Oletko juurtunut nykyiseen asuinpaikkaasi?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
En. 37 vuotta asunut täällä pakosta töiden, avioliiton ja talolainan vuoksi ja koko tämän ajan laskenut päiviä pois pääsylle. Eläkkeelle päästyäni muutan Helsinkiin lähemmäs lapsiani ja lapsenlapsiani, ja ennen kaikkea vapaampaan ilmapiiriin pariin. Leskeksi jäin 3 vuotta sitten ja sekin madaltaa lähtemisen kynnystä, ikävä todeta tämä.
Apua.
Myy se talo, ja muuta nyt?
Vierailija kirjoitti:
En. Olen asunut täällä vastentahtoisesti 26 vuotta ja mies jää kuuden vuoden kuluttua eläkkeelle ja silloin muutetaan lähelle YO-sairaalaa ja päivystystä.
En.
Kotini ja sydämeni tulevat aina olemaan Itä-Helsingissä, vaikka asun nyt muualla. Vielä tulee aika, kun pääsen muuttamaan takaisin.
Olen ja koen?
olen, juu.
Koenko kuuluvani?
Tavallaan joo, koska on tuttuja ihmisiä ja tutut maastot ja talot ja ympäristö ja työpaikka 20km päässä. Täss isossa kaupungissa olen syntynyt ja asunut paljon. Opinnot tein muualla Suomessa.
Jotenkin toivon, että olisin muualla. Rauhallisemmassa.? Toisaalta olen niin tottunut tähän sähinään työssä ja täällä yleensäkin.
Ehkä onni, että valitsimme asunnon täältä taajama-alueilta, ettei tuolta keskustasta, jossa sinkkuna asuin, vaikka tavallaan sitä kaipaan. Ja hitto, kun tuli myytyä se kämppä.
mutta tosiaan, tässä alueella olen nyt ohjeeni kanssa muuttanut muutaman kerran- säde noin 2km.
Luulen, että voisin olla onnellisempi pienemmissä kuvioissa. Vanhempani tulivat tänne töihin sillon 60-luvulla. Olen jäänne tai jatkumo siinä Suomen kaupungistumisen buumissa.
Sieluni on maalaisempi, niin luulen ja kuvittelen
Ehkä eläkkeellä muualle? En tiedä osaanko. Lapset täällä. Nuorin 17v. Kotona.
En. Olen asunut täällä vastentahtoisesti 26 vuotta ja mies jää kuuden vuoden kuluttua eläkkeelle ja silloin muutetaan lähelle YO-sairaalaa ja päivystystä.