Perinnönjaosta
Asun ulkomailla ja meillä oli perukirjatilaisuus kaksi viikkoa sitten. Asioita hoitaa lakimies eli onko hän sitten pesänjakaka? Testamentti on, eli perintö menee äitini uudelle miehelle. Lakiosaa kuitenkin hain, kun tuli kirjeellä kysely.
En päässyt perukirja tilaisuuteen, eikä minulla ollut valtakirjalla ketään paikalla. Siskoni piti mennä tilaisuuteen, mutta hänelle tuli este ja nyt meistä lapsista kukaan ei ole ollut paikalla.
Miten ja milloin tiedän, saanko lainkaan perintöä? Äidin uusi mies hoitaa siis asioita ja emme ole hyvissä väleissä, joten en voi häneltäkään kysellä. Kaiken lisäksi pesänjakaja oli vaihtunut kalkkiviivoilla ja uusi lakimies ei vastaa yhteydenottoihini.
Tuleeko minulle siis joku jakokirja kotiin? Mitään tilinumeroa minulta ei ole kysytty edes tai mitään muitakaan tietoja. Vähän tietämätön fiilis..
Kommentit (54)
Jos ei testamenttia kiistä ja vaadi lakiosaansa ei mitään saa . Aikarajaa en muista.
Tilanne jossa jokainen jää vähemmälle kuin toiset ja itselle kuuluvan " se saatana sitte vei !"
Vierailija kirjoitti:
Jos ei testamenttia kiistä ja vaadi lakiosaansa ei mitään saa . Aikarajaa en muista.
Kuusi kuukautta kuten lainatussa artikkelissakin mainitaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuolleen omaisen pitäisi olla pesänjakaja eikä mikään lakimies tai äidin uusi mies joka huijaa sinua. Oletko nähnyt edes kuolleen tilitietoja. Ja minun mielestäni perintö kuuluisi äidin lapsille suurin osa. Miten se mies on vehkeillyt perinnön itselleen.
Onneksi kun minun äiti kuoli niin ei ollut mitään riitoja. Minä olin pesänjakaja ja äidin omaisuus jaettiin minun ja veljeni kesken. Isämme ei halunnut mitään ja äidillä oli rahaa 840000 euroa ja talo. Kaikki meni puoliksi veljeni kanssa.
Et voi olla pesänjakaja etkä pesänselvittäjä mikäli sinulla on pesästä jotain perintöä tulossa. Niiden täytyy olla henkilö/henkilöitä joilla ei ole pesän kanssa mitään tekemistä eli perinnönsaantia. Ja kyllä, pesänjakaja ja pesänselvittäjä voivat olla sama henkilö.
Vähän tässä aattelehdn, että jos sekä sinä Ap, että siskosi olitte poissa perunkirjoituksesta, ja ainoastaan lakimies, joka on ollut mahd perunkirjiutuksen toimitraja ja äitinne uusi mies on ollut mahd.ainoat jotka on olut tuolloin perunkirjoituksessa paikalla, kun tietämättä onko heidän lisäksi ollut muita, ja vaikka olisikin niin saattaisin harkita sitä että vaatisin uutra tai mahd täydentävää perunkirjoitusta tehtäväksi, ettei käy niin, että perunkirjasta jäisi jotain merkitsemättä. Tai merkittäisiin teidän kannalta epäedullisesti.
En myöskään tajua miksi ihmeessä tuo lakimies ei ole ollut teihin perunkirjoituksen jälkeenkään ilm kumpaakaan teistä yhteydessä?
Peunkirjoituksen jälkeenhän vasta tiedetään, onko mitään, mitä ylipäätään voitte vaatia perinnöksi.
Uskovainen mies
Vierailija kirjoitti:
Vähän tässä aattelehdn, että jos sekä sinä Ap, että siskosi olitte poissa perunkirjoituksesta, ja ainoastaan lakimies, joka on ollut mahd perunkirjiutuksen toimitraja ja äitinne uusi mies on ollut mahd.ainoat jotka on olut tuolloin perunkirjoituksessa paikalla, kun tietämättä onko heidän lisäksi ollut muita, ja vaikka olisikin niin saattaisin harkita sitä että vaatisin uutra tai mahd täydentävää perunkirjoitusta tehtäväksi, ettei käy niin, että perunkirjasta jäisi jotain merkitsemättä. Tai merkittäisiin teidän kannalta epäedullisesti.
En myöskään tajua miksi ihmeessä tuo lakimies ei ole ollut teihin perunkirjoituksen jälkeenkään ilm kumpaakaan teistä yhteydessä?
Peunkirjoituksen jälkeenhän vasta tiedetään, onko mitään, mitä ylipäätään voitte vaatia perinnöksi.
Uskovainen mies
Nänihän se menee. Ensin ollaan perunkirjoituksesta poissa, ja sitten aletaan vaatia sitä ja tätä. Ne on aina ne osakkaat, jotka eivät tikkuakaan laita ristiin asioiden edistämiseksi, jotka asioita haittaavat ja jarruttavat eniten.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei testamenttia kiistä ja vaadi lakiosaansa ei mitään saa . Aikarajaa en muista.
Ei sitä kiistää tarvitse, koska se voisi johtaa siihen, että ei perintöä jaeta vaan pahimmassa tapauksessa mennään oikeuteen.
Lakiosa pitää erikseen vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmillista kun jätetään lapset pois perinnöstä, en tykkää yhtään paitsi jos asunto on miehensä kanssa yhteisesti maksettu ja onhan leskellä oikeus jäädäkin asumaan siihen. Rahat kuuluisivat lapsille.
Kyllähän lapset lakiosan saa vaikka olisi testamentti.
Eivät saa, jolleivat erikseen vaadi sitä.
AP kertoi vaatineensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolleen omaisen pitäisi olla pesänjakaja eikä mikään lakimies tai äidin uusi mies joka huijaa sinua. Oletko nähnyt edes kuolleen tilitietoja. Ja minun mielestäni perintö kuuluisi äidin lapsille suurin osa. Miten se mies on vehkeillyt perinnön itselleen.
Onneksi kun minun äiti kuoli niin ei ollut mitään riitoja. Minä olin pesänjakaja ja äidin omaisuus jaettiin minun ja veljeni kesken. Isämme ei halunnut mitään ja äidillä oli rahaa 840000 euroa ja talo. Kaikki meni puoliksi veljeni kanssa.
Et voi olla pesänjakaja etkä pesänselvittäjä mikäli sinulla on pesästä jotain perintöä tulossa. Niiden täytyy olla henkilö/henkilöitä joilla ei ole pesän kanssa mitään tekemistä eli perinnönsaantia. Ja kyllä, pesänjakaja ja pesänselvittäjä voivat olla sama henkilö.
Perilliset voivat jakaa kuolinpesän keskenään eikä tarvitse maksaa erikseen jakajalle, saati sitten pesänselvittäjälle. Ne ovat vain riitaisia kuolinpesiä varten. Kirjoitetaan vaan jakokirja ja siihen nimet alle.
Se joka vie toisten jaoilta saa palkakseen sen että sen lapsistaan tulee jakokårasioita. Opiskeluaikana jo.. jakavat auliisti. Käenkakarat.
Ap sanoo vaatineensa lakiosaansa. Onko tästä jokin todiste? Suurin uhka (kun ap ja hänen siskonsa eivät kumpikaan menneet perunkirjoitukseen) on tässä se, että lakiosavaatimus on "hukattu" ja ei ole mitään todistetta sen vaatimisesta. Ap:n olisi nyt tärkeää saada kopio perukirjasta. Jos lakiosavaatimus näkyy siinä, niin asia on kunnossa.
Perunkirjoitus on eri asia kuin perinnönjako. Kuolinpesä voidaan jättää jakamatta kymmeniksi vuosiksi. Olen itsekin osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jossa vainaja on kuollut vuonna 1990. Kuolinpesä pitää kuitenkin jakaa, jos yksikin sen osakkaista sitä vaatii. Jos ap ei ole sopinut lakimiehen tai lesken kanssa jotain perinnönjaosta, hänen kannattaa esittää vaatimus kuolinpesän jakamisesta. Muuten kuolinpesän omaisuus voi jäädä lesken hallintaan hänen kuolemaansa asti.
AP on kuolinpesän osakas, vaikka siis on se testamenttikin. Jakoa ei siis voi tehdä ilman, että pesänjakajalla (kuka se nyt sitten liekään, se lakimies vai puoliso?) on vähintään AP:lta valtakirja. Ainakaan pankki ei ala minkäänlaisiin toimenpiteisiin ilman, että heille on osoittaa valtakirjat jokaiselta kuolinpesän osakkaalta tai osakkaat yhtä aikaa paikalla.
Ole AP yhteydessä siihen lakimieheen ja kysele, miten asia etenee.
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä lakimieheltä, hän tietää parhaiten.
Juuri näin. Äitisi uusi mies on vain yksi pesän osallinen kun tuo testamentti. Tulet saamaan perukirjan, jossa kaikki vainajan varallisuus ja velat on ilmoitettava. Samoin on tehtävä selkoa siitä, mitä kuluja varallisuudesta on vähennetty vainajan kuoleman jälkeen (hautauskuluista aina maksamattomiin laskuihin ja lakimiehen palkkioon.) Näin tiedetään lopulta, mitä perillisille jää.
Sitten kun pesän asiat on selvitetty viimeistä laskua myöten, voidaan tehdä perinnönjakosopimus ja perinnönjako.
Olen osallinen kuolinpesässä, jonka asioita on selvitetty keväästä lähtien. Nyt on päästy siihen, että perilliset on allekirjoittamassa jakosopimusta. Ei sitä tilinumeroa kysellä ennen kuin mahdolliset varat on jakosopimuksen hyväksymisen jälkeen jaossa. Ja sopimus pitää jokaisen perillisen hyväksyä.
Juristin on vastattava tiedusteluihisi.
Lapset luetaan lailliseksi rintaperilliseksi . Heitä ei voi ohittaa mitenkään. Jos omaisuudesta puuttuu jotain sen joutuu palauttamaan . Myös edunvalvojat joutuu jos ottanut hoidettavan rahoja itselleen .
V i t t u kun tulisikin perintöä...mutta kun ei tipu ei sitten mistään prkle..muut kyllä vetää vähän joka suunnasta,tulee "hillot" ja tilukset..
Jos on ulosotossa niin mitään ei voi edes jakaa kuin ulosotto.
Jos on laskuja velkoja ne otetaan ensin .
Vierailija kirjoitti:
V i t t u kun tulisikin perintöä...mutta kun ei tipu ei sitten mistään prkle..muut kyllä vetää vähän joka suunnasta,tulee "hillot" ja tilukset..
Jos sulla on lapsia sun pitää tehdä työtä että voit jättää hänelle jotain .
1. Yleensä lakiosan todisteellinen vaatiminen tehdään niin että testamentin saaja vahvistaa saaneensa vaatimuksen, ja sen vahvistuksen voi antaa vaikka sähköpostilla käytävässä keskustelussa. Todistajia/haastemiestä/tms. keinoja todisteiden hankkimiseksi joudutaan käyttämään vain harvoin kun on tilanne että pesän osakkaat kiusaavat toisiaan mahdollisimman paljon ja kieltäytyvät antamasta toisilleen asioiden hoidon vaatimia kuittauksia.
6. Oikeuden lakiosaan menettää jos ja vain jos hyväksyy testamentin ilman että vaatii lakiosaansa. Jos samalla vaatii omaa lakiosaansa, eli esimerkiksi jos allekirjoittaa paperin tyyliin "Hyväksyn testamentin mutta vaadin lakiosaani", niin silloin se tarkoittaa että sä et enää voi väittää koko testamenttia väärennökseksi/pätemättömäksi/tms, mutta sulla on yhä oikeus lakiosaan.
Testamentin hyväksyminen on tärkeä tehdä koska jos sitä ei hyväksy niin silloin pitää odottaa 6 kuukauden määräaika ja katsoa haluatko sä sinä aikana nostaa oikeuteen kanteen koko testamentin kumoamiseksi, ja sen odotuksen aikana perintöä ei voisi jakaa. On kuitenkin tosi tärkeä pitää huolta että testamentin hyväksyessään myös samalla vaatii lakiosaansa.