Lue keskustelun säännöt.
Onko minulla ongelma, vai onko ihan normaalia?
07.11.2025 |
Mulla on fyysinen sairaus ja työni aiheuttaa kovat säryt käsiin aina iltapäivisin. Eli tilanne pahenee työpäivän aikana ja iltapäivällä kipu on jo kamala.
Mulla on pitkäaikaislääkitys hermokipuun, mutta iltapäivisin tarvitsen vielä vahvan lääkkeen, että pystyn olemaan. Sen otan vasta töiden jälkeen, koska aiheuttaa huonoa oloa.
Olen alkanut odottaa töiden loppumista, jotta saan ottaa lääkkeen. Kun otan lääkkeen, odotan seuraavaksi sitä ällöä oloa, koska sen jälkeen tiedän että kohta kipu vaimenee.
Tuo olo on kamala, sitä en kaipaa yhtään ja mieluummin olisin ilman. Mutta kipu vaan on sietämätön vaikka en tekisi käsillä mitään, ja tuo lääke on siinä mielessä ihana. Sen jälkeen helpottaa.
Onko tämä jotain riippuvuutta? Toisaalta pystyn helposti olemaan ilman lääkettä silloin, kun kipua ei ole. Lomilla ja viikonloppuisin. Ei ongelmaa siinä.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvaamasi ei kuulosta riippuvuudelta, vaan lääkkeen tuomalta helpotukselta kipuusi.
Se, että lääke ns pyörii päässä pitkin päivää se on riippuvuutta. Hoitotasapainossa lääke on vain jotain joka pitää ottaa klo 18.
No kyllä se väkisinkin pyörii päässä, jos oireet on kovina päällä, eikä tämä ole mitään riippuvuutta. Se olisi, jos ei olisi kipuja eikä mitään, mutta tekisi mieli ottaa lääke koska siitä tulee muuten niin kiva olo.
Tämä juuri. Aamupäivät sujuu hyvin, eikä lääke silloin käy edes mielessä. Kaikkea muuta. Iltapäivällä alkaa särky joka pahenee pahenemistaan, ja silloin alkaa jo miettiä kauanko menee, että lääkkeen voi ottaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mahdollisuutta muokata työnkuvaa vähemmän kuormittavaksi tai vaihtaa työpaikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollisuutta muokata työnkuvaa vähemmän kuormittavaksi tai vaihtaa työpaikkaa?
Ei oikeastaan enää ole. Seuraava askel olisi lyhentää työaikaa, ja se taas on taloudellisesti iso paukku, joten en sitä vielä halua. Ap
En osaa muuta kuin tsemppiä toivottaa. Tiedän mitä kipu on. Itse onneksi eläkkeellä jo.
Työterveys laittoi stydin lääkityksen krooniseen kipuun kahden leikkauskerran jälkeen. Buprenorfin-kipulaastari kokoaikainen, Temgesic-buprenorfin ja Oxycontin-opioidi tarvittaessa. Työt hoituivat hyvin asiantuntijatyössä eikä ollut ongelmia lääkityksen kanssa.
Jonkin ajan kuluttua lääkäri heräsi miettimään seuraavaa ratkaisua tuolta ADHD- / epilepsialääkkeistä: Noretrin x 2 /vrk ja pregabaliini 300 mg/vrk. Ylöstitrauksen jälkeen kipu hallinnassa ja työ OK mutta kesken päivän tuli tietokoneen ääressä black-out. Havahduin kun kädet herpaantuivat sivulle, hiiri ja pikkutavarat lensivät lattialle. En pystynyt määrittelemään olinko muissa maailmoissa sekunteja vai minuutteja? Ilmoitin välittömästi lääkärille että nyt titraan pois em. lääkkeet ja palaan aiemmin käytettyihin.
Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Kannattaa puhua lääkärin kanssa, vaihdetaanhan esim. e-pillereitä ja verenpainelääkkeitä jos havaitaan ikäviä sivuoireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Kannattaa puhua lääkärin kanssa, vaihdetaanhan esim. e-pillereitä ja verenpainelääkkeitä jos havaitaan ikäviä sivuoireita.
Ei mulla sinällään ole mitään ongelmia lääkkeiden kanssa. Tämä on ihan hyvä yhdistelmä ja tiedän miten nostetaan, jos tarve on. Ap
Olen vaihtanut työtä aikuisiälläni moneen kertaan, kouluttautunutkin uudelleen sairauden vuoksi. Mutta kun sairaus muuttuu ja pahenee vuosi vuodelta, niin tämä on kaikista työpaikoista ollut itselleni sopivin. Työtä on muokattu sopivammaksi, olen saanut yhtä ja toista mukautusta, on pidetty kolmikantoja.
Olen pärjännyt, kunnes nyt taas on tullut uusia oireita. Saisin sairauslomaa, mutta en vielä halua, vaan yritän pärjätä. Ap