Antaisitko väkivallan anteeksi
tilanteessa, jossa toinen olisi valmis muuttamaan käytöstään ja olisi valmis mm. terapiaan?
Kommentit (64)
Väkivaltaisen ihmisen kanssa ei voi elää satuttamatta itseään. Siksi jatkoa on turha toivoa.
Ei oli ei eilen.
Ei on ei tänään.
Ei on ei myös huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksianto ei ole sitä, että teet hyvää pahantekijälle.
Anteeksianto ei poista kausaliteettia.
Anteeksiannolla on merkitystä vain väkivaltaa kokeneelle.
Anteeksianto ei ole päänsilitys tai yritys muuttaa väkivaltaisen ihmisen käytöstä.
Anteeksianto johtaa väkivaltaa kokeneen hyvään elämään, missä menneisyys ei enää sido tulevaisuutta.
Anteeksianto kertoo myös pahantekijälle, että samaa touhua sopii jatkaa 😡
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa sitten olla tekemättä henkistä väkivaltaa ennen sitä lyöntiä. Fyysinen väkivalta ei aina tule ensin.
Tässä loistava esimerkki uhrin syyllistämisestä! Näihin ne tekijät vetoavat tyyliin " mua alkoi *tuttamaan sen naama ja länkytys"
Minä annoin anteeksi sillä seurauksella, että jouduin itse muuttumaan välttääkseni väkivaltaa. Se, että tekee itse itselleen väkivaltaa joutumalla muuttumaan toiseksi on vielä enemmän anteeksi antamatonta.
Jos haluaa antaa anteeksi kannattaa siis miettiä hyvin tarkkaan mitä se sinulta vaatii. Anteeksi voi antaa, jos toinen on motivoitunut muuttumaan ja löytämään toisen tavan ratkoa hankalia tilanteita parisuhteessa. Se on aika hidas, pitkä tie, joka vaatii sinulta paljon ymmärrystä ja lähes omaishoitajan roolin hankalissa tilanteissa. Jaksatko sitä?
En. Minulle riitti jo kiinnipitäminen ja riuhtominen. Toki sitä edelsi henkinen väkivalta, jota ei olisi pitänyt sietää tai antaa anteeksi laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksianto ei ole sitä, että teet hyvää pahantekijälle.
Anteeksianto ei poista kausaliteettia.
Anteeksiannolla on merkitystä vain väkivaltaa kokeneelle.
Anteeksianto ei ole päänsilitys tai yritys muuttaa väkivaltaisen ihmisen käytöstä.
Anteeksianto johtaa väkivaltaa kokeneen hyvään elämään, missä menneisyys ei enää sido tulevaisuutta.
Tämä on viisas viesti. Tässä mielessä on toki järkevää antaa anteeksi ja työstää asiaa. Ei niin, että jää suhteeseen.
Olen niin iloinen näistä rohkeista viesteistä. Arvostatte itseänne!!
Nuo on nähty. Anteeksi! Tämä ei toistu ja plää, plää, plää.
Väkivaltaakin on monenlaista ja syitä sen taustalla. On tilanteita joissa voisin antaa toisen mahdollisuuden ja tilanteita joissa se olisi kerrasta poikki.
Jos väkivalta johtuu päihdeongelmaisesta puolisostasi, se ei tule loppumaan ennen kuin puolisosi on saanut apua ja raitistunut sata prosenttisesti.
Mua lyötäisiin kaksi kertaa: Ensimmäisen ja viimeisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos puhutaan fyysisestä väkivallasta, niin yhtäkään nyrkillä lyöntiä en olisi antanut anteeksi, vaan lähtenyt. Vaan kun on myös paljon lievempää väkivaltaa, niin olen antanut anteeksi.
Mitään väkivaltaa ei tarvitse sietää
Tässä kysyttiin omia kokemuksia/mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisen väkivallan - kyllä
Lievän fyysisen väkivallan - kyllä
Lääkäriin vievän väkivallan - en
Miksi haluaisi sietää sitä "lievää väkivaltaa " ? 🙄 Sillä kun on tapana raaistua ajan myötä.
Ei raaistunut vaan vuosien myötä loppui kokonaan.
Annoin jo ja heti tuli uudestaan korville. Enää en anna.
Vierailija kirjoitti:
En. Minulle riitti jo kiinnipitäminen ja riuhtominen. Toki sitä edelsi henkinen väkivalta, jota ei olisi pitänyt sietää tai antaa anteeksi laisinkaan.
Tämä on kuin meillä, paitsi että minä harrastin sitä henkistä väkivaltaa eli jäkätin, syytin ja jäkätin niin kauan että mies paiskasi minut lattialle pois tieltään tms. Opeteltiin riitelemään fiksummin, molemmat.
En. Ennen annoin ja en toivu siitä ikinä. Nykyisin täysin nollatoleranssi henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan.
Lesbona annan. Väkivalta kuuluu meidän suhteisiin.
Itse koen että anteeksianto on lähellä hyväksyntää vaikkei sama asia. Siksi en voisi antaa anteeksi asiaa jota en hyväksy.