Miksi jotkut jaksaa valhdella, että sisäinen kauneus on parisuhdetta muodostettaessa tärkeämpi kuin ulkoinen?
Jos sinä et täytä ulkoisesti riittäviä kriteereitä, et pääse myöskään osoittamaan sisäistä kauneuttasi. Näin se vain menee, jos oikeasti nostetaan rehellisesti kissa pöydälle. Jos olet ulkoisesti riittävän hyvännäköinen, voit päästä "jatkoon", vaikka olisit sisäisesti täysi kusipää, mutta toisinpäin se ei onnistu. Eihän se juttu hyvännäköisen kusipään kanssa tule kestämään, mutta hän saa silti mahdollisuuden, sisäisesti kaunis vähemmän viehättävä tai komea taasen ei.
Eli summasummaarum. Jotta juttu onnistuu, täytyy olla sisäisesti kaunis, mutta tärkeämpää on olla ulkoisesti riittävän kaunis, jotta pääset näyttämään sitä mahdollista sisäistä kauneuttasi. Eli ulkoinen on ykkönen ja sitä seuraa hyvänä kakkosena se sisäinen.
Kommentit (133)
Ap on aivan oikeassa. Onhan julkisuudessakin kauniita ja menestyneitä naisia, jotka "eivät löydä ketään". He karsivat tietoisesti tai tiedostamattomasti 99,99% miehistä pois kiinnostuksen kohteista ulkoisen olemuksen perusteella. Kaunista sielua etsitään sitten hyvin suppeasta joukosta miehiä.
Hyväsydäminen kerjäläinen saa prinsessan vain saduissa.
Onhan se, mutta se ei silti tarkoita että ruma kelpaisi. Tarkoittaa vain sitä, että tyhmä ja komea ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Mies tuskin oli alkuunkaan ruma, ainakaan sinuun verrattuna. Mutta tavallisena naisena pidät vähintään 80% miehistä rumina. Tyydyit kuitenkin, pidit miehen luonteesta ja lopulta alitajuisesti tajusit, ettei mies olekaan sinuun verrattuna ruma.
Johan on oletus. Minä ja mieheni olemme molemmat malleja, minuun hän ei vain heti todellakaan iskenyt Jos jotain tasoja olisi, niin me olemme samalla tasolla, niin ulkoisesti kuin älyllisesti.
Ja edelleen, minulle luonne ratkaisee sen, miltä ihminen näyttää. Ulkonäkö voi kääntyä suuntaan tai toiseen!
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Sama täällä. Kun toisen luonne on ihana, hän alkaa näyttää hyvältä myös silmissä. Omaani tosiaan pidin ensitapaamisella jopa rumana, mutta kun suunsa avasi niin pisteet alkoivat nousta kohisten.
Nykyään pidän häntä maailman komeimpana miehenä.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Mulla kävi vaimon kanssa samoin. Joku kaverikin kysyi kun ekakertaa menin yöksi "et kait tosissaan sen peikkotytön kanssa" Yhdessä oltu 35v. Oli oikeasti kierroksissa "prinsessojakin" mutta ei sisältä luonnollisia.
Vierailija kirjoitti:
Naisessa on tärkeintä nuoruus ja kauneus. Miehessä on tärkeintä Raha.. T: Danny&Hjallis
Miehen pitää olla lyhyt kaljuuntunut ja tosi wanha.. Ja tietysti TOSI RIKAS. T; Nainen. #Hjallis.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihastunut elämäni aikana useampaan mieheen, joita en ole alkuun pitänyt yhtään viehättävinä ulkonäkönsä puolesta. Ulkonäkö alkaa viehättää vasta siinä vaiheessa kun huomaa, että mies on mukava, fiksu, riittävästi samalla aaltopituudella huumorintajun ja arvomaailman suhteen ja vaikuttaa olevan kiinnostunut minusta. Hyvännäköiset miehet toki huomaa, mutta ei heihin synny sen enempää kiinnostusta ellei nuo muut kriteerit täyty.
Minä en koskaan. Jos vaan ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Itsekin visuaalinen, joten ymmärrän miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteiässä olin suosittu ja minulla oli paljon kavereita, tyttöjä ja poikia. Yht äkkiä rupesi näkö voimakkaasti heikkenemään ja vaihdoin kouluakin. Läskilinssinä pullonpohjalasisena yksikään luokkamme tytöistä ei puhunut minulle sanaakaan yläasteella kunnes laitoin piilarit päähän ja kaikki muuttui kuin taikaiskusta. Lopullinen niitti naistenmiehenä kariutui kun hiukset rupesivat harvenemaan. Sen jälkeen ei rakkaudentunnustuksia ole kuulunut. Tosin olen elänyt jo 35 v erään naisoletetun kanssa ja lapsiakin siunaantunut. Ulkonäkö ratkaisee pääsetkö ylipäätään keskusteluyhteyteen ja osoittamaan "sisäisen kauneutesi". 738
Näinhän se vua on ja erityisesti naisilla.
Ei päde varmastikaan kaikkiin, mutta myönnän auliisti että minuun vaikuttaa ulkonäkö ihan liikaa. Viehätyn kyllä kaikennäköisistä ihmisistä ja olen ihastunut jopa "rumiin" miehiin ja jopa seurustellut heidän kanssaan, mutta olen huomannut, että jossain vaiheessa alkaa ällöttää jos ulkonäkö ei ole kondiksessa.
Komean miehen puutteita jaksaa katsella paremmin kuin ruman, tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Mies tuskin oli alkuunkaan ruma, ainakaan sinuun verrattuna. Mutta tavallisena naisena pidät vähintään 80% miehistä rumina. Tyydyit kuitenkin, pidit miehen luonteesta ja lopulta alitajuisesti tajusit, ettei mies olekaan sinuun verrattuna ruma.
Johan on oletus. Minä ja mieheni olemme molemmat malleja, minuun hän ei vain heti todellakaan iskenyt Jos jotain tasoja olisi, niin me olemme samalla tasolla, niin ulkoisesti kuin älyllisesti.
Kerrot esimerkin miten pidit miestä jopa rumana, mutta komistui vaan ajan kanssa. Oli kuitenkin lähtötilanteessa miesmalli. Niihinhän ne rumilukset oikein kertyykin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Hyi. En minä ainakaan haluaisi olla kenenkään kanssa joka joskus on edes ajatellut minun olevan ruma.
Olet varmasti nainen. Mies ei ajattele noin vaan päinvastoin on ylpeä, että on saanut naisen iskettyä huonosta lähtökohdasta huolimatta. Miehelle ei ole niin tärkeää, että nainen pitää häntä komeana, koska miehen itsetunto ja arvo yhteiskunnassa eivät ole sidottuja ulkonäköön. Mutta edelleen ulkonäkö on se, millä naista arvioidaan, jopa ensisijaisesti. I
Tämä on kyllä totta, tärkeintä se on vielä nykyäänkin. Luonteella mitään väliä oikeestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Mies tuskin oli alkuunkaan ruma, ainakaan sinuun verrattuna. Mutta tavallisena naisena pidät vähintään 80% miehistä rumina. Tyydyit kuitenkin, pidit miehen luonteesta ja lopulta alitajuisesti tajusit, ettei mies olekaan sinuun verrattuna ruma.
Johan on oletus. Minä ja mieheni olemme molemmat malleja, minuun hän ei vain heti todellakaan iskenyt Jos jotain tasoja olisi, niin me olemme samalla tasolla, niin ulkoisesti kuin älyllisesti.
Ja edelleen, minulle luonne
Jaa jaa, että molemmat oikein malleja. Mielenkiintoinen malli tämä rumaksi kutsumasi miehesi.
Katselin nuorena kuinka tosi komea mies aina löysi naisia. Parin kumppaninsa kanssa juttelin, ja he sanoivat täydelliseksi idiootiksi. Löysi silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Mies tuskin oli alkuunkaan ruma, ainakaan sinuun verrattuna. Mutta tavallisena naisena pidät vähintään 80% miehistä rumina. Tyydyit kuitenkin, pidit miehen luonteesta ja lopulta alitajuisesti tajusit, ettei mies olekaan sinuun verrattuna ruma.
Johan on oletus. Minä ja mieheni olemme molemmat malleja, minuun hän ei vain heti todellakaan iskenyt Jos jotain tasoja olisi, niin me olemme samalla tasolla, niin ulkoisesti kuin älyllisest
Niin, eli sinä et.ymmärrä sitä, että vaikka olisi kuinka miesmalli niin kaikki eivät viehäty sellaisesta. En minäkään ennen, mutta tämän ihmisen luonne sai minut syttymään! Ennen minulle tummat ja pitkät miehet oli kauhistus. Tiedän tietenkin sen, että suurin osa ihmisistä olisi pitänyt miestäni hyvännäköisenä koko ajan. Minä vain en pitänyt. Luonne toi ne ihanat posket ja leuat esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Sama täällä. Kun toisen luonne on ihana, hän alkaa näyttää hyvältä myös silmissä. Omaani tosiaan pidin ensitapaamisella jopa rumana, mutta kun suunsa avasi niin pisteet alkoivat nousta kohisten.
Nykyään pidän häntä maailman komeimpana miehenä.
Minulle myös on usein käynyt ihmisten kanssa noin, mutta vielä yleisempää on se, että tapaa jonkun kauniin tai komean ihmisen ja pikkuhiljaa he alkavat näyttää todella vastenmielisiltä kun luonne ei ole mukava. Toimii siis toiseenkin suuntaan!
Kaunis luonne saa rumemmankin näyttämään kauniilta ulkoisestikin, ruma luonne saa sen komeimmankin näyttämään lepakon oksennukselta.
Miks aina ajatellaan, et kaunis on automaattisesti paha ihminen? :D Kai tääkin jotain kateutta on. Tuntemani kauniit on olleet kaikki tosi herttaisia.
Joskus sitä vaan huomaa sen taustalla olevan hiljaisen kaikkien tyrkkyjen keskellä.On mitä valovoimaisin.
Vierailija kirjoitti:
Miks aina ajatellaan, et kaunis on automaattisesti paha ihminen? :D Kai tääkin jotain kateutta on. Tuntemani kauniit on olleet kaikki tosi herttaisia.
Sama, kauniit minun kokemukseni mukaan ovat mukavampia kuin vähemmän kauniit.
Mutta jos on huono luonne niin sitten alkavat näyttää rumilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Mies tuskin oli alkuunkaan ruma, ainakaan sinuun verrattuna. Mutta tavallisena naisena pidät vähintään 80% miehistä rumina. Tyydyit kuitenkin, pidit miehen luonteesta ja lopulta alitajuisesti tajusit, ettei mies olekaan sinuun verrattuna ruma.
Johan on oletus. Minä ja mieheni olemme molemmat malleja, minuun hän ei vain heti todellakaan iskenyt Jos jotain tasoja olisi, niin me olemme samalla tasolla, niin ulkoisesti kuin älyllisest
Jaa jaa, että molemmat oikein malleja. Mielenkiintoinen malli tämä rumaksi kutsumasi miehesi.
Minusta suurin osa malleista on rumia, ei viehätä yhtään sen näköiset pelkästään ulkonäköä jos tarkastelee... Mutta ihana luonne saa jokaisen ihmisen näyttämään kauniilta.
raiskauksen motiivi on seksuaalinen