Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka väittävät minun olevan ekstrovertti tai sosiaalinen introvertti eivät ymmärrä että olen äärimmäisen reflektiivinen asetyylikoliini-dominantti introvertti. Se selittää minun syvän luovuuteni (loputtoman kyvyn selittää samat asiat uudella tavalla). Taito jota opettajat tarvitsevat.

Tuollaista oliskin lysti kuunnella päivät pääksytysten.

Katselin oletko vieressä peiton alla . ;)

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka väittävät minun olevan ekstrovertti tai sosiaalinen introvertti eivät ymmärrä että olen äärimmäisen reflektiivinen asetyylikoliini-dominantti introvertti. Se selittää minun syvän luovuuteni (loputtoman kyvyn selittää samat asiat uudella tavalla). Taito jota opettajat tarvitsevat.

Ehkä niitä ei niin kauheasti kiinnostakaan ymmärtää. Ihmisillä on ihan omiakin asioita mietittävänä, ei ne sua analysoi päivät pitkät vaan tekevät omia juttujaan. 
Täällä on erikoisia ihmisiä, kun luulevat olevansa jokin maailman keskipiste muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka väittävät minun olevan ekstrovertti tai sosiaalinen introvertti eivät ymmärrä että olen äärimmäisen reflektiivinen asetyylikoliini-dominantti introvertti. Se selittää minun syvän luovuuteni (loputtoman kyvyn selittää samat asiat uudella tavalla). Taito jota opettajat tarvitsevat.

Tuollaista oliskin lysti kuunnella päivät pääksytysten.

Joo, tuollainen kirjaimellisesti opettaja olis raskain mahdollinen kumppani. Miesselittämistä aamusta iltaan. Ei kiitos.

💕

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sateella mietin Sinua. Esille nousevat etanat🐌 muistuttavat Sinusta. Hyvää yötä 🤗

Huomenta! Kotilot rasahtelevat saappaan alla. Joku ritari saisi kantaa minut turvaan!

Laihduta!

Sori, en ollut minä. Sipsipussin voisin käydä hakemassa. 

paljon haleja ja pusuja ja hyvää ja ihanaa huomenta rakkaalle m(n).

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa nähdä sua, pitkästä aikaa. <3 (irl)

Olisinpa minäkin nähnyt ihastukseni enkä vain autoa... -sivusta ohitettu

Minua on usein kuvailtu rauhalliseksi ihmiseksi, mutta koen, että sana "rauhallinen" on vähän liian epätarkka. En ole varsinaisesti rauhallinen siinä mielessä, että olisin koko ajan zen-tilassa, vaan enemmänkin analysoiva. Esimerkiksi jos joku kysyy minulta jotain, en yleensä vastaa heti, koska haluan ensin miettiä, mikä on mahdollisimman täsmällinen vastaus. Jotkut tulkitsevat sen ujoudeksi, mutta oikeastaan kyse on vain siitä, että pidän tarkkuudesta. Se on ollut minulle tyypillistä ihan lapsesta asti.

Olen myös sellainen ihminen, joka huomaa pieniä yksityiskohtia. Esimerkiksi jos olemme kahvilassa ja pöydän jalka heiluu vähän, en pysty keskittymään keskusteluun ennen kuin olen korjannut sen tilanteen jotenkin. Tämä ei johdu siitä, että olisin kontrollifriikki, vaikka moni ehkä ajattelee niin, vaan enemmän siitä, että aivoni rekisteröivät epätasapainon todella voimakkaasti. En tiedä, liittyykö se persoonallisuuteeni vai tapaan, jolla käsittelen ympäristöä, mutta se on kuitenkin osa minua.

Minusta on myös kiinnostavaa, että ihmiset tekevät paljon oletuksia pelkän ensivaikutelman perusteella. Usein minusta ajatellaan, että olen hiljainen, vaikka todellisuudessa puhun paljon silloin, kun aihe kiinnostaa minua. Tosin silloinkin puhun yleensä melko pitkään, koska haluan taustoittaa kaiken. En oikein pidä siitä, että asioita käsitellään pinnallisesti. Jos esimerkiksi kerron, että pidän kävelystä, minun tekee mieli heti täsmentää, että en tarkoita mitä tahansa kävelyä, vaan sellaista, jossa ei ole kiirettä, reitti on etukäteen mietitty ja mieluiten sää on puolipilvinen, koska kirkas auringonpaiste väsyttää silmiäni nopeammin kuin pilvinen sää. Tämä on mielestäni olennainen tarkennus, vaikka kaikki eivät ehkä koe sitä tarpeelliseksi.

Arvostan myös rutiineja, mutta en sillä tavalla jäykästi kuin sana yleensä ymmärretään. Esimerkiksi juon aamukahvin lähes aina samasta mukista, mutta en siksi, että uskoisin päivän menevän pilalle väärällä mukilla. Kyse on enemmän siitä, että juuri sen mukin kahva tuntuu käteen sopivalta. Se on ehkä pieni asia, mutta pienistä asioista muodostuu kokonaisuus, ja kokonaisuudet ovat mielestäni kiinnostavia.

Jos minun pitäisi tiivistää persoonallisuuteni, sanoisin olevani rauhallisen analyyttinen, yksityiskohtiin kiinnittyvä ja harkitseva. Tosin pelkkä "yksityiskohtiin kiinnittyvä" ei oikeastaan kata sitä, että kiinnitän huomiota myös siihen, mitkä yksityiskohdat ovat merkityksellisiä ja mitkä eivät. Tämäkin vaatisi ehkä oman selityksensä, mutta en halua tehdä tästä liian pitkää.

Vierailija kirjoitti:

Minua on usein kuvailtu rauhalliseksi ihmiseksi, mutta koen, että sana "rauhallinen" on vähän liian epätarkka. En ole varsinaisesti rauhallinen siinä mielessä, että olisin koko ajan zen-tilassa, vaan enemmänkin analysoiva. Esimerkiksi jos joku kysyy minulta jotain, en yleensä vastaa heti, koska haluan ensin miettiä, mikä on mahdollisimman täsmällinen vastaus. Jotkut tulkitsevat sen ujoudeksi, mutta oikeastaan kyse on vain siitä, että pidän tarkkuudesta. Se on ollut minulle tyypillistä ihan lapsesta asti.

Olen myös sellainen ihminen, joka huomaa pieniä yksityiskohtia. Esimerkiksi jos olemme kahvilassa ja pöydän jalka heiluu vähän, en pysty keskittymään keskusteluun ennen kuin olen korjannut sen tilanteen jotenkin. Tämä ei johdu siitä, että olisin kontrollifriikki, vaikka moni ehkä ajattelee niin, vaan enemmän siitä, että aivoni rekisteröivät epätasapainon todella voimakkaasti. En tiedä, liittyykö se persoonallisuuteeni vai tapaan, jolla käsittelen ympäristöä, mutta se on kuitenkin osa minua.

Minusta on myös kiinnostavaa, että ihmiset tekevät paljon oletuksia pelkän ensivaikutelman perusteella. Usein minusta ajatellaan, että olen hiljainen, vaikka todellisuudessa puhun paljon silloin, kun aihe kiinnostaa minua. Tosin silloinkin puhun yleensä melko pitkään, koska haluan taustoittaa kaiken. En oikein pidä siitä, että asioita käsitellään pinnallisesti. Jos esimerkiksi kerron, että pidän kävelystä, minun tekee mieli heti täsmentää, että en tarkoita mitä tahansa kävelyä, vaan sellaista, jossa ei ole kiirettä, reitti on etukäteen mietitty ja mieluiten sää on puolipilvinen, koska kirkas auringonpaiste väsyttää silmiäni nopeammin kuin pilvinen sää. Tämä on mielestäni olennainen tarkennus, vaikka kaikki eivät ehkä koe sitä tarpeelliseksi.

Arvostan myös rutiineja, mutta en sillä tavalla jäykästi kuin sana yleensä ymmärretään. Esimerkiksi juon aamukahvin lähes aina samasta mukista, mutta en siksi, että uskoisin päivän menevän pilalle väärällä mukilla. Kyse on enemmän siitä, että juuri sen mukin kahva tuntuu käteen sopivalta. Se on ehkä pieni asia, mutta pienistä asioista muodostuu kokonaisuus, ja kokonaisuudet ovat mielestäni kiinnostavia.

Jos minun pitäisi tiivistää persoonallisuuteni, sanoisin olevani rauhallisen analyyttinen, yksityiskohtiin kiinnittyvä ja harkitseva. Tosin pelkkä "yksityiskohtiin kiinnittyvä" ei oikeastaan kata sitä, että kiinnitän huomiota myös siihen, mitkä yksityiskohdat ovat merkityksellisiä ja mitkä eivät. Tämäkin vaatisi ehkä oman selityksensä, mutta en halua tehdä tästä liian pitkää.

😊😊😊😊

Vierailija kirjoitti:

Minua on usein kuvailtu rauhalliseksi ihmiseksi, mutta koen, että sana "rauhallinen" on vähän liian epätarkka. En ole varsinaisesti rauhallinen siinä mielessä, että olisin koko ajan zen-tilassa, vaan enemmänkin analysoiva. Esimerkiksi jos joku kysyy minulta jotain, en yleensä vastaa heti, koska haluan ensin miettiä, mikä on mahdollisimman täsmällinen vastaus. Jotkut tulkitsevat sen ujoudeksi, mutta oikeastaan kyse on vain siitä, että pidän tarkkuudesta. Se on ollut minulle tyypillistä ihan lapsesta asti.

Olen myös sellainen ihminen, joka huomaa pieniä yksityiskohtia. Esimerkiksi jos olemme kahvilassa ja pöydän jalka heiluu vähän, en pysty keskittymään keskusteluun ennen kuin olen korjannut sen tilanteen jotenkin. Tämä ei johdu siitä, että olisin kontrollifriikki, vaikka moni ehkä ajattelee niin, vaan enemmän siitä, että aivoni rekisteröivät epätasapainon todella voimakkaasti. En tiedä, liittyykö se persoonallisuuteeni vai tapaan, jolla käsittelen ympäristöä, mutta se on kuitenkin osa minua.

Minusta on myös kiinnostavaa, että ihmiset tekevät paljon oletuksia pelkän ensivaikutelman perusteella. Usein minusta ajatellaan, että olen hiljainen, vaikka todellisuudessa puhun paljon silloin, kun aihe kiinnostaa minua. Tosin silloinkin puhun yleensä melko pitkään, koska haluan taustoittaa kaiken. En oikein pidä siitä, että asioita käsitellään pinnallisesti. Jos esimerkiksi kerron, että pidän kävelystä, minun tekee mieli heti täsmentää, että en tarkoita mitä tahansa kävelyä, vaan sellaista, jossa ei ole kiirettä, reitti on etukäteen mietitty ja mieluiten sää on puolipilvinen, koska kirkas auringonpaiste väsyttää silmiäni nopeammin kuin pilvinen sää. Tämä on mielestäni olennainen tarkennus, vaikka kaikki eivät ehkä koe sitä tarpeelliseksi.

Arvostan myös rutiineja, mutta en sillä tavalla jäykästi kuin sana yleensä ymmärretään. Esimerkiksi juon aamukahvin lähes aina samasta mukista, mutta en siksi, että uskoisin päivän menevän pilalle väärällä mukilla. Kyse on enemmän siitä, että juuri sen mukin kahva tuntuu käteen sopivalta. Se on ehkä pieni asia, mutta pienistä asioista muodostuu kokonaisuus, ja kokonaisuudet ovat mielestäni kiinnostavia.

Jos minun pitäisi tiivistää persoonallisuuteni, sanoisin olevani rauhallisen analyyttinen, yksityiskohtiin kiinnittyvä ja harkitseva. Tosin pelkkä "yksityiskohtiin kiinnittyvä" ei oikeastaan kata sitä, että kiinnitän huomiota myös siihen, mitkä yksityiskohdat ovat merkityksellisiä ja mitkä eivät. Tämäkin vaatisi ehkä oman selityksensä, mutta en halua tehdä tästä liian pitkää.

Jos minun pitäisi....

EI PIDÄ !

Tanja ihana

Terveisin ihailija

Vierailija kirjoitti:

Minua on usein kuvailtu rauhalliseksi ihmiseksi, mutta koen, että sana "rauhallinen" on vähän liian epätarkka. En ole varsinaisesti rauhallinen siinä mielessä, että olisin koko ajan zen-tilassa, vaan enemmänkin analysoiva. Esimerkiksi jos joku kysyy minulta jotain, en yleensä vastaa heti, koska haluan ensin miettiä, mikä on mahdollisimman täsmällinen vastaus. Jotkut tulkitsevat sen ujoudeksi, mutta oikeastaan kyse on vain siitä, että pidän tarkkuudesta. Se on ollut minulle tyypillistä ihan lapsesta asti.

Olen myös sellainen ihminen, joka huomaa pieniä yksityiskohtia. Esimerkiksi jos olemme kahvilassa ja pöydän jalka heiluu vähän, en pysty keskittymään keskusteluun ennen kuin olen korjannut sen tilanteen jotenkin. Tämä ei johdu siitä, että olisin kontrollifriikki, vaikka moni ehkä ajattelee niin, vaan enemmän siitä, että aivoni rekisteröivät epätasapainon todella voimakkaasti. En tiedä, liittyykö se persoonallisuuteeni vai tapaan, jolla käsittelen ympäristöä, mutta se on kuitenkin osa minua.

Minusta on myös kiinnostavaa, että ihmiset tekevät paljon oletuksia pelkän ensivaikutelman perusteella. Usein minusta ajatellaan, että olen hiljainen, vaikka todellisuudessa puhun paljon silloin, kun aihe kiinnostaa minua. Tosin silloinkin puhun yleensä melko pitkään, koska haluan taustoittaa kaiken. En oikein pidä siitä, että asioita käsitellään pinnallisesti. Jos esimerkiksi kerron, että pidän kävelystä, minun tekee mieli heti täsmentää, että en tarkoita mitä tahansa kävelyä, vaan sellaista, jossa ei ole kiirettä, reitti on etukäteen mietitty ja mieluiten sää on puolipilvinen, koska kirkas auringonpaiste väsyttää silmiäni nopeammin kuin pilvinen sää. Tämä on mielestäni olennainen tarkennus, vaikka kaikki eivät ehkä koe sitä tarpeelliseksi.

Arvostan myös rutiineja, mutta en sillä tavalla jäykästi kuin sana yleensä ymmärretään. Esimerkiksi juon aamukahvin lähes aina samasta mukista, mutta en siksi, että uskoisin päivän menevän pilalle väärällä mukilla. Kyse on enemmän siitä, että juuri sen mukin kahva tuntuu käteen sopivalta. Se on ehkä pieni asia, mutta pienistä asioista muodostuu kokonaisuus, ja kokonaisuudet ovat mielestäni kiinnostavia.

Jos minun pitäisi tiivistää persoonallisuuteni, sanoisin olevani rauhallisen analyyttinen, yksityiskohtiin kiinnittyvä ja harkitseva. Tosin pelkkä "yksityiskohtiin kiinnittyvä" ei oikeastaan kata sitä, että kiinnitän huomiota myös siihen, mitkä yksityiskohdat ovat merkityksellisiä ja mitkä eivät. Tämäkin vaatisi ehkä oman selityksensä, mutta en halua tehdä tästä liian pitkää.

Siis mihin tää nyt liittyy?

Ikävä. Missä olet?

Saman taivaankannen alla.

sydän sulle, joka et ole tyhjänpuhuja ja tyhjänehdottaja, joka pidät sanasi

Vierailija kirjoitti:

Ikävä. Missä olet?

Eräälle, samaan. Siellä missä sä et ole kaikkien haave- ja kaipauskohteidesi, viritelmiesi, säätöjesi kanssa.