Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jani Mäkelä (PS): Suomen ei pidä sitoutua hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä

Vierailija
07.11.2025 |

Ylen A-studiossa. Kaikki muut puolueet eri mieltä. Janinkin kannattaisi tajuta, että itäraja pysyy kiinni hyvin pitkään ja Suomen ainoa tie ylös on satsaus uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan ja kehittyvään vihreään teknologiaan! Ainoa uusiutuva enegia persuilla on ääretön tyhmyys! Hiihdetään Trumpin ja Putinin latua suoraan perässä. 

Kommentit (216)

Vierailija
161/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole persu, mutta Mäkelä on oikeassa. Vuosi 2035 perustuu virheellisiin laskelmiin, joten on typerää yrittää saavuttaa hiilineutraaliutta noin nopeasti. A-studion keskustelijoista vihreiden Pitko osoitti typerää jääräpäisyyttä tavoitteiden suhteen.

Ja kuten keskustelussa todettiin, Eu-maiden hiilinielujen mittaukset pitää yhtenäistää, jotta asioita voidaan vertailla. On hullua, että hiilinielujen mittausperusteita on tieten yhtä paljon kuin maitakin. Ja sitten Suomi, joka mielellään ampuu omaan jalkaansa, maksattaa veronmaksajillaan sen, että Suomen laskelmissa Suomen hiilensidonta on vähäistä. 

Huomautan,että Pitko edustaa sitä RAHAA OLI hallituspuolueita yhtä niistä.

Mitäs nämä ovat jotka toitottivat että rahaa ei ole, ja yhtäkiä että rahaa ei ole

 

Henkilökohtaiseen verotukseen (esim. tulovero, osingot) kohdistuvat alennukset ovat tutkimusnäytön perusteella vähemmän tehokkaita talouskasvun ja investointien vauhdittamisen osalta.

Vierailija
162/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ainoa tie ylös on satsaus uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan ja kehittyvään vihreään teknologiaan!

Tuota voi tavoitella myös ilman typerää hiilineutraaliuspäivämäärää.

Jos siirtymä vaatii helvetisti koko ajan veroeuroja,mihin sellaista tarvitaan.Vain taloudellisesti toimivan voi hyväksyä,ei tuilla pyörivää siirtymää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomi olekaan sitoutunut, ihan sanahelinäähän se tavoite on

 

Sipilän Hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa strategian käsittelyn 30. marraskuuta. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030."

https://tem.fi/-/strategia-linjaa-energia-ja-ilmastotoimet-vuoteen-2030…

 

Vierailija
164/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasvihuonekaasujen osalta tilanne on vähän samanlainen kuin että istuisi suuressa soutuveneessä joka olisi ajautumassa putoukseen. Osa meloisi kohti putousta, osa ei tekisi mitään jokunen vähän meloisi poispäin. Jos tilanne menisi siihen että vene ajautuisi väistämättä putoukseen niin moni ajattelisi keskittyä siihen miten selviäisi uhkaavasta tuhosta, kuin että yrittäisi pienellä joukolla rehkiä kun muut naureskelisivat ja loikoilisivat toimettomina. Eli olisi parempi hypätä veneestä ja yrittäen uida pois, kuin yrittää vaatia suurvaltojen kaltaisia jättiläisiä noudattamaan yhteisiä sääntöjä.

Kasvihuonepäästöjen aiheuttaman katastrofin ongelmat Suomelle ovat taloudellisia ja pakolaisuuteen liittyviä. Taloudellisia ongelmia voidaan helpottaa käyttämällä rahaa ongelman syntymisen estämiseen, mutta jos muut eivät tee mitään, niin nämä rahat kannattaa säästää taloudellisten ongelmien kuluihin tulevaisuudessa. Pakolaisuuteen liittyviin ongelmiin ratkaisu on meillä täysin omissa käsissä. Ehkä epävakaassa maailmassa kannattaa omasta takaa valmistaa esimerkiksi konekiväärejä, piikkilankaa ja miinoja, riippumatta mihin ne käytetään.

Vierailija
165/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jani ongelma on, että hän ei ymmärrä mistään mitään. Omia ajatuksia ei ole, vaan menee isojen poikien vanavedessä. Yhtään mitään ei ole Etelä-Karjalan hyväksi tehnyt. Aika tuntuu menevän hillotolpan nuolemiseen.

Vierailija
166/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jani Mäkelän katse on täynnä tyhjyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"1% lasku 2025 ensimmäisellä puolikkaalla, mutta emme vielä tiedä mikä on loppuvuosi."

Emme mutta ensimmäistä kertaa suunta ei ole selkeästi ylöspäin. Ja kun samaan aikaan on ihan kiistatonta että Kiina on satsannut valtavasti vihreään energiaan ja sähköiseen liikkumiseen niin ei ole epärealistista odottaa että Kiinan päästöt eivät enää kasva ainakaan entistä tahtia ja käänne on aivan mahdollinen.

Ainakin voidaan lopettaa "muut eivät tee mitään" jankutus kun on ihan selvää että Kiina tekee todella paljon. Riittäkö se, on eri asia. Mutta yritystä on.

Tarkoitatko tällä "ensimmäistä kertaa", ensimmäistä kertaa koronan jälkeen? Vai vuoden 2015 jälkeen? Korostan että 2025 alkuvuosi oli kovaa kauppasotaa Kiina-USA.

Kiinassa oli pienemmät päästöt koronan vuoksi 2022 kuin 2021 ja 2015 oli pienemmät päästöt kuin 2014.

Eli jos 2025 päästöt olisivat 0,0001% pienemmät kuin 2024 niin kuohuviinit esille?

Ymmärrätkö että tulevaa kehitystä ei näe historiallista graafista. 2024 voi olla Kiinan hiilidioksidipäästöjen suurin vuosi ja nyt suunta olisi alaspäin, mutta graafeja katsomalla olisit voinut arvioida aivan samoin vuonna 2015 ja 2022.

Vierailija
168/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei tietenkään pidä. Mut ei siitä pidä myöskään ääneen leukaa venyttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan poikkeuksellisen typerää olla ilmastotoimissa 10-15 vuotta muuta Eurooppaa edellä kustannuksista riippumatta. Suomen päästöt ovat laskeneet jo paljon ja laskevat edelleen. Silti Suomen pitäisi kuulemma vastustaa vielä enemmän ilmastonmuutosta omalla promillen osuudellaan päästöistä, vaikka ilmastonmuutoksesta on täällä pääasiassa hyötyä.

Suomi ollut yksi harvoista hyötyjistä ilmastonmuutoksessa

https://yle.fi/a/3-10766320

Vierailija
170/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerrankin samaa mieltä persun kans. On tärkeämpiäkin rahareikiä.

T. Vassari

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ainoa tie ylös on satsaus uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan ja kehittyvään vihreään teknologiaan!

Tuota voi tavoitella myös ilman typerää hiilineutraaliuspäivämäärää.

Jos siirtymä vaatii helvetisti koko ajan veroeuroja,mihin sellaista tarvitaan.Vain taloudellisesti toimivan voi hyväksyä,ei tuilla pyörivää siirtymää.

No vaatiiko se? Kerro toki mitkä ovat ne valtaiset tukiaiset jotka siirtymään laitetaan koko ajan?

 

Vierailija
172/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Jos tilanne menisi siihen että vene ajautuisi väistämättä putoukseen niin moni ajattelisi keskittyä siihen miten selviäisi uhkaavasta tuhosta"

Mutta kun emme ole tuossa tilanteessa. Vielä voidaan pelastua jos yhä useampi alkaa meloa ja ne jotka jo melovat eivät lyö hanskoja tiskiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"1% lasku 2025 ensimmäisellä puolikkaalla, mutta emme vielä tiedä mikä on loppuvuosi."

Emme mutta ensimmäistä kertaa suunta ei ole selkeästi ylöspäin. Ja kun samaan aikaan on ihan kiistatonta että Kiina on satsannut valtavasti vihreään energiaan ja sähköiseen liikkumiseen niin ei ole epärealistista odottaa että Kiinan päästöt eivät enää kasva ainakaan entistä tahtia ja käänne on aivan mahdollinen.

Ainakin voidaan lopettaa "muut eivät tee mitään" jankutus kun on ihan selvää että Kiina tekee todella paljon. Riittäkö se, on eri asia. Mutta yritystä on.

Tarkoitatko tällä "ensimmäistä kertaa", ensimmäistä kertaa koronan jälkeen? Vai vuoden 2015 jälkeen? Korostan että 2025 alkuvuosi oli kovaa kauppasotaa Kiina-USA.

Kiinassa oli pienemmät päästöt koronan vuoksi 2022 kuin 2021 ja 2015 oli pienemmät päästöt kuin 2014.

Eli jos

No tuo päästöjen lasku on ollut sen verran yllättävä että sitä ei ilmeisesti odottanut monikaan vaikka oli tiedossa kauppasodat jne.

Sitäpaitsi kauppasota ei useimmissa tapauksissa ole tarkoittaanut että tavaroita ei olisi tuotettu, niitä ei vain ole viety samaa tahtia maasta ulos vaan on odoteltu tullipäätöksiä.

Ja et nyt ottanut ollenkaan kantaa niihin todella isoihin satsauksiin jota Kiina on ihan kiistatta tehnyt fossiilivapaaseen energiantuotantoon ja liikkumiseen.

 

Vierailija
174/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Aivan poikkeuksellisen typerää olla ilmastotoimissa 10-15 vuotta muuta Eurooppaa edellä kustannuksista riippumatta. Suomen päästöt ovat laskeneet jo paljon ja laskevat edelleen"

Ehdottomasti eniten koska sähköntuotantomme on puhdistunut vauhdilla. Samaan aikaan kun nautimme yhdestä Euroopan halvimassa sähköstä. Win-win.

Sähköntuotanto on yksi hyvä esimerkki siitä että uutta puhdasta tuotantoa on usein nopeampi ja välillä myös halvempi tehdä kuin vanhempaa ja saastuttavampaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen metsien hiilitase on negatiivinen ja Ruotsin positiivinen...

Vierailija
176/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

"ja edelleen ei ymmärretä taseita ja valtioiden päästöjä. Ei tässä jaeta maapalloa mihinkään 5 miljoonan ihmisen alueisiin, vaan valtioiden mukaan."

Jaetaan koska niin on ollut tapana. Onko se järkevin tapa tarkastella täysin globaaleja ilmiöitä onkin sitten eri juttu.

 

"Valtiot - kuten tässä tapauksessa Suomi - voivat yrittää säädellä päästöjään regulaation kautta."

Unohdat nyt isommat kokonaisuudet kuten EU:n ja myös kansainväliset sopimukset. Niitäkin sopimuksia tehdään koko ajan. Monet maat ovat sitoutuneet tavoittaisiin. Ne eivät ole yhtä nopeita kuin meillä mutta silti ne ovat vähennyksiä.

Kuva jossa me teemme kaiken ja kukaan muu ei tee mitään ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Lisäksi valtioiden sisälläkin on eroja. Monet isot maat jakautuvat esim. osavaltioihin joissa voi olla hyvinkin erilainen politiikka. Vaikkapa USA:ssa osa osavaltioista lisää päästöjään, osa vähentää.

 

"Ja pienet valtiot eivät vain vaikuta mihinkään, suurvallat kuten Kiina, USA ja Intia ovat ratkaisevassa asemassa. "

Jokainen vähennys vaikuttaa. Eikä vain itse asiaan mutta myös esimerkillä. Mitä useampi tekee jotain, sen hankalampi muiden on sanoa että me emme halua tehdä mitään.

Vierailija
177/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nuori juuri istutettu metsä sitoo hiilidioksidia enemmän suhteessa puukuutioon mutta kun nuoressa metsässä niitä kuutioita on paljon vähemmän niin käytännössä metsä ei sido samaa määrää hiilidioksidia kuin ennen kaatamista kuin vasta varsin pitkän ajan päästä."

 

Höpönlöpön. Se kymmeniä metrejä korkea ruskea puunrunko ei sitouta hiilidioksidia, vaan sen tekee kasvien (siis myös puuston) vihreät osat. Nuoressa metsässä, jopa hakkuuaukeilla, on aluskasvillisuutta ja puuntaimia ja nuoria puita, jotka ovat täynnä yhteyttävää vihreää. Myös nurmilaidun sitoo huomattavasti hiilidioksidia. Tehokas hiilensidonta alkaa hyvin nopeasti hakkuun jälkeen, kun viherkasvusto pääsee auringonvalossa rönsyämään.

Jotta ette puhuisi toinen aidasta ja toinen aidan seipäistä, niin selvennän vähän.

En ole kovien ilmastotoimien kannalla, koska en luota Kiinaan, Intiaan etc., mutta jotta keskustelut pysyisivät raiteillaan, niin kommentoin myös sinun kirjoitustasi.

Metsän koko biomassasta korjattavien puunrunkojen osuus on karkeasti puolet. Joten jos metsä kaadettaisiin ja kaikki korjattu puuaines sitoutuisi vaikkapa puurakenteisiin kerrostaloihin iku-ajoiksi, niin biomassasta palaisi kiertoon kuitenkin korjaamaton puolet. Jos korjatusta puusta tehdään paskapaperia niin se päätyy kiertoon lyhyehköllä viiveellä, jos huonekaluja niin niillä korvataan vanhoja ja lopulta vähintään pitkähköllä ajalla lähes kaikki 50% + 50% palaa kiertoon.

Voisin siis väitellä kanssasi hiilen sitoutumisesta puuainekseen. Puunkorjuun jälkeen kasvavalta uudelta metsältä kuluu vähintään kymmeniä vuosia siihen että se sitoo edes sen 50% kaadetusta hyvin kasvaneen metsän biomassasta jota ei kerätty puuaineksena (=50%). Ja ennen kuin uusi metsä on kasvanut siihen mittaan että se saavuttaa alkuperäisen koon 50+50%, on jo vähintään osa myös kerätystä puuaineksesta palautunut kiertoon. Puiden kasvatus, kaato ja uuden kasvatus sitoo hiiltä hitaasti ja vähän. On ehkä järkevämpää esittää että jos tämä metsä jätettäisiin kasvamaan ja kaadetun puun sijasta käytettäisiin muuta materiaalia, olisi tilanne melko varmasti huonompi. Tämän väitteen voin allekirjoittaa.

Vierailija
178/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsien hiilitase on negatiivinen ja Ruotsin positiivinen...

 

Suomen hiilinielu on negatiivinen eli päästölähde Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Tilastokeskuksen laskelmien mukaan, mutta satelliittimittausten perusteella Suomi on silti hiilinielu.

Luken laskelmissa metsien hiilinielu on kääntynyt päästölähteeksi 2020-luvun alussa turvepeltojen päästöjen ja metsämaaperän suuremman hiilidioksidin poistuman vuoksi. Nasa arvioi satelliittitiedon perusteella, että Suomen hiilidioksiditase on puolestaan vahvasti nielun puolella. 

Vierailija
179/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Höpönlöpön. Se kymmeniä metrejä korkea ruskea puunrunko ei sitouta hiilidioksidia, vaan sen tekee kasvien (siis myös puuston) vihreät osat. Nuoressa metsässä, jopa hakkuuaukeilla, on aluskasvillisuutta ja puuntaimia ja nuoria puita, jotka ovat täynnä yhteyttävää vihreää. "

Eikä sinusta vanhoissa isoissa puissa ole vihreää? Väittäisi kyllä että on ja vieläpä valtavia määriä.

Vierailija
180/216 |
07.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kerrankin samaa mieltä persun kans. On tärkeämpiäkin rahareikiä.

T. Vassari

On paljon hyviä, arvokkaita ja tärkeitä asioita joiden kohdalla usein puhutaan kylmästä rahasta. Vasemmistohenkiset usein ajattelevat arvot edellä ja rahat perässä. Se ei tarkoita että olisitte väärässä, mutta kun rahaa on rajallinen määrä, ei kaikkea hyvää voida toteuttaa. On kovaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen eikä huudella että kaikki pitää tehdä, kaikki pitää saada. M52

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi seitsemän