Muita keski-ikäisiä, joilla huono terveydentila vaikuttaa rajusti työkykyyn?
Mulla on tänään "juhlapäivä", tuli täyteen tasan 12 vuotta työkokemusta. Siis yhteensä, koko aikuisiällä. Ja täytän seuraavaksi 52 vuotta. Ikäisilläni on takana työelämää jo helposti 30 vuotta joten tämä nolottaa, mutta itse en asialle mitään voi.
Sairastuin parikymppisenä, ja takana on useita lääkekokeiluja, injektioita ja leikkauksia. Erilaisia pätkiä eri työpaikoissa, kunnes taas joku osa kropasta on hajonnut. Uuden ammatin opiskelu ei kovasti auttanut, kun tilanne on vain mennyt pahemmaksi. Nyt on ollut huippuhyvä jakso ja olen mukautetusti pärjännyt töissä jo pidempään, ja nyt sitten tullut uusia oireita.
Harmittaa, surettaa ja pelottaa, että miten tässä taas käy. Sitä kun jo toivoi olevansa eläkevirassa, mutta taas epätietoisuutta.
Meitä varmaan on monia? Miten jaksatte?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
on kokemusta sairastuneita on paljon tunnen monta aivohalvauksen saanutta jotka ei pääse eläkkeelle ikää 40-50 v.
Piikit aiheutti aivohalvauksia.
Monilla aloittajan ikäisillä muisti pätkii, selkää kolottaa jne.
Sairastuin 25-vuotiaana ja olin vuosia työkyvyttömänä, ja kyllä se vaan söi ihmistä!! Elämä ei ollut sellaista, mitä oli kuvitellut, mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan. Ja kyllä, hävetti ihan hitoksiin, vaikken itse asialle mitään voinut. Saatiin tilanne haltuun ja olen nyt työelämässä, vaikken täysissä voimissa koekaan olevani. Mutta sen on tässä oppinut, että suurimman muutoksen pitää tehdä oman pään sisällä. Sun arvo ei ole se, paljonko saat aikaiseksi! Olet ihan yhtä arvokas kuin kuka tahansa muukin, vaikket psytyisi pitkää uraa tekemään. Sun arvo rakentuu siitä, mitä itse itsestäsi ajattelet, ja kuinka paljon toteutat kutsumustasi. Itse käyn töissä, koska on pakko elintason ylläpitämiseksi, mutta koen oman arvoni rakentuvan siitä, miten toteutan itseäni taiteen ja muiden auttamisen kautta. Ja nämä asiat on niitä, jotka tulee sydämestä, sullakin on omasi. Kun teet sydämenasioitasi, koet täyttymystä ja sen, että sulle on paikkasi maailmassa ja sitä kautta arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin 25-vuotiaana ja olin vuosia työkyvyttömänä, ja kyllä se vaan söi ihmistä!! Elämä ei ollut sellaista, mitä oli kuvitellut, mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan. Ja kyllä, hävetti ihan hitoksiin, vaikken itse asialle mitään voinut. Saatiin tilanne haltuun ja olen nyt työelämässä, vaikken täysissä voimissa koekaan olevani. Mutta sen on tässä oppinut, että suurimman muutoksen pitää tehdä oman pään sisällä. Sun arvo ei ole se, paljonko saat aikaiseksi! Olet ihan yhtä arvokas kuin kuka tahansa muukin, vaikket psytyisi pitkää uraa tekemään. Sun arvo rakentuu siitä, mitä itse itsestäsi ajattelet, ja kuinka paljon toteutat kutsumustasi. Itse käyn töissä, koska on pakko elintason ylläpitämiseksi, mutta koen oman arvoni rakentuvan siitä, miten toteutan itseäni taiteen ja muiden auttamisen kautta. Ja nämä asiat on niitä, jotka tulee sydämestä, sullakin on omasi. Kun teet sydämenasioitasi, koet täyttymystä ja sen, että sulle on
Kauniisti kirjoitettu, kiitos! Tarkoitin lähinnä tilanteita kun työkaverit ihmettelee minun vähiä lomiani. Siinä kohtaa ei ole kivaa sanoa, että ole ollut vaan niin paljon saikuilla, ettei työkokemusta ole kertynyt tarpeeksi. Ja niin edelleen.
Muuten elän kaikin puolin sellaista elämää kun haluan, ja olen superonnellinen siitä! Mutta tämä on sellaista vuoristorataa, kun menee pitkän aikaa hyvin, ja sitten iskee jotkut uudet oireet, jonka vuoksi joutuu taas pelkäämään työkyvyn menetystä.
Ihanaa jatkoa ja hyvää vointia sinulle! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on kokemusta sairastuneita on paljon tunnen monta aivohalvauksen saanutta jotka ei pääse eläkkeelle ikää 40-50 v.
Piikit aiheutti aivohalvauksia.
Pesemättömät hampaat aiheuttavat sydän- ja aivoinfarkteja sekä verenmyrkytyksiä. Joka vuosi hoidetaan julkisella teholla noin sata pesemättömien hampaiden vuoksi sepsiksen saanutta.
Kuinka nyt toisen lomia voi ihmetellä? Ihmisillä on näköjään liikaa aikaa perehtyä työkavereidensa elämään. Mitäpä niitä menneitä muistelemaan kun pitäisi suunnitella tulevaa. Edessä on pitkä talvi, jonka aikana voi suunnitella ensi kesää.
on kokemusta sairastuneita on paljon tunnen monta aivohalvauksen saanutta jotka ei pääse eläkkeelle ikää 40-50 v.