Onko kukaan muu tätä mieltä?
Jaettaessa lasten päivähoitopaikkoja työssäkäyvien vanhempien lapset tulisi AINA asettaa etusijalle. Heidän tulisi saada se hoitopaikka jonka ovat ensimmäiseksi laittaneet (toivoneet), ja " virikelapset" voisivat saada ne jämäpaikat joita jää JOS jää.
T. Vittuuntunut töihin palaava äiti, jonka lapselle ei meinaa millään löytyä paikkaa kohtuullisen matkan päästä kotia
Kommentit (64)
Vierailija:
Jaettaessa lasten päivähoitopaikkoja työssäkäyvien vanhempien lapset tulisi AINA asettaa etusijalle. Heidän tulisi saada se hoitopaikka jonka ovat ensimmäiseksi laittaneet (toivoneet), ja " virikelapset" voisivat saada ne jämäpaikat joita jää JOS jää.T. Vittuuntunut töihin palaava äiti, jonka lapselle ei meinaa millään löytyä paikkaa kohtuullisen matkan päästä kotia
Voi kuule! Aikoinaan kun muutimme toiselle puolelle kaupunkia jouduin viisi kuukautta kulettamaan lastani kahdella linja-autolla aivan toiseen laitaan. Sama sen jälkeen itselle kun työpaikka kävelymatkan päässä kotoa. Ja illalla sama rumba toisinpäin. En ikinä tiedä kuinka jaksoin. Tuli päivälle pituutta.
Samalla samassa talossa asuvat kotona olevat naiset kuljettivat lapsensa tien toisella puolella olevaan tarhaan: Toinen peräti kolme lastaan ja yksin oli kotona päivät.
Arvaas sapettiko!
nimenomaa töihinmeno on usein itsekyyttä ja laiskuutta ihan siinä missä vain yhden lapsen kanssa kotona ajan viettäminen. Hankitaan niin kalliit talot ja pelit ja vehkeet, että on pakko mennä töihin ja sit valitetaan kun jotkut jotka kotona lapsiaan enimmäkseen hoitavat saavat sen osapäivätarhan ansiosta hiukan ehkä aikaa hoitaa kotihommia ja käydä kaupassa ja syödä vaikka lounaansa rauhassa. Asia, jonka työssäkäyvä yleensä muuten saa tehdä joka päivä. En työssäkäyvänä asettaisi mitään sädekehää pääni päälle. Oma valinta sekin on, että on " pakko" mennä töihi. Eläisitte vaatimatomammin!
eivät ole vastuullisia lastaan rakastavia äitejä, mutta ne jotka ovat vauvan kanssa kotona ja vievät aikaa viettämään päiväkotiin ovat.
vähän on sulla arvot sekaisin.
Vierailija:
Monet äidit, joilla on lapset osa-aikahoidossa ovat vastuullisia lapsiaan rakastavia äitejä.
Jos käy töissä/opiskelee, tarve hoitopaikkaan on pakottava. Ongelmainen perhe voisi saada apua kotiinsa, sillä mikään ei taatusti parane sillä että lapsi viedään " muualle" päivän ajaksi. Useampaa kuin kahta lasta ei saisi laittaa kerrallaan hoitoon virikelapsiksi, jos on kotona (eikä siis tee esim. edes minkäänlaista etätyötä), oppisivatpa " kanimammat" ettei kannata tehdä muksuja jossei niitä kestä jaloissaan pyörimässä.
Te kohkaajat kun ette tiedä ettekä ymmärrä mistään mitään.
Todella harva lapsi on vain virikelapsi. Esim. erilaisista ongelmista ei julkisesti toitoteta, joten ulkopuolisille voi jäädä kuva, että lapsi on vain virikelapsi. Ja kuka nyt tuollaisille korppikotkille haluaisi ongelmistaan edes kertoa?!?
Kertokaapa myös, paljonko on resursseja kaupunkien kotiavussa ja paljonko se perheille maksaa? Ja onko joka kunnassa ja kaupungissa tällaista saatavilla? Te kun tunnutte niin kaikesta kaiken tietävän.
Ja jos teillä itsellä ei ole haluja ja / tai rahkeita käydä töissä ja hankkia suurta palkkaa, niin ei sen vuoksi tarvitse itseään aina korottaa muka maailman parhaaksi äidiksi.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää, tasa-arvon nimissä kaikilla pitää olla oikeus laittaa lapsensa hoitoon jos sen kokevat tärkeäksi ja tarpeelliseki. Paikkoja ja hoitajia vain pitäisi lisätä.
Mutta kun uusia paikkoja jaetaan, niin olisi kyllä hyvä jos etusija olisi niillä, joilla vanhemmat käyvät töissä. En väitä, etteikö hoitopaikka monissa tapauksissa olisi syystä tai toisesta lapselle tarpeellinen vaikka, mutta jos vanhempi kuitenkin on kotona, kai sitä paikkaa ehtii vähän kauemman jonottaa? Mihin työssäkäyvä sen lapsensa työpäivän ajaksi laittaa jonottaessaan? Mukaan töihin vai?
koska sitä ei ilmeisesti (ainakaan kaikki) tunnu tietävän! Eli yksi sosiaalipuolen avohuollon tukitoimenpide on nimenomaan päivähoitopaikka lapselle. Eli ei se perhetyö (eli että saa kotiin apua) ole yksi ja ainoa tukitoimenpide vaan nimenomaan päivähoitopaikkaa käytetään usein. Enkä usko että ne, jotka niitä tukitoimia tarvivat haluavat niistä joka naapurille huudella tyyliin: " Hei mulla on mielenterveysongelmia ja siksi lapseni on päiväkodissa vaikka itse olenkin (yksin tai vauvan kanssa) kotona!!" . Eli ette te voi tietää, kenen lapsi on ns. virikelapsi ja kuka siellä on esim. avohuollon tukitoimenpiteiden johdosta.
Jäin äitiyslomalle ja otimme lapsen pois yksityisestä päiväkodista, näin vapautui paikka jollekin toiselle. Mutta nyt meillä ei ole synnytykseni ajaksi mitään hoitoa ja ongelmallisen raskauden vuoksi päivät aika tylsiä lapselle kotona. Kodinhoitajaa ei siis kunnalla ole tarjota.
Olenkin miettinyt josko hakisin kunnallista päivähoitoa, mutta paikka pitäs olla ihan vieressä. Olisin se laiska ja itsekäs äiti.
Kaikenmaailman sosiaalipummit ja sairaat kuvittelee, että kunnan tulee huolehtia heidän lapsistaan kun eivät itse jaksa/ viitsi. Sallikaa mun nauraa. Ehkäpä se masentunut kotiäiti jättäisi sen neljännen ongelmamukulan tekemättä, jos niiden hoitoontyöntäminen ei olisi tehty niin helpoksi!! Kuka helvetti maksaa kotona olevien äitien tuet ja lasten päivähoidon? No, työssäkäyvät ihmiset! Heidän avullaan tämä yhteiskunta pyörii. Kyllä heillä pitäisi olla mahdollisuus saada lapsensa hoitoon silloin kuin sitä paikkaa tarvitsevat.
Onko jonkun mielestä oikeasti oikein, että joku työssäkäyvä joutuu sanoutumaan työstään irti, kun hoitopaikkaa ei löydy, ja samaan aikaan naapurin mamma kuljettaa lapsensa viereiseen päiväkotiin ja menee itse sen jälkeen takaisin kotiin? Onko?
Minusta jokainen vanhempi on lapsensa paras asiantuntija, paitsi erityistapauksissa, jolloin toivottavasti esim. neuvolasta osataan suositella päiväkotihoitoa tukimuodoksi lapselle. Esim. 3-5-vuotiaalle on varmasti parempi saada jatkaa tutussa päiväkodissa 2-3 päivänä viikossa osa-aikaisesti kuin mennä piipahtamaan hetkeksi johonkin uuteen kerhoon tms. ja joutua taas kolmanteen hoitopaikkaan, kun äiti palaa uudestaan töihin. Ap:n lapsi esim. tuskin on palaamassa tuttuun lähihoitopaikkaan, vaan ap haluaisi vain ITSELLEEN helpomman vaihtoehdon, lähihoitopaikassa jo olevista lapsista viis.
En tajua, miten nämä ap:n kaltaiset äidit oikein tuon subjektiivisen päivähoito-oikeuden iedean ovat sisäistäneet, mutta siinähän on todellakin pohjimmiltaan kyse LAPSEN subjetiivisesta oikeudesta päivähoitoon. Oletuksena taustalla on, että hoito on laadukasta ja lapselle hyödyllistä/mukavaa. Jos joku ääliö tätä ajatusta rikkoo tietentahtoen (asettaen oman etunsa lapsen edun edelle), ei siitä pidä mennä rankaisemaan enemmistöä!
Ei toimeentulotukeakaan poisteta siksi, että jotkut käyttää sitä väärin. Vaatikaa siis ennemmin lisää päivähoitopaikkoja, jos harmittaa! Niitä ns. virikelapsia on päiväkodeissa 5%, ja heistäkin valtaosa on reilusti yli 3-vuotiaita ja osapäivähoidossa. Sen yhden prosentin takiako koko hyvä systeemi pitäisi romuttaa? Nimittäin hommahan vaikeutuisi sen jälkeen nimenomaan myös töissäkäyvillä vanhemmilla, kammottavaa paperisotaa selkeän systeemin sijaan. Taitaisi maksaakin paljon enemmän eli paikat vain vähenisivät eikä esim. kotihoitoakaan olisi sillä systeemillä vara parantaa senttiäkään.
PS. Meillä esikoinen kävi kerhossa, koska hän ei ollut vielä ollut päivähoidossa ennen pikkukakkosemme syntymää. Eli turha tulla ainakaan meitä syyttämään " virikehoitopaikan" pitämisestä ;) En muutenkaan käsitä, miten marginaali-ilmiöstä on voitu nostaa älyvapaa haloo ja kääntää se vielä kaikkia lapsiperheitä vastaan. Ymmärtäisin, että oikeutta vastustaisivat lapsettomat, mutta ei - äidithän ne tietenkin ovat etuja toisiltaan itse karsimassa...
päiväkoteja on riittävällä tiheydellä suhteessa lapsiperheiden asumiseen.
Siinä se ongelma on.
kaikilla on oikeus tarhapaikkaan. mikäli oikeus olisi vain työssä käyvien lapsilla, niin miksi sitten kaikilla on päivähoito oikeus.
siihen suuntaan mennään, että tarhat tulevat korvaamaan kerhot. kerhot pitää olla lähistöllä. matka myös ratkaisee. päiväkoteja on enemmän.
jatkuvat narinat tällä palstalla, niinkö te luulette päivähoito oikeuden poistuvan. itse uskon ettei päivähoito oikeus poistu koskaan. monissa kaupungeissa on tilaa päiväkodeissa. ainoastaan ilmeisesti helsinki ja vantaa ovat ongelmallisia päivähoidon suhteen.
Etenkin näitä pointteja olen itsekin ihmetellyt, vaikka aihe sinänsä ei meidän perhettä edes kosketa:
Vierailija:
hommahan vaikeutuisi sen jälkeen nimenomaan myös töissäkäyvillä vanhemmilla, kammottavaa paperisotaa selkeän systeemin sijaan.Ymmärtäisin, että oikeutta vastustaisivat lapsettomat, mutta ei - äidithän ne tietenkin ovat etuja toisiltaan itse karsimassa...
Ja tosiaan näillä vaivalla saavutetun edun purkamista puoltavilla tuntuu olevan ihan hukassa koko lain alkuperäinen tarkoituskin: 1) LAPSEN oikeus hyvään päivähoitoon sosioekonomisesta taustasta tai äidin/isän elämäntilanteesta riippumatta ja vasta 2) helpottaa samalla myös vanhempien töihin/opintoihin palaamista, kun oikeus on täysin ehdoton (ei tarvitse perustella, jotta esim. kunta ei säästäisi väärässä asiassa eli karsisi mahdollisimman paljon hoitopaikkoja)
Niitä täällä paljon mainostettuja " virikelapsia" on todella vähän. Ja olen kyllä henk. koht. sitä mieltä, että jos joku haluaa väkisin viedä lapsen päiväkotiin täysipäiväisesti, vaikka on itse kotona vauvan kanssa, saattaa lapselle ratkaisu olla loppuviimeksi ihan hyväkin... Eikö esim. ohjauksella tätä vähemmistöä voitaisi auttaa paremmin kuin pakolla ja torpedoimalla siinä sivussa enemmistön oikeudet?!
Eli ei missään tapauksessa vaan ainakaan mennä barrikaadeille ja vaadita enemmän ja laadukkaampaa päivähoitoa lapsillemme, vaan hyökätään ennemmin toisten lapsiperheiden kimppuun ja vähennetään mahdollisuuksia vielä enemmän... Näin se menee. Surullista.
Nolostuisitte edes, vai onkohan nämä suuriäänisimmät sittenkin itse lapsettomia...? Ovelaa taktiikkaa ;)
työssä tai kotona. Ja jos sinä tiedät tarhassa jonkun äidin olevan kotona niin A) äiti voi tehdä kotona töitä/opiskella B) äiti voi olla jollain tasolla sairas (ei tarkoita tyhmää vaan jotain miksei voi hoitaa lastaan koko päiväisesti kotona jos esim isä on töissä) C) perheessä voi olla uusi vauva jolla voi olla jotain ongelmia esim koliikkia ja äiti on totaalisesti väsynyt D) tarhalapsi voi olla hyvin arka (tarvitsee muita lapsia ja aikuisia arkipäivän elämään ja tiedän tapauksia jossa tarha on toiminut hyvänä kannustimena normaalimpaan elämään) tai lapsi voi olla hyvin villi (ja tarvitsee seuraksi muita lapsia ja aikuisia jotta elämästä tulisi helpompaa) E) perhe voi asua kauempana ja kotiäidillä ei ole autoa ja virikkeet ja muut ikätoverit ovat kaukana ja perheen auton omistava mies kuskaa lasta tarhaan jossa näkee ikäisiään ja ääähh on tuhansia syitä miksi joku lapsi on tarhassa muutakin kuin se klassinen äiti&isä ovat työssä ja pieni lapsi tarvitsee jonkun hoitamaan häntä.
Olen itse ollut päiväkodeissa päiväkotiapulaisena ja hoitanut useita lapsia heidän kotonaan ja tiedän todellakin että aina kaikki ei ole niin mustavalkoista eikä ketään vanhempaa voi tuomita sen perusteella että tuo lapsensa tarhaan. Mun henkilökohtainen mielipide lastenhoidosta on ehdottomasti se, että kannattaa palkata kotiin lapsille hoitaja (vaikka jonkun toisen perheen kanssa yhteinen).
Btw mikä on kohtuullinen matka? Joillekin se on Helsingissä 200m ja ihan lapissa se voi olla 100km.
Mielestäni tärkeintä ovat LAPSET ja heidän hyvinvointi, ei itsekkäät aikuiset!!
Vierailija:
Jaettaessa lasten päivähoitopaikkoja työssäkäyvien vanhempien lapset tulisi AINA asettaa etusijalle. Heidän tulisi saada se hoitopaikka jonka ovat ensimmäiseksi laittaneet (toivoneet), ja " virikelapset" voisivat saada ne jämäpaikat joita jää JOS jää.T. Vittuuntunut töihin palaava äiti, jonka lapselle ei meinaa millään löytyä paikkaa kohtuullisen matkan päästä kotia
Itse olin tyytyväinen, kun ylipäänsä mukava hoitopaikka löytyi, vaikka se ei ollutkaan unelmavaihtoehto sijaintinsa puolesta. Eipä tullut edes pieneen mieleen alkaa räyhätä, että miksi MEIDÄN lapsi ei päässyt tuohon naapuripaikkaan, kun se toinen kotiäidin lapsi pääsi... haloo! Käyttäisitte tuota ylimääräistä agressioenergiaa oikeista asioista valittamiseen, vaatikaa esim. lisää hoitopaikkoja, kotihoidontukea tai vaikkapa tukea kotiin tulevan hoitajan palkkaamiseen.
Ja sitten vielä nämä päiväkotipaikat annetaan näille kotona makoilevien vanhempien kersoille ja tietty heille lähimmästä päiväkodista kun sossu on niin törkee eikä kustanna autoo; niin eihän fillarilla voi lähtee " kauas" lasta viemään.
Niimpä työssä käyvä vanhempi saa lapselleen hoitopaikan toiselta puolen kaupunkia jos nyt ylipäätään saa lainkaan... ja tekee aamuin illoin sit sellaisen puolen tunnin tai tunnin kaupunki kierroksen että saa lapsen hoitoon
Ja kuitenkin taksi tuo joka aamuna näitä kersoja päiväkodille kun ei ne kotona makoilevat vanhemmat sit jaksaneetkaan lähteä tuomaan sitä kersaa vaikka matka on lyhyt.... ja lopuista muksuista sit taksikuski kertoo päiväkodilla että siellä ei ollut lapsi valmis, eikä joutunut kyytiin kun vanhemmat vasta heräsivät kun ovikelloo mentiin soittaamaan...
Vierailija:
Ja sitten vielä nämä päiväkotipaikat annetaan näille kotona makoilevien vanhempien kersoille ja tietty heille lähimmästä päiväkodista kun sossu on niin törkee eikä kustanna autoo; niin eihän fillarilla voi lähtee " kauas" lasta viemään.
Niimpä työssä käyvä vanhempi saa lapselleen hoitopaikan toiselta puolen kaupunkia jos nyt ylipäätään saa lainkaan... ja tekee aamuin illoin sit sellaisen puolen tunnin tai tunnin kaupunki kierroksen että saa lapsen hoitoonJa kuitenkin taksi tuo joka aamuna näitä kersoja päiväkodille kun ei ne kotona makoilevat vanhemmat sit jaksaneetkaan lähteä tuomaan sitä kersaa vaikka matka on lyhyt.... ja lopuista muksuista sit taksikuski kertoo päiväkodilla että siellä ei ollut lapsi valmis, eikä joutunut kyytiin kun vanhemmat vasta heräsivät kun ovikelloo mentiin soittaamaan...
kokonaan poistaa, mutta olen sitä mieltä, että tässä asiassa tarvitaanb priorisointia: Työssäkäyvien lapset etusijalle ja muut jämäpaikoille. Saattaisi myös olla hyvä juttu, että jos jompikumpi/molemmat vanhemmat ovat kotona, lapsen tulisi saada " lähete" hoitopaikkaan esim. neuvolasta. Piste. Terveisin Ap
Olen sitä mieltä, että ensin paikat annetaan niille, jotka ovat olleet kaikkien lastensa ekat 3 elinvuotta kotona.
Alle kolmevuotiaan paikka on kotona eikä tarhassa. Itsekkyyttään ne äidit niitä 0-3-vuotiaitaan kyöräävät tarhaan.
Eli järjestys olkoon seuraava:
1. ekaks hoitopaikka niille, jotka on yli kolmevuotiaita
2. sitte loput paikat niille, jotka tarvitsevat sitä oman itsekkyytensä vuoksi. Itsekkyyden eri muotoja ovat töihinmeno lapsen ollessa alle 3-vuotias sekä lapsen hoitoonvienti kun äippä kotona.
Heko heko. Oikeasti olen sitä mieltä, että subjektiivinen ph-oikeus on loistava keksintö. Itsekin vien lastani hoitoon 10 kilsan päähän ennen töihinmenoa, vaikka lähempänäkin tarha on. Minä kyllä mielelläni sen verran uhraudunkin (mieletön uhraus...), jos kuitenkin saan elää ja asua hyvinvointivaltiossa.