Mikä koira oikeasti pärjäisi sutta, tai jopa susia vastaan? Kangal, cane corso, pitbull?
Täälläpäin on alkanut pyöriä susia ihmisten pihoissa ja puhutaan nyt jo kahdesta laumasta, jotka liikkuu alueella. Metsästäjät eivät enää uskalla päästää edes koiriaan metsiin, niin riistaa jää metsiin enemmän susille ja niiden kanta kasvaa koko ajan. Sudet ovat myös seuranneet koiranulkoiluttajia. Mikä olisi semmoinen koira, jonka kanssa uskaltaa mennä metsään lenkille ja marjastamaan, vaikka on susia?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Yksikään koira ei sudelle pärjää, susi elää luonnossa 24/7 ja jalostunut saalistamaan esim hirviä. Suden fyysinen kuntokin on aivan eritasolla kuin koiran. Jos samankokoinen koira ja susi ottaa yhteen niin koiran kunto vain loppuu siinä"leikissä" aika nopeaa.
Kyllä pärjää 90-100 kg vahva laumis vastaan 45-50 kg susi. Koira käyttää massaansa ja painaa suden alleen. Olen videolta nähnyt kun laumis ( esp ) teilaa suden juuri noin. Laumiksella on löysä nahka ja pystyy kääntymään, vaikka susi tarttuu siihen. Kaulassa iso nahkapussi, suojaa kurkkua Esp mast on jalostunut lähes 600 v aikana siihen
Tuskin mikään ja koiranomistajana olisi jokatapauksessa sun tehtävä suojella koiraa sudelta.
Tää on kuin lukisi jotain ala-asteikäisten spekulointia siitä mikä supersankari voittaisi minkäkin superpahiksen.
Öh... Lähtökohtaisesti älkää syöttäkö niitä koirianne susille. Oli ne sitten isoja tai pieniä.
Eli jos susia on nurkissa, niin koirat kiinni. Ja omalla pihallakin temutessa on ihan mahdollinen riski siihen että susi käy koiran päälle. Joten koiran ottamista ylipäätään kannattaa harkita jos susia kerran nurkissa pyörii. Tai hyväksyä riski että koira voi siipeensä saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kangaleja ei edes ole Suomessa.
On niitä muutama, en tiedä ovatko rekisteröityjä. Olen yhden nähnyt. Rotua ylistetään jostai syystä , ei kummempi kuin joku raskaampi laumis
Ei pidä paikkaansa. On laumiksia, jotka eivät ole olleet oikeissa käyttötehtävissä juuri lainkaan, ja sitten niitä jotka ovat. Samankin rodun sisällä on paljon vaihtelua riippuen siitä, missä maassa ja millä alueella ne elävät. Myös laumisten terävyys, rohkeus ja puruvoima vaihtelevat paljon. En kyllä itse hankkisi esim. espanjanmastiffia tositoimiin susialueelle. Liian hidas ja raskas vässykkä. Mieluummin vaikka kaukkari.
En todellakaan sano että vässykkä. 7 kpl ollut itsellä. Ei se että se ei turhaan rähise, tarkoita ettei sillä ole poweria tarvittaessa. Ei sen ole tarkoitus juosta susilauman perässä, vaan torjua hyökkäys. Susi kuulemma espanjalaisten mukaan väistää espanjanmastiffin kumeaa haukkua.Tuntuu myös ilvekset väistävän, niitä on omalla seudulla ollut useita. Käyttää massaansa hyväkseen suden kanssa ja puruvoimaa löytyy. Ei ne taidot sieltä geeneistä ole hävinneet, mitkä useiden vuosisatojen aikana ovat kehittyneet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koira on biologisesti susi, pystyvät esim lisääntymään keskenään, js Suomessakin on noiden risteytysten takia vaikea löytää "aitoa" sutta enää esim. tutkimustarkoituksiin.-
Risteytykset ja koirasudet taitaa olla ollut laittomia Suomessa jo vuosikymmenen.
Tämä. Jos koira ja susi panee toisiaan metsässä, niin linnaa molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän pihalla on nyt syksyn aikana pyörinyt susia ja ilveksiä. Haluaisiko joku vihervassu tulla tuohon pihalle telttailemaan niin voisitte ihailla noita otuksia lähemmin? Ottakaa lemmikkinne mukaan telttaelämää viettämään niin nekin pääsevät tutustumaan susiin.
Hävettää maalaisena tällaiset susilla ja ilveksillä pelottelijat. Niistä ei ole minkäänlaista vaaraa ainakaan aikuisille ihmisille! Vastikään ilves tappoi peuran pihatielleni. On aivan pöljää väittää, että se silti kävisi minun päälle. Sama susien kanssa. Vaikka ne ovat yrittäneet pölliä kalasaaliini, eivät ne nyt minun kimppuuni käy. Aivan höpöjuttuja.
Tätä samaa minäkin. Miten voi olla maalainen ja pelätä siellä maalla aina eläneitä petoja? Samaan aikaan ilkkuu että te kaupunkilaiset varmaan paskoisitte hou
Juuri näin. Ehkä täällä maaseudulla alkaa olla niin paljon haurasta vanhusväestöä, että jo se yksinään saa monet maaseudun asukkaat kokemaan turvattomuutta. Kun pelolle antaa vallan, pelätä saa vähän kaikkea, saalistavia villieläimiä, Jumalaa ja jopa maahanmuuttajia, vaikka viimeisin on nähty abc:n kahviossa ehkä toissa vuonna.
Mutta kuten sanoit, emokarhua poikasineen hyvä välttää. Myös esimerkiksi hirveä tiettyinä aikoina. Ja tietysti punkkeja. Mutta muuta pelättävää täällä ei kyllä pitäisi liiemmälti olla, jos vaan syystalven pimeän kanssa pärjää.
Nämä rodut on ehdoton ei, ellei ole todella kokenut koiraihminen ja kokemusta on nimenomaan tämäntyyppisistä koiraroduista. Harvalla on. Satunnaiset sudet metsissä on pienempi riesa, kuin voimakas rotu onnettomalla ja osaamattomalla koiranomistajalla.
Vierailija kirjoitti:
Nämä rodut on ehdoton ei, ellei ole todella kokenut koiraihminen ja kokemusta on nimenomaan tämäntyyppisistä koiraroduista. Harvalla on. Satunnaiset sudet metsissä on pienempi riesa, kuin voimakas rotu onnettomalla ja osaamattomalla koiranomistajalla.
Harvaanasutulle maaseudulle sopivat hyvin, mutta tietenkin vain osaaviin käsiin. Tarvitsevat ison ja mielellään myös aidatun reviirin. Eivätkä ole seurakoiria, vaikka yleensä ovatkin hyvin lempeitä ja suojelevia omistajiaan kohtaan. Turha ajatella, että niistä myöskään tulee tottelevaisuusvalioita; ovat tottuneet itsenäiseen työskentelyyn. Ja näyttämisenhaluisille rambo-tyypeille ei sopivia koiria missään nimessä.
Koira lähinnä lisää mahdollisuutta joutua " susihyökkäyksen" kohteeksi, koska susi kaiketi pyrkii poistamaan kilpailijan reviiriltään. Pelkkä ihminen metsässä ei ole uhka, saalis tai muutenkaan erityisen kiinnostava. Jos on lampaita, karjaa niin riittävä määrä laumanvartijoita voi ehkäistä susien saalistusta lisäämällä riskejä loukkaantua jne
Ja sitten se ap:n sonnin kokoinen hurtta repii siellä metsässä kaikkien muiden ulkoilijoiden koirat kappaleiksi, koska hihnassahan sitä ei pidetä tietenkään.
Älä ota koiraa. Pysy kotona harhojesi kanssa ja mielellään muuraa vielä ikkunat ja ovetkin umpeen, etteivät vaan sudet pääse sua syömään.
Oikeasti, se on ihan sama, montako sutta siellä metsässä on, sä et niistä mitään tule ikinä tietämään, jollet ihan lottovoittajan tuurilla satu niiden päälle, kun ovat tyyliin haaskalla.
Minäkin asun alueella, jossa on parikin susilaumaa. Ikinä en ole nähnyt edes jälkiä ja käyn kuitenkin metsässä joka päivä pienten koirieni kanssa. Naapureiden lenkillä irti juoksevia koiria täällä saa pelätä harva se päivä, omien koirien takia, koska ovat pieniä ja muilla on noita vasikan kokoluokkaa olevia rakkeja, joille ei ole viitsitty edes tänne-käskyä opettaa, susista ei tarvitse tavallisen ulkoilijan olla huolissaan.
Mikään rakki ei pärjää sutta vastaan. Susi on oikea eläin toisin kuin nämä mutanttirakkiotukset jotka vaan räkyttää aivottomana ja eivät osaa tehdä mitään ilman omistajaansa eli heidän palvelijaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä rodut on ehdoton ei, ellei ole todella kokenut koiraihminen ja kokemusta on nimenomaan tämäntyyppisistä koiraroduista. Harvalla on. Satunnaiset sudet metsissä on pienempi riesa, kuin voimakas rotu onnettomalla ja osaamattomalla koiranomistajalla.
Harvaanasutulle maaseudulle sopivat hyvin, mutta tietenkin vain osaaviin käsiin. Tarvitsevat ison ja mielellään myös aidatun reviirin. Eivätkä ole seurakoiria, vaikka yleensä ovatkin hyvin lempeitä ja suojelevia omistajiaan kohtaan. Turha ajatella, että niistä myöskään tulee tottelevaisuusvalioita; ovat tottuneet itsenäiseen työskentelyyn. Ja näyttämisenhaluisille rambo-tyypeille ei sopivia koiria missään nimessä.
Alapeukku siitä, että taas kerran jonkun vajarin mielestä maalla voi elää kuin vttu pellossa. Ei voi. Täällä asuu ihmisiä ja meillä on koiria, joiden kanssa emme todellakaan halua metsässä kohdata jonkun hysteerikon puolihullua laumanvartijaa. Susilauma on sen rinnalla pieni paha - ne juoksevat karkuun, kun ihminen nostaa metelin. Se stanan kangalinkoira tulee päälle.
Koiria ei saa altistaa susilsumalle. Koira sisälle. Eikä suotta koirien raatelulle. Se voi olla elänrääkkäys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Miten ajattelit että se Gane Korso pärjää harmaakarhua vastaan? Ihan turha hankkia mitään suojelukoiraa, kun ei noi pärjää oikeille eläimille mitenkään.
Sakke
Kuka, tai mikä on Gane Korso? Onko se sukua näyttelijä Gane Hackmanille?
Se on sen korsolainen serkku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irlanninsusikoira tai rhodesiankoira.
Nämä vain eivät ole metsästyskoiria Suomen lakien mukaisesti (säkä liian korkea ja muutenkin varmasti nykyään liian seurakoiria)
Suomen lainsäädäntö ei taida rajoittaa metsästyskoiraa millään tavalla. Teoriassa hirviä voisi varmaan ajattaa vaikka villakoiralla, jos koira sen oppisi mutta taisi olla aika melkoinen työmaa.
Villakoirahan on alunperin metsästyskoira
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten se ap:n sonnin kokoinen hurtta repii siellä metsässä kaikkien muiden ulkoilijoiden koirat kappaleiksi, koska hihnassahan sitä ei pidetä tietenkään.
Älä ota koiraa. Pysy kotona harhojesi kanssa ja mielellään muuraa vielä ikkunat ja ovetkin umpeen, etteivät vaan sudet pääse sua syömään.
Oikeasti, se on ihan sama, montako sutta siellä metsässä on, sä et niistä mitään tule ikinä tietämään, jollet ihan lottovoittajan tuurilla satu niiden päälle, kun ovat tyyliin haaskalla.
Minäkin asun alueella, jossa on parikin susilaumaa. Ikinä en ole nähnyt edes jälkiä ja käyn kuitenkin metsässä joka päivä pienten koirieni kanssa. Naapureiden lenkillä irti juoksevia koiria täällä saa pelätä harva se päivä, omien koirien takia, koska ovat pieniä ja muilla on noita vasikan kokoluokkaa olevia rakkeja, joille ei ole viitsitty edes tänne-käskyä opettaa, susista ei tarvitse tavallisen ulkoilijan olla huo
Sama juttu. Naapurien laumiksia syytä pelätä, ja juoppoja metsästäjiä. Ei sutta. Ap: llä päässä vikaa.
Mäyräkoira