Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3
Kommentit (3181)
Oletko täällä välimeren matkaaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kamala olla ihastukselle vain jotain kevyttä hupia josta saa energiaa :( Alkoi pelottaa että olen hänelle vain hetken energiabuusti kohdatessamme :(
Kaikki me yksipuolisesti ihastuneet ollaan tuota ihastuksen kohteelle. Se satuttaa tosi paljon.
Ei kaikki. Osa teistä ei ole edes tuota, kaivattunne ei edes tiedä tunteistanne eikä siten tunne mitään teitä kohtaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemminpuolista, mutta mutkikasta?
Loppujen lopuksi todella suoraa. Mutkikkuus on yleensä itse aiheutettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus peli pitää puhaltaa poikki oman (ja ehkä muidenkin) hyvinvoinnin vuoksi. Vaikkei se oikeasti mitään peliä olisi ollutkaan.
Arvatenkin ghostaamalla, hiivuttamalla jne.
Ei vahingossakaan kertomalla suoraan.
On hyvä arvostaa muita edes sen verran, että uskaltaa kertoa totuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää vappua kaivatulle sinne pikkukaupungin toiselle laidalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano ne sanat, joilla saat hänet töissäkin viereesi.
Why dont u come here a little. Ai ei, okei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjinta on, että voimakkaimmat tunteet olen kokenut sinua kohtaan, vaikken lopulta tiedä, ketä olen rakastanut. Koin sinut "elämäni rakkaudeksi", mutta sittemmin siitä on hävinnyt isoja. Kuin tulviva joki olisi jäiden mukana vienyt törmältä jotakin tärkeää, joka siinä joskus oli.
Se on kyllä hassua, että ihminen voi kehiä todella voimakkaita tunteita jotain kohtaan, vaikka ei edes tunne eikä oikeastaan ollenkaan tiedä mihin on rakastunut :D
Siinä on kyse nimenomaan ihmisen omista tunteista ja fantasioista, ei mistään todellisesta. Näistä tilanteista tulee varmaan niitä pettymyksiä, huonoja suhteita ja eroja, kun on menty yhteen ihan vääristä syistä. Omien kuvitelmien ja parisuhdepakkomielteen perässä. Ei ole edes tajuttu, kenen kanssa sitoudutaan.
"Siinä on kyse nimenomaan ihmisen omista tunteista ja fantasioista, ei mistään todellisesta."
Mä en usko tuohon, mitä sanoit, ollenkaan.
Luulen, että ihminen jotenkin aistii sopivan kumppanin oman geeniperimänsä jatkamiselle ja tällöin syntyy sanoinkuvaamaton himo ja halu jotain tiettyä ihmistä kohtaan. Pohjimmiltaan kyse on vain alkukantaisesta biologisesta tehtävästä jatkaa geeniperimää. Joidenkin ihmisten kanssa yhteensopivuus on ylivertainen muihin verrattuna. Mahdollisuus synnyttää terveitä vauvoja ja paljon.
Fyysinen kemia ja seksuaalinen vetovoima on itsessään aivan eri asia, kuin yhteinen elämä, elämänkumppanuus ja kumppaneina yhteensopivuus.
Näin, vaikka tuo jälkimmäinen toki vaatii myös ensimmäistä. Mutta ensimmäistä voi helposti olla ilman jälkimmäistäkin, ja siinä ei pitäisi olla sokea..
Mä uskon että kun on fyysistä kemiaa ja seksuaalista vetovoimaa, niin muutkin hommat suhteessa toimii paremmin. Jos kaipaisi pelkkää kumppanuutta niin sitä varten on kavereita.
Ei ne ole joko-tai. Ei liity mitenkään tähän mikään "pelkkä kumppanuus".
Molemmat pitää olla kunnossa, eli ei riitä pelkkä fyysinen vetovoima ja kemia seksiä pidemmälle, eikä riitä pelkkä persoonan synkkaus ilman seksuaalista kemiaa muuhun kuin maximissaan kaveruuteen.
Ihan kauhea ajatus, että olisi pitänyt sitoutua jokaiseen menneisyyden tyyppiin, jonka kanssa on ollut hyvää seksiä ja seksuaalinen vetovoima.
Mulla ei ole liutaa tyyppejä joiden kanssa olisi ollut hyvää seksiä tai kunnollista seksuaalista vetovoimaa. Siksi kun sellaisen tyypin harvoin kohtaa niin siitä haluaa ottaa selvää.
Niin, mikä on harvoin ja mikä ei. Ei mullakaan esim. vuosittain ole tullut sellaisia ihmisiä vastaan, yleensä mennyt monia vuosia ennen kuin ketään tulee vastaan. Ei silti halua sen kummempaan.
Mulla meni elämässä 40 ensimmäistä vuotta "the kohtaamiseen".
Arvatenkin siitä ei tullut mitään ja olen vieläkin rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että en edes ihastuisi, jos en tuntisi mitään vetovoimaa jo ensinäkemältä. En edes tutustumalla. Tunnen itseni, sanokoon tähän kuka mitäkin.
Mulle on käynyt usein niin, että ensin toinen on vaikuttanut ärsyttävältä ja sitten yhtäkkiä olenkin huomannut että olen korviani myöten ihastunut. Siis ensivaikutelmani on ollut väärä eikä hän olekaan ärsyttävä. Ulkonäön suhteen sama. Ensin en kiinnitä henkilöö huomiota erityisesti, mutta yhtäkkiä tajua että tuohan on seksikäs ja vetää puoleensa magneetin lailla.
Mulla on ollut näitä, ja sit niitä, kun olen kokenut hullua kemiaa ja mennyt ihan sekaisin ja sit paremmin tutustuessa todennut ettei henkilö ole lainkaan mielikuvani kaltainen ja tullu iso lässähdys. Kirjoittelin täälläkin jonkin aikaa tyypille, joka paremmin tutustuessa sai häpeämään omia tekstejäni, koska en ikimaailmassa haluiskaan mitään sen kanssa enää. :D
SivustaKuulostaa siltä ettei teillä paljon mitään muuta olekaan kuin isoja lässähdyksiä.
Mitäs itselläs sitten on? Täällä kirjoittelet kummiski ;)
No henkilökohtaisesti. Ehkä meidän ajatusmaailmat eroaa sillä tasolla, että mä en ole itseasiassa ajatellut yhtäkään elämäni suhdetta "lässähdyksenä".
Joten tulin ajatelleeksi jotain sen kurista kuin että, muilla ihmisillä on noita lässähdyksiä ja sitten niitä tulee sen takia (että vain niille tulee niitä). Voisimme ajatella sen ehkä niin, että jotkut ihmiset on lässähtäneitä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko täällä välimeren matkaaja?
Olin viime syksynä. Riittääkö tämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvää vappua sinne etelään!
Samoin sinne pohjoiseen!
Haluan pysyä niin kaukana kuin ikinä kykenen tietyistä yleisistä ajatusmalleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa tuohan on käsittääkseni aika normitilanne monelle sinkulle, että saattaa kohdata monta kertaa vuodessa ihmisiä joita kohtaan kokee seksuaalista vetovoimaa ja parisuhdehalua.
Miksi he sitten pysyvät sinkkuina jos kerran on parisuhdehaluja 🤣
Koska nykyään katsellaan parempaa siinä suhteessakin ollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjinta on, että voimakkaimmat tunteet olen kokenut sinua kohtaan, vaikken lopulta tiedä, ketä olen rakastanut. Koin sinut "elämäni rakkaudeksi", mutta sittemmin siitä on hävinnyt isoja. Kuin tulviva joki olisi jäiden mukana vienyt törmältä jotakin tärkeää, joka siinä joskus oli.
Se on kyllä hassua, että ihminen voi kehiä todella voimakkaita tunteita jotain kohtaan, vaikka ei edes tunne eikä oikeastaan ollenkaan tiedä mihin on rakastunut :D
Siinä on kyse nimenomaan ihmisen omista tunteista ja fantasioista, ei mistään todellisesta. Näistä tilanteista tulee varmaan niitä pettymyksiä, huonoja suhteita ja eroja, kun on menty yhteen ihan vääristä syistä. Omien kuvitelmien ja parisuhdepakkomielteen perässä. Ei ole edes tajuttu, kenen kanssa sitoudutaan.
"Siinä on kyse nimenomaan ihmisen omista tunteista ja fantasioista, ei mistään todellisesta."
Mä en usko tuohon, mitä sanoit, ollenkaan.
Luulen, että ihminen jotenkin aistii sopivan kumppanin oman geeniperimänsä jatkamiselle ja tällöin syntyy sanoinkuvaamaton himo ja halu jotain tiettyä ihmistä kohtaan. Pohjimmiltaan kyse on vain alkukantaisesta biologisesta tehtävästä jatkaa geeniperimää. Joidenkin ihmisten kanssa yhteensopivuus on ylivertainen muihin verrattuna. Mahdollisuus synnyttää terveitä vauvoja ja paljon.
Fyysinen kemia ja seksuaalinen vetovoima on itsessään aivan eri asia, kuin yhteinen elämä, elämänkumppanuus ja kumppaneina yhteensopivuus.
Näin, vaikka tuo jälkimmäinen toki vaatii myös ensimmäistä. Mutta ensimmäistä voi helposti olla ilman jälkimmäistäkin, ja siinä ei pitäisi olla sokea..
Mä uskon että kun on fyysistä kemiaa ja seksuaalista vetovoimaa, niin muutkin hommat suhteessa toimii paremmin. Jos kaipaisi pelkkää kumppanuutta niin sitä varten on kavereita.
Ei ne ole joko-tai. Ei liity mitenkään tähän mikään "pelkkä kumppanuus".
Molemmat pitää olla kunnossa, eli ei riitä pelkkä fyysinen vetovoima ja kemia seksiä pidemmälle, eikä riitä pelkkä persoonan synkkaus ilman seksuaalista kemiaa muuhun kuin maximissaan kaveruuteen.
Ihan kauhea ajatus, että olisi pitänyt sitoutua jokaiseen menneisyyden tyyppiin, jonka kanssa on ollut hyvää seksiä ja seksuaalinen vetovoima.
Mulla ei ole liutaa tyyppejä joiden kanssa olisi ollut hyvää seksiä tai kunnollista seksuaalista vetovoimaa. Siksi kun sellaisen tyypin harvoin kohtaa niin siitä haluaa ottaa selvää.
Niin, mikä on harvoin ja mikä ei. Ei mullakaan esim. vuosittain ole tullut sellaisia ihmisiä vastaan, yleensä mennyt monia vuosia ennen kuin ketään tulee vastaan. Ei silti halua sen kummempaan.
Mulla meni elämässä 40 ensimmäistä vuotta "the kohtaamiseen".
Arvatenkin siitä ei tullut mitään ja olen vieläkin rikki.
Lopeta rypeminen itsesäälissä. Mene hyvä ihminen eteenpäin ja kasaa itses.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kamala olla ihastukselle vain jotain kevyttä hupia josta saa energiaa :( Alkoi pelottaa että olen hänelle vain hetken energiabuusti kohdatessamme :(
Kaikki me yksipuolisesti ihastuneet ollaan tuota ihastuksen kohteelle. Se satuttaa tosi paljon.
Ei kaikki. Osa teistä ei ole edes tuota, kaivattunne ei edes tiedä tunteistanne eikä siten tunne mitään teitä kohtaan
En mä ole saanut ainakaan ikinä elämässäni yhtään mitään energiaa kenestäkään minuun yksipuolisesti ihastuneesta. Olen saanut energiaa ainoastaan omasta ihastuksestani.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Sano ne sanat, joilla saat hänet töissäkin viereesi.
Ei olla samalla työpaikkalla eikä työnkuva ole edes sama.
Juuri näin.