Elämä isänä on nykyään aika paljon erilaista kuin 30 vuotta sitten

Hyvää isänpäivää kaikille hyville isille! Teitä on paljon enemmän kuin paskoja isiä, joita nuo incelit vihaavat siinä missä itseään ja koko ihmiskuntaakin.

Ja isänpäivähän on viikon päästä, ei tänään. Mä ajelen moikkaamaan vielä muutaman viikon 89-vuotiasta isäkultaani  isänpäivänä ja kun hän täyttää 90v. 26.11., menen taas synttäreille. Matkaa on lähemmäs 300 km suuntaansa mutta mitä väliä. Isä on rakas, täysissä järjissään ja täysin toimintakykyinen. Polkasee kylille asioilleen fillarilla ja toimii emäntänä seurakunnan pappakerhossa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ysärillä isätkin vaihtoi vaipat ja hoiti lapsia. Aika avutonta jos ei.

Ei vaihtanut meillä kenellekkään 7 lapselle kertaakaan. 80 luvulla syntyneille. Monesti on siitä puhunut ihan kuinka hartaasti oli yökännyt kun yhden kerran oli joutunut jollekkin vaihtamaan äidin ollessa poissa. Nykyään se on ihan normaali juttu isälle. Ap

Ajatella että äitisi silti puski hänelle 7 pentua.

Ap:n viesti on oikeastaan juuri se syy miksi en lapsia halua, siihen päälle vielä se että nykyinen yhteiskunta on surkea.

M33

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän on isäsi sotilasarvo? Omani on alikersantti, itse olen korpraali

Ervesti

ap

Hyvä feikki siinä. En ole siitä varma, mutta oli traktorimies 1969 kävi armeijan ap

Minä ja minun sisarukset synnyimme 80-luvulla. Äiti oli paljon sairaalassa jolloin isä hoiti meitä. Herätti aamulla, päästi perhepäivähoitajan sisälle tai herätti meidät ja vei porukan päiväkotiin. Hoiti kaupassa käynnit, ruuanlaitot, harrastuksiin kuskaukset tarvittaessa (90-luvulla lapset kulki ihan itse harrastuksiinsa, etenkin pienissä kaupungeissa), pesi pyykit ja käytti ompelukonetta siinä missä kuka tahansa muukin. Meille ei tarvittu ketään "huolehtimaan lapsista" kun äiti oli pois pelistä, isä oli vanhempi siinä missä äitikin. Meillä ei ollut äitiä ja isää vähän auttamassa äitiä, meillä oli kaksi tasavertaista vanhempaa.

Tuntuu että vielä nykyäänkin mies saa kehuja kun työntää lasta rattaissa tai käy kaupassa, mutta äitejä katsellaan syyttävästi kun lapsi päästää pienenkin änähdyksen.

Selkeästi ysärilläkin on ollut osallistuvia isiä, mahtavaa! Veikkaan silti että paljon vähemmän kuin nykyään. En muista että oma isä olisi koskaan mitään lasten tai kodin eteen tehnyt, kyllä äiti hoiti ne kaikki. 

Myös mieheni isä seurasi mielenkiinnolla vieressä, kun mies vaihtoi lapsellemme vaipan ja totesi sitten että eipä tullut hänen aikoina moista kokeiltua ja hienoa että oma poika osaa.

Äiti kyllä oli melko katkera tuosta että kodinhoito oli täysin hänen harteillaan ja on muistuttanut moneen kertaan että älä missään nimessä ala passaamaan miestä, vaan hommat tulee jakaa tasan.

Olen parastaikaa ammattiin kouluttautumaton sairaseläkeläinen. Tämän asian mieltäminen ei ole kovin helppoa itselleni, kun haluisin olla parisuhteessa elävä palkkatyöläinen ja olisihan se kivaa jos olisi Alexander Stubbin tulotaso voisi reissata ulkomailla, varsinkin suosikkimaassani Kreikassa ilman että tarvitsisi joka kerta miettiä riittääkö rahat vaiko ei reissaamista varten. 

Eniten miehenä (minä) siinä parisuhteessa naisen kanssa sen yhdessäolon ja yhdessätekemisen lisäksi kaikkein eniten kutkuttaa se alasti oleilu, suuteleminen, fyysinen hyväily ja seksi (yhdyntä) joka on parisuhteen "suola", vaikka ajoittain varsinkin netistä ylitse pursuava naisten alusvaate-, uimapuku- ja bikinikuvasto sekä alastomien naisten kuvat ja pornokuvat ja -videot tympäisee ajoittain (liika on liikaa tässäkin suhteessa) vaikka sitten aina palaan takaisin näiden pariin nettisivuilla viettämään omaa kivaa ja asiaan kuuluu jos on erittäin kiihottava kuvamateriaali netissä niin pakkohan asialle on jotain tehdä, mutta siltikin liika on liikaa. 

Kyllä meillä isä teki noita jo yli 50 vuotta sitten. Lapsemme ovat 52 ja 56 vuotiaita. Missä ihmeen yhteisössä olet elänyt? 

Me liikakansoitettiin 70-, 80-, 90-, 00- ja -10-luvuilla ja aina poika/mies teki vaipanvaihdon ym suorittavan työn.

Minä olen 80-luvun lapsi. Äiti oli melko pitkään kotona meidän lasten kanssa, mutta silti isä teki osan kotitöistä (kerrostalossa asuttiin, joten perinteisiä miesten töitä ei juuri ollut). Kun veljeni oli vauva, äidillä oli pahoja univaikeuksia, joten isä nukkui vauvan kanssa ja hoiti yöheräämiset. Kun me lapset olimme pieniä, isä vei välillä meitä puistoon niin että äiti sai herätä, ja kun olimme isompia, kävimme jopa reissussa isän kanssa niin, että äiti jäi kotiin lataamaan akkuja. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun mieheni teki noita kaikkia, samoin hänen kaverinsa. Sinun isäsi on kyllä ollut ysärin isäksi todella vanhanaikainen.  

Minun jo pesästä lentäneet aikoja sitten molemmat pojat ovat innokkaita kokkaajia ja ruuanlaitossa apua tarvitessaan eivät soita minulle, vaan miehelleni.  

Minunkin isäni on tehnyt noita kaikkia, vaikka äiti olikin kotona meidän kanssa. Samoin molemmat isoisäni on tehneet aikoinaan noita kaikkea, mutta isoäitini olivat uranaisia eivätkä kotona. 

Mutta kyllä mä olen kuullut, että AP:n tarinan kaltaisia miehiä on ollut ysärillä. Yhden kaverini miehen isä ei kuulemma tehnyt eikä tee kotona mitään, tosin heillä sentään äiti ollut kotiäiti eikä palkkatyössä. Tuo kaverin mies taas on tosi hyvä mies ja ahkera kotona, parempi leipomaankin kuin vaimonsa - kuulemma äiti aikoinaan opettanut ja ottanut pojan mukaan kaikkeen. :) 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 80-luvun lapsi. Äiti oli melko pitkään kotona meidän lasten kanssa, mutta silti isä teki osan kotitöistä (kerrostalossa asuttiin, joten perinteisiä miesten töitä ei juuri ollut). Kun veljeni oli vauva, äidillä oli pahoja univaikeuksia, joten isä nukkui vauvan kanssa ja hoiti yöheräämiset. Kun me lapset olimme pieniä, isä vei välillä meitä puistoon niin että äiti sai herätä, ja kun olimme isompia, kävimme jopa reissussa isän kanssa niin, että äiti jäi kotiin lataamaan akkuja. 

Aina on ollut kaikenlaisia isejä. 20-luvulla syntynyt mummo kertoi, että hänen 1800-luvun lopussa syntynyt isänsä ruukasi viedä pikkulapsia yöllä ulos huussiin pissalle, kun lapsia pelotti. Syynä tähän oli ihan vaan se, että halusi antaa vaimonsa -suurperheen äidin- nukkua. Vei myös lapsia hevosella kouluun, vaikka ei olisi tarvinnut. 

Mä oon taipuvainen uskomaan, että miehilläkin persoona vaikuttaa paljon ja toiset on perhekeskeisempiä, vaikka ajat muuttuukin toki ja AP siitä hieno esimerkki! Mies voi periä luonnetta myös äidiltään, ja toisinpäin. 

Kyllä mun isäni teki kaikkia kotitöitä jo 50 vuotta sitten, kun mä olin pieni. Arvaan, että hän oli ikäluokassaan poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 80-luvun lapsi. Äiti oli melko pitkään kotona meidän lasten kanssa, mutta silti isä teki osan kotitöistä (kerrostalossa asuttiin, joten perinteisiä miesten töitä ei juuri ollut). Kun veljeni oli vauva, äidillä oli pahoja univaikeuksia, joten isä nukkui vauvan kanssa ja hoiti yöheräämiset. Kun me lapset olimme pieniä, isä vei välillä meitä puistoon niin että äiti sai herätä, ja kun olimme isompia, kävimme jopa reissussa isän kanssa niin, että äiti jäi kotiin lataamaan akkuja. 

Aina on ollut kaikenlaisia isejä. 20-luvulla syntynyt mummo kertoi, että hänen 1800-luvun lopussa syntynyt isänsä ruukasi viedä pikkulapsia yöllä ulos huussiin pissalle, kun lapsia pelotti. Syynä tähän oli ihan vaan se, että halusi antaa vaimonsa -suurperheen äidin- nukkua. Vei myös lapsia hevosella kouluun, vaikka ei olisi tarvinnut. 

Mä oon taipuvainen uskomaan,

Noin minäkin ajattelen. Olen 60-luvun lapsi ja vaikka isäni välillä laittoi ruokaa, siivosi ja tiskasi ja teki muita kotihommia, niin lasten kanssa hän ei ollut taitava. Hänellä meni hermot niin äkkiä lasten kanssa.

Kun sain lapsen, ei tullut mieleenkään jättää häntä vain isäni hoiviin, kun ei voinut tietää, mistä isä suuttuu. Ailuisenakin vielä pitkään uskoin, että melkein kaikki miehet ovat lyhytpinnaisia ja äkkipikaisia lasten kanssa.

Sain pojan - 78 niin kun palasin koulun penkille kuukauden kuluttua ja mieheni hoiti poikaa kunnes pääsin kesälomalle ja hän meni inttiin.  Oltiin nuoret onnelliset vanhemmat. 

Muista ap, että vaimosi vaatii sinulta vain sitä, mitä häneltä itseltään vaaditaan. Älä vertaa itseäsi siis isääsi, vaan vaimoosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni tuli isäksi 80-, 90- ja 00 luvuilla. Ja todellakin vaihtoi vaippoja ja hoiti lapsia siinä missä minäkin. Teki ruokaa, siivosi jne. ja kaikki kaverinsa myös. 

Minä synnyin v 60. En tiedä vaihtoiko vaippoja mutta tuntui että hän hoiti minua enemmän kuin äiti, hän oli jotenkin aina läsnä. Vei puistoon, torille, käytiin leffassa ja jäätelöllä lähes viikoittain. Hänen rakkautensa oli välitöntä ja ehdotonta. Osasi laittaa ruokaa ja siivota. Minä ja äiti saimme aina herätä valmiiseen aamukahvipöytään. 

Poikani tuli isäksi 10v sitten. Omistautunut ihana isä, ottanut aina osaa lasten- ja kodinhoitoon. Itsestäänselvyys kun molemmilla vaativat työt ja työmatkoja. 

Mutta onhan noita lusmuja varmaan kaikissa ikäluokissa, huonosti kasvatettuja

Anna kun arvaan, olit neitsyt kun poikasi syntyi?

En ollut. 

No, nykyään kuulemma pitää hyväksyä ja antaa anteeksi sekin jos selviää ettei lapsi olekaan biologisesti oma. Ennen sai sentään ryypätä itsensä hengiltä tai harrastaa oraaliseksiä haulikon kanssa pettävän naisen naaman edessä. Häpeässä ja nöyryytyksessä eläminen on se mitä feministien toimiesta miehille ajettu.

taas täyttä paskaa koko aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti on oikeastaan juuri se syy miksi en lapsia halua, siihen päälle vielä se että nykyinen yhteiskunta on surkea.

M33

Mikä tässä on niin vaikeaa? Mielestäni ainoastaan se että puhutaan tasa-arvosta ja aika pitkälle vaaditaan sitä, vaikka se kasvatusmalli ja eväät mihin on lapsena kasvatettu on aivan toista. Aikoinani kun muutin pois kotoa, hyppäsin todella tyhjyyteen, varmasti perunoiden keitosta lähtien piti opetella. Ei ollut niinkuin nykyään oman pojan kanssa kaksistaan laitetaan ruokaa tai päätetään että leivotaan jotain hyvää.. minusta on todella mukavaa touhuilla lasten kanssa ja eikä haittaa ollenkaan kotityöt, mutta se kuinka erilaista on kuin oman isäni aikana, on todella erilaista. Ap