -lapset eivät sählää, kaikki tourette -lapset eivät kiljahtele, eikä kaikilla autistisilla lapsilla ole aistiylihetkkyyksiä. Edellinen oli vain esimerkki siitä, kuinka erilaisia erityislapset voivat ihan oikeassa elämässä olla.)
Vierailija kirjoitti:
Eritellyt pienryhmät. Yhteen adhd-häiriköt, toiseen herkät autistit ja niin edelleen.
Tuo olisi etu lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Monesti, mutta ei aina. Toki erityislapsi jää oppimisessa jälkeen, jos joutuu uupumuksen vuoksi olemaan paljon poissa koulusta. Mutta se erityislapsi voi olla myös hiljainen "kympin" tyttö tai poika.
Mun mielestä näille kympinoppilaille ei edes pitäisi antaa diagnooseja, jos oppiminen sujuu, ei ole erityistarpeinen. Tää on ihan 2000-luvun trendi että näille lapsille jotain diagnooseja annetaan.
Kuka ne on tehnyt poikavaltaiseksi? Jos poikia, pitää olla mies komentamassa pahimpia riiviöitä? Ryhmien suunnittelu? Tytöt etsivät rauhaa ja iloa. Iso luokka voi olla raskas myös.
Meillä on adhd-tyttö kieliluokalla. Kiitettävä keskiarvo, eikä yhtään negatiivista wilma-merkintää tuntien häiritsemisestä. Unohduksia on ollut. On nyt ysillä. Lääkitys on tottakai ja ilman sitä tuskin oltaisiin tässä.
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Lukihäiriö, autismi, dyskalkulia... Näitä on paljon, mutta perinteinen stereotyyppinen häirikkö ADHD POIKA!
Juu. Pienryhmät AKA eriryisluokat ei ole lapsen edun mukaista, kun lapsi on hiljainen ja kiltti, mutta "kaikki muut" sitten nuoriso rikollisen alkuja. Tämä käytäntö pitäisi muuttaa siten, että aluksi kaikki on yleisopetulsessa. JOS tulee ongelmia, sitten siirto ongelmajätteiden säilöön. Se ei ole oikein, että muut kärsii ongelmajätteiden vuoksi, mutta kaikista suurin kärsymys on kilteillä ja hiljaisilla jotka joutuu pelkäämään ongelmajätesäilössä kärsien samalla siitä, että hänet itsensä leimataan ongelmalapseksi; Kuin olisi joutunut vankilaan rikoksesta mitä EI OLE TEHNYT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Monesti, mutta ei aina. Toki erityislapsi jää oppimisessa jälkeen, jos joutuu uupumuksen vuoksi olemaan paljon poissa koulusta. Mutta se erityislapsi voi olla myös hiljainen "kympin" tyttö tai poika.
Mun mielestä näille kympinoppilaille ei edes pitäisi antaa diagnooseja, jos oppiminen sujuu, ei ole erityistarpeinen. Tää on ihan 2000-luvun trendi että näille lapsille jotain diagnooseja annetaan.
Kiitti v*tusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Monesti, mutta ei aina. Toki erityislapsi jää oppimisessa jälkeen, jos joutuu uupumuksen vuoksi olemaan paljon poissa koulusta. Mutta se erityislapsi voi olla myös hiljainen "kympin" tyttö tai poika.
Mun mielestä näille kympinoppilaille ei edes pitäisi antaa diagnooseja, jos oppiminen sujuu, ei ole erityistarpeinen. Tää on ihan 2000-luvun trendi että näille lapsille jotain diagnooseja annetaan.
Oireet ja ongelmat voivat näkyä muilla elämänalueilla kuin kouluaineissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä näille kympinoppilaille ei edes pitäisi antaa diagnooseja, jos oppiminen sujuu, ei ole erityistarpeinen. Tää on ihan 2000-luvun trendi että näille lapsille jotain diagnooseja annetaan.
Minä olen teknillisessä yliopistossa törmännyt aika moneenkin autismin kirjolla olevaan kympinoppilaaseen. Minusta heidän diagnoosinsa ei ole turha, vaikka osa heistä menestyykin opinnoissaan erinomaisesti. Diagnoosi auttaa meitä muita ymmärtämään sitä, että vaikka tuo tyyppi jossain suhteessa käyttäytyykin hyvin oudosti, niin se ei silti tarkoita sitä, että ko. tyyppi olisi joka asiassa täysin toivoton. Eikä se, että hän ei katso minua silmiin keskustellessamme, ole epäkohteliaisuutta, vaan että hänelle katsekontaktin pitäminen on oikeasti tosi vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Monesti, mutta ei aina. Toki erityislapsi jää oppimisessa jälkeen, jos joutuu uupumuksen vuoksi olemaan paljon poissa koulusta. Mutta se erityislapsi voi olla myös hiljainen "kympin" tyttö tai poika.
Lukihäiriö ei ole älyllinen ongelma, mutta koska lukivaikeus tekee lukemisesta hankalampaa, on lukihäiriöinen lapsi eriryislapsi aivan kuten nämä stereotyyppiset Bart Simpsonit tai Ralph Wiggumit. Bartin ja Ralphin ero on se, että Bart voisi edistyä koulussa, jos sitä kiinnostaisi, mutta Ralph on älyllisesti vammainen, koska Ralph vammautui vauvana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Monesti, mutta ei aina. Toki erityislapsi jää oppimisessa jälkeen, jos joutuu uupumuksen vuoksi olemaan paljon poissa koulusta. Mutta se erityislapsi voi olla myös hiljainen "kympin" tyttö tai poika.
Mun mielestä näille kympinoppilaille ei edes pitäisi antaa diagnooseja, jos oppiminen sujuu, ei ole erityistarpeinen. Tää on ihan 2000-luvun trendi että näille lapsille jotain diagnooseja annetaan.
Et voi olla tosissasi. Eli pitäisi antaa lapsen ruopata koulunkäyntinsä ja kaverisuhteensa, jotta voi sen diagnoosin saada? Tajuatko, että lääkitys toimii osall niin hyvin, että kodin tuella ja lääkityksen kanssa lapsi todellakin on koulupäivät kuin kuka tahansa lapsi. Illat, sen myötä harrastukset, kokeisiin lukemiset, perhesuhteet ja kavereiden kanssa näkeminen onkin sitten hurlumheitä kun lääkkeen teho hiipuu. Mutta koska koulu sujuu lääkityksen avulla, ei voi olla adhd. Enpä ole paljon typerämpää kuullut. Vähän kun sanoisi, että ei voi olla epilepsiaa jos kohtauksia ei lääkityksen vuoksi tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Monesti, mutta ei aina. Toki erityislapsi jää oppimisessa jälkeen, jos joutuu uupumuksen vuoksi olemaan paljon poissa koulusta. Mutta se erityislapsi voi olla myös hiljainen "kympin" tyttö tai poika.
Mun mielestä näille kympinoppilaille ei edes pitäisi antaa diagnooseja, jos oppiminen sujuu, ei ole erityistarpeinen. Tää on ihan 2000-luvun trendi että näille lapsille jotain diagnooseja annetaan.
Oireet ja ongelmat voivat näkyä muilla elämänalueilla kuin kouluaineissa.
Ja eikös se ole diagnoosin saamisen edellytys, että ongelmia on useilla elämän osa-alueilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...
Lukihäiriö, autismi, dyskalkulia... Näitä on paljon, mutta perinteinen stereotyyppinen häirikkö ADHD POIKA!
Juu. Pienryhmät AKA eriryisluokat ei ole lapsen edun mukaista, kun lapsi on hiljainen ja kiltti, mutta "kaikki muut" sitten nuoriso rikollisen alkuja. Tämä käytäntö pitäisi muuttaa siten, että aluksi kaikki on yleisopetulsessa. JOS tulee ongelmia, sitten siirto ongelmajätteiden säilöön. Se ei ole oikein, että muut kärsii ongelmajätteiden vuoksi, mutta kaikista suurin kärsymys on kilteillä ja hiljaisilla jotka joutuu pelkäämään ongelmajätesäilössä kärsien samalla siitä, että hänet itsensä leimataan ongelmalapseksi; Kuin olisi joutunut vankilaan rikoksesta mitä EI OLE TEHNYT
Vastenmielinen tapa puhua lapsista. Eipä ne ADHD-pojatkaan ole mitään rikoksia tehnyt. Ne on vaan tavallista vilkkaampia lapsia. Ja jotkut vielä kehtaa yläpeukuttaa tuollaista kuraa.
Koska erityislapi monesti on "häirikkö" ja oppimisesta jäljessä...