Terveiset kaipaamalleni 😍

Vierailija kirjoitti:

Iski eilen joku tarve kirjoittaa. Nyt tuntuu ettei ole mitään kirjoitettavaa. Tai kyllä sä yhdessä unessa olit viime yönä. Se tosin taisi olla vain joku ihan merkityksetön uni. Kun tämä marraskuu nukuttaa niin paljon, niin ehtii ties kuka käväistä unessa. 

Eli olen sinulle "ties kuka"... sepäs kiva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, et mitä edes kirjoittaisin kaivatulle, jos meillä olisi läheiset välit. Varmaan jotain todella fiksua ja tähdellistä tyyliin, et oliko kiva viikonloppu. Huoh. Olisi kiva olla sellainen, joka keksii puhuttavaa ties mistä ja on muutenkin kiinnostava.

Ei kaikki puheliaat ole kiinnostavia. Aika harva on. Mun kaivattu sais puhua vaikka hikisistä tohveleista ja kuuntelisin sitäkin lumoutuneena. 

Mutta puheliaat saavat asioita ja suhteita aikaiseksi. Toisin kuin nysvä, joka ei saa sanaa suustaan.

Ei aina. Näennäinen sosiaalisuus saattaa kätkeä sisäänsä valtavan yksinäisyyden. 

puhelias introvertti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emojit on tyhmän ihmisen merkki, niitä saa olla maksimissaan yksi eikä se saa olla mikään naurunremakkaemoji. 

🥶😶🌫😵😵💫😭😱🤢😓

Minä myös olen tyhmä 🤗😘🤣😜😍🔥😁

Ollaan huomattu.

No, minä tyhmä sain kaivatttuin, noista emojeista huolimatta. Ja hänkin muuten käyttää ihania emojeita. Ehkäpä hänkin on sitten yksinkertaisesti tyhmä 🤣

Tosin saan baarissakin miehen kuin miehen. Siihen tarvitaan sit ilmeisesti vaan tää tyhmyys.

Melko uskottavaa, kun roikut täällä koko päivän, kyllä sun naurettavan tyylin kirjoittaa tunnistaa. 

Ootte kyllä kattoneet piirrettynne. Muumilaaksosta Phileas Foggiin. Mä voin olla se vilkkusilmä.

Hyvää yötä kesäheinä💖

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä yks nauruemoji jutun loppuu usein selventää, että juttua ei kannata ottaa ehkä niin vakavasti kuin joku saattais ilman emojia ottaa. Kun kirjoittaessa ei pääse sitä irl elämän hymyä vilauttamaan, niin ihmiset ei osaa lukea samalla tavalla. Etenkään jos ei tunne.

Luetun ymmärtämisessä nykyisin paljon ongelmia. Aika kauan aikaisemmin eläneet selviytyivät ilman emojeja.

Silloin kirjoiteltiinkin toisille paljon vähemmän. Enimmäkseen puhuttiin. Äänensävy ja naurahdukset loi sen kuvan puhuuko ihminen jostain vakavissaan vai huumorilla. Nykyään kommunikoidaan enimmäkseen kirjoittamalla. Viesteissä ei näy äänensävyä eikä naurahduksia. 

Ei saa puhua liikaa, muttei myöskään liian vähän.  

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä on totta niin meidän pöydällä on damn elefantti! Tai huoneessa.

Oon kattonu jo pitkään miten noi pöydän jalat notkuu😌

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emojit on tyhmän ihmisen merkki, niitä saa olla maksimissaan yksi eikä se saa olla mikään naurunremakkaemoji. 

🥶😶🌫😵😵💫😭😱🤢😓

Minä myös olen tyhmä 🤗😘🤣😜😍🔥😁

Ollaan huomattu.

No, minä tyhmä sain kaivatttuin, noista emojeista huolimatta. Ja hänkin muuten käyttää ihania emojeita. Ehkäpä hänkin on sitten yksinkertaisesti tyhmä 🤣

Tosin saan baarissakin miehen kuin miehen. Siihen tarvitaan sit ilmeisesti vaan tää tyhmyys.

Melko uskottavaa, kun roikut täällä koko päivän, kyllä sun naurettavan tyylin kirjoittaa tunnistaa.&nbs

Niinpä. Töissä tuo ei ainakaan ole.

"my heart is gold and my hands are... cold."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä yks nauruemoji jutun loppuu usein selventää, että juttua ei kannata ottaa ehkä niin vakavasti kuin joku saattais ilman emojia ottaa. Kun kirjoittaessa ei pääse sitä irl elämän hymyä vilauttamaan, niin ihmiset ei osaa lukea samalla tavalla. Etenkään jos ei tunne.

Luetun ymmärtämisessä nykyisin paljon ongelmia. Aika kauan aikaisemmin eläneet selviytyivät ilman emojeja.

Silloin kirjoiteltiinkin toisille paljon vähemmän. Enimmäkseen puhuttiin. Äänensävy ja naurahdukset loi sen kuvan puhuuko ihminen jostain vakavissaan vai huumorilla. Nykyään kommunikoidaan enimmäkseen kirjoittamalla. Viesteissä ei näy äänensävyä eikä naurahduksia. 

Ennen kirjoitettiin paljon enemmän, oletko kuullut esimerkiksi kirjeenvaihdosta ajalta, jolloin puhelimia ei ollut. Ou mai teitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, et mitä edes kirjoittaisin kaivatulle, jos meillä olisi läheiset välit. Varmaan jotain todella fiksua ja tähdellistä tyyliin, et oliko kiva viikonloppu. Huoh. Olisi kiva olla sellainen, joka keksii puhuttavaa ties mistä ja on muutenkin kiinnostava.

Ei kaikki puheliaat ole kiinnostavia. Aika harva on. Mun kaivattu sais puhua vaikka hikisistä tohveleista ja kuuntelisin sitäkin lumoutuneena. 

Mutta puheliaat saavat asioita ja suhteita aikaiseksi. Toisin kuin nysvä, joka ei saa sanaa suustaan.

Ei aina. Näennäinen sosiaalisuus saattaa kätkeä sisäänsä valtavan yksinäisyyden. 

puhelias introvertti

Mäkin tunnen itseni yksinäiseksi, vaikka oon introvertti ja viihdyn yksin. Kai sellainen tyhjyys, jota ei mikään korjaa.

Kyllä ois suomalaisten mieletkin näin marraskuussa paljon pirteämpiä, jos nähtäis oikeasti niitä ihmisiä, joista pidetään. Mutta ne pidetään visusti salaisuutena ja mieluummin kökötetään yksin sisällä kuin nähdään ihmisiä. 

Mun puheliaisuus on lähes aina vaan kulissia, todellisuudessa ei oikeasti kiinnosta oikein mikään eikä kukaan, kun harvemman kanssa voi jutella just sellasista asioista jotka kiinnostais ja oikealta tasolta vielä

Nuku hyvin rakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä yks nauruemoji jutun loppuu usein selventää, että juttua ei kannata ottaa ehkä niin vakavasti kuin joku saattais ilman emojia ottaa. Kun kirjoittaessa ei pääse sitä irl elämän hymyä vilauttamaan, niin ihmiset ei osaa lukea samalla tavalla. Etenkään jos ei tunne.

Luetun ymmärtämisessä nykyisin paljon ongelmia. Aika kauan aikaisemmin eläneet selviytyivät ilman emojeja.

Silloin kirjoiteltiinkin toisille paljon vähemmän. Enimmäkseen puhuttiin. Äänensävy ja naurahdukset loi sen kuvan puhuuko ihminen jostain vakavissaan vai huumorilla. Nykyään kommunikoidaan enimmäkseen kirjoittamalla. Viesteissä ei näy äänensävyä eikä naurahduksia. 

Ennen kirjoitettiin paljon enemmän, oletko kuullut esimerkiksi kirjeenvaihdosta ajal

Kyllä kirjeisiinkin piirreltiin sydämiä.

💕

Olis kyllä ihanaa jos vihdoin joulukuussa saisin nähdä sinut. Olisipa totta 

Vierailija kirjoitti:

Mun puheliaisuus on lähes aina vaan kulissia, todellisuudessa ei oikeasti kiinnosta oikein mikään eikä kukaan, kun harvemman kanssa voi jutella just sellasista asioista jotka kiinnostais ja oikealta tasolta vielä

Sepä se. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä yks nauruemoji jutun loppuu usein selventää, että juttua ei kannata ottaa ehkä niin vakavasti kuin joku saattais ilman emojia ottaa. Kun kirjoittaessa ei pääse sitä irl elämän hymyä vilauttamaan, niin ihmiset ei osaa lukea samalla tavalla. Etenkään jos ei tunne.

Luetun ymmärtämisessä nykyisin paljon ongelmia. Aika kauan aikaisemmin eläneet selviytyivät ilman emojeja.

Silloin kirjoiteltiinkin toisille paljon vähemmän. Enimmäkseen puhuttiin. Äänensävy ja naurahdukset loi sen kuvan puhuuko ihminen jostain vakavissaan vai huumorilla. Nykyään kommunikoidaan enimmäkseen kirjoittamalla. Viesteissä ei näy äänensävyä eikä naurahduksia. 

Ennen kirjoitettiin paljon enemmän, oletko kuullut esimerkiksi kirjeenvaihdosta ajal

Ai sä puhut noin kaukaisista ajoista. En tiennyt että niin vanhoja ihmisiä on tällä palstalla.