Lue keskustelun säännöt.
Kaksi- vai yksikerroksinen koti?
12.11.2025 |
Olemme asuneet mieheni kanssa ihan pienessä rivitalossa ja nyt asumme kaksikerroksisessa Aso-rivitalossa.
Lapsuudessa asuimme kaksikerroksisessa rintamamiestalossa ja tietenkin lapsen näkökulmasta se oli parasta, oma rauha tms.
Kuitenkin nyt olemme mieheni kanssa etsimässä omakotitaloa. En tiedä, haluanko yksi- vai kaksikerroksisen.
Tällä hetkellä tosiaan asumme kaksikerroksisessa, ja siinä on hyvät ja huonot puolet. Hyviä puolia on, että makuuhuone on esim ylhäällä, niin alakerrassa keittiössä ja olohuoneessa voi metelöidä, vaikka toinen nukkuu, sinne ei kuule mitään, vaikka ollaan herkkäunisia. Jos tulee miehelle iltavieraita, voin mennä nukkumaan, enkä kuule pihaustakaan heidän peli-illoista. Sama, jos en ole sosiaalisella tuulella jos niitä vieraita on, voin myös yksinään touhottaa yläkerrassa ja olla omassa rauhassa.
Huonoja puolia on siivous, tavaroiden kertyminen alakertaan, koska helposti kukaan ei niitä vie yläkertaan. Pyykkihuolto on alakerrassa ja yläkertaan pyykin roudaus on toisinaan rasittavaa. Myös painavien tavaroiden vieminen yläkertaan on oma ohjelmansa.
Joten on sekä hyviä, että huonoja puolia. Tulevaisuudessa haluamme ehkä joskus lapsia, niin uskoisin, että yksikerroksisessa on ehdottomasti käytännöllisempää siivouksen ja kodinhoidon kannalta ja toki taaperoiän myötä turvallisuuden ja rappusten kanssa, mutta yläkerta toisi kuitenkin oman rauhansa lasten kanssa ja esim. jos heillä tulee kavereita tms.
Joten kertokaa te, joilla kokemuksia sekä yksi-, että kaksikerroksisista taloista. Kumpi parempi?
Kommentit (104)
Meillä kaksi kerroksinen. Lapsi oli ihan pieni taapero kun hän halusi mennä portaille. Ajattelin, että en estä vaan vahdin,pitäähän se oppia. Hyvä puoli, että oppi tosi pienenä menemään portaat. Juurikaan kukaan muu lapsi ei isompana oikein osannut mennä portaita (kaverit,serkut) ja sitten tuli päiväkodissakin kehuja kun meidän lapsi oli tyyliin ainut joka osasi portaat mennä ja muita piti vahtia. Siellä oli päiväuni tilat sellaisessa paikassa että lyhyet portaat piti mennä.
Ja hiljaisuus makkarissa riippuu ihan talon mallista. Onko se makkari ihan olkkarissa kiinni vai talon toisessa päässä. Anoppilassakin vieras makkari on kiinni olkkarissa,vaikea nukkua jos olkkarissa katotaan tvtä. Siihen auttaa vaan korvatulpat. Suosittelen siis ostamaan yksikerroksisen sillä mielellä, et keittiö ja olkkari ovat kauempana makuuhuoneista. Mut eikös muutenkin ihmiset osaa ostaa taloja omien tarpeiden mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksikerroksisuus oli yksi tärkeimmistä kriteereistä ok-talon valinnassa. Harrastan liikuntalajia jossa tulee usein loukkaantumisia, en halua könkätä kyynersauvoilla kahden kerroksen välillä. Meillä on myös suurikokoisia koiria ja niiden nivelille ei tee hyvää kulkea jatkuvasti portaissa. Samaten ajateltiin omaa ikääntymistämme, aiotaan asua tässä talossa kymmeniä vuosia koska tämä on täydellisellä paikalla järven rannalla. Ja onhan se nyt oikeasti tosi hankalaa raahata isoja tavaroita portaita pitkin.
Minulla koirat on 1 kerroksessa, ihan selvä juttu . Makkarit, 2 kylppäri, isompi vaatehuone ylhäällä. Mitä isoja tavaroita pitää raahata 2 kerrokseen ?
Sohvat, kodinkoneet ym. 1 ke
Meillä on toisessa kerroksessa keittiö, olohuone ja yksi makkari. Alakerrassa kaksi makkaria, kylppäri ja veski. Voit olla ihan varma että sekä isoja että pieniä tavaroita pitää raahata joka päivä, veetutukseen asti. Iso koira ei myöskään helpota tilannetta. Ikinä maailmassa ei tule enää huushollia joka on useammassa kerroksessa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaksi kerroksinen. Lapsi oli ihan pieni taapero kun hän halusi mennä portaille. Ajattelin, että en estä vaan vahdin,pitäähän se oppia. Hyvä puoli, että oppi tosi pienenä menemään portaat. Juurikaan kukaan muu lapsi ei isompana oikein osannut mennä portaita (kaverit,serkut) ja sitten tuli päiväkodissakin kehuja kun meidän lapsi oli tyyliin ainut joka osasi portaat mennä ja muita piti vahtia. Siellä oli päiväuni tilat sellaisessa paikassa että lyhyet portaat piti mennä.
Ja hiljaisuus makkarissa riippuu ihan talon mallista. Onko se makkari ihan olkkarissa kiinni vai talon toisessa päässä. Anoppilassakin vieras makkari on kiinni olkkarissa,vaikea nukkua jos olkkarissa katotaan tvtä. Siihen auttaa vaan korvatulpat. Suosittelen siis ostamaan yksikerroksisen sillä mielellä, et keittiö ja olkkari ovat kauempana makuuhuoneista. Mut eikös muutenkin ihmiset osaa ostaa taloja omien tarpeiden mukaan?
Meillä oli asuintilat kolmessa kerroksessa ja kolme vauvaa sinne asuntoon tuotiin. Kyllä he vain todella nopeasti oppivat kulkemaan portaita. En muista että koskaan olisivat satuttaneet itseään. Synttäreillä sitten rytisi. Ja lasten serkku pelkäsi avoportaita vielä pikkukoululaisenakin, kun ei ollut sellaisiin tottunut.
Kokemusta on sekä 50-luvun että 70-luvun lopun kaksikerrostaloista. Molemmissa oli alhaalla aina kylmät lattiat ja ylhäällä lämpimät.