Olenko pikkumainen keskenkasvuinen kloppi?
Kun teinityttöni ei ole minua onnitellut. Molemmat isoisät hän kyllä onnitteli. Ja kyllähän tämä kyrsii. Väärin kasvatettu ja peiliinkatsomisen paikka.
Kommentit (16)
Ensinnäkin: lopeta se hyväksikäyttö.
Ei mulla muuta.
Ehkä onnitteli biologista isäänsä.
Siis oma tytär ei onnitellut isänpäivänä ja mietit, että se on väärin kasvatettu?
Anna kun arvaan, vieraannuttaja-akka sen teinin on väärin kasvattanut ja sinä olet viaton uhri.
No jotaki olet, jos lasta ei huvita isänpäivänä onnitella.
Vierailija kirjoitti:
Siis oma tytär ei onnitellut isänpäivänä ja mietit, että se on väärin kasvatettu?
Anna kun arvaan, vieraannuttaja-akka sen teinin on väärin kasvattanut ja sinä olet viaton uhri.
Arvauksesi ei nyt ihan maaliin osunut. Peiliinkatsomis-viittaukseni luulin olevan selkeä, mutta yritetään toisin sanoin: Heitän tuhkaa päälleni huonon kasvatussioritukseNI merkiksi.
Vierailija kirjoitti:
No jotaki olet, jos lasta ei huvita isänpäivänä onnitella.
Näin minäkin päättelin ja siksi kyrsii.
Tää jää nyt vaivaamaan vuodeksi. Jos ei silloinkaan niin oli tarkoituksellista. Kyselemään en kyllä ala mikä oli syy. Vastaisuudessa onnittelut tuntuisivat pakotetuilta.
Normisti nakkaan sivuun perseilijät. Oman lapsen kohdalla tämä ei ole vaihtoehto. Neuvoja?
Vierailija kirjoitti:
Normisti nakkaan sivuun perseilijät. Oman lapsen kohdalla tämä ei ole vaihtoehto. Neuvoja?
Hän on suuttunut sinulle. Itse toimisin niin, että soittaisin huomenna ja sanoisin, että pahoitin mieleni, kun et onnitellut isänpäivänä, olenko toiminut jotenkin väärin, kerro, niin voin pyytää anteeksi ja korjata, jos se on mahdollista.
Ehkäpä tyttö toimii tässä samoin kuin sinä eli hän nakkasi sivuun perseilijän (sinut), jolloin saat maistaa omaa lääkettäsi?
Nro 10 jatkaa eli tiedän yhden tutun isän (ei oma puolisoni, tuttava vain), joka ei ehkä saa onnitteluja isänpäivänä, koska on käyttäytynyt tökerösti eron jälkeen. On tehnyt paljon erilaisia ohareita eikä milloinkaan ole pyytänyt mitään tekoaan anteeksi. Aikuiset lapset eivät enää sitten hekään jaksa huomioida, tekevät hekin oharin isänpäivänä?
Kiitos nro 10. Kai se on niin, että unohdus/hajamielisyys ei ole todennäköinen selitys vaan jotain on jäänyt hampaankoloon hällä.
Olisko se tekemäsi virhe tuo, että olet opettanut hänet olemaan puhumatta asioista jotka vaivaavat?
Lapset oppivat esimerkistä.
Vierailija kirjoitti:
Olisko se tekemäsi virhe tuo, että olet opettanut hänet olemaan puhumatta asioista jotka vaivaavat?
Lapset oppivat esimerkistä.
Ehkä. Aikuisia en ala opettamaan vaan vaihdan seuraa. Lapselle olen kyllä puhunut, mutta on jo niin iso, että voisi ymmärtää itse miten muita kohdellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko se tekemäsi virhe tuo, että olet opettanut hänet olemaan puhumatta asioista jotka vaivaavat?
Lapset oppivat esimerkistä.
Ehkä. Aikuisia en ala opettamaan vaan vaihdan seuraa. Lapselle olen kyllä puhunut, mutta on jo niin iso, että voisi ymmärtää itse miten muita kohdellaan.
Voi sinua. Hän on TEINI. Hän on siis typerys. Eivät teinit tajua asioita. Yrität vain nyt kiemurrella vastuustasi puhua hänen kanssaan, koska puhuminen on niin epämiellyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko se tekemäsi virhe tuo, että olet opettanut hänet olemaan puhumatta asioista jotka vaivaavat?
Lapset oppivat esimerkistä.
Ehkä. Aikuisia en ala opettamaan vaan vaihdan seuraa. Lapselle olen kyllä puhunut, mutta on jo niin iso, että voisi ymmärtää itse miten muita kohdellaan.
Voi sinua. Hän on TEINI. Hän on siis typerys. Eivät teinit tajua asioita. Yrität vain nyt kiemurrella vastuustasi puhua hänen kanssaan, koska puhuminen on niin epämiellyttävää.
Käsi pystyyn virheen merkiksi. Varmaan tästä joskus puhun, mutta en nyt, kun on ns. tilanne päällä.
Jos hän on ujo tai ei uskalla puhua kanssasi? Siksi ei onnittelut?