Onko Keski-Suomessa puhuttu murre kuinka samanlaista verrattuna Kuopioon?
Kun Keski-Suomi kuuluu Savon murteeseen niin kuulostaako Jyväskylässä ja muissa Keski-Suomen kunnissa samanlaista suomen kieltä eli stereotyyppistä Savon murretta kuin muualla Savossa ja Kuopion seudulla?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jyväskyläläisten puheessa on taustalla se savolainen molotus, mutta murresanat puuttuvat. Vähän kuin savolainen yrittäisi puhua viäntelyvä ja kiäntelyvä vältellen.
Tämä. Korkeintaan kuopiolaisen i kirjain kiäntyy e kirjaimeksi keskisuomalaisen puheessa
Esimerkiksi : Piällä (savoksi) -> Peällä (keskisuomeksi) [Päällä Suomeksi}
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jyväskyläläisten puheessa on taustalla se savolainen molotus, mutta murresanat puuttuvat. Vähän kuin savolainen yrittäisi puhua viäntelyvä ja kiäntelyvä vältellen.
Tämä. Korkeintaan kuopiolaisen i kirjain kiäntyy e kirjaimeksi keskisuomalaisen puheessa
Esimerkiksi : Piällä (savoksi) -> Peällä (keskisuomeksi) [Päällä Suomeksi}
Piällä on enempi pohjoiskarjalaista murretta. Savolaiset sanovat nimenomaan peällä.
On yleinen käsitys että Jyväskylässä puhutaan kauneinta suomen kieltä.
Olen asunut siellä enkä kuullut ihmisten puhuvan savoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?
Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.
Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulosannista.
Kuuntele tarkemmin niin huomaat. Esimerkiksi oma isomummini puhu
Se kirkko on valmistunut kai 1880, eli 80 vuotta sen jälkeen kun 1700-luku päättyi.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin virallisessa murrekartassa joita käytetään artikkeleissa ja koulukirjoissa niin Keski-Suomessa puhutaan samaa Savon murretta kuin Pohjoi- ja Etelä-Savossa. Mistään Keski-Suomen tai Päijät-Hämeen murteista en ole koskaan ennen kuullutkaan vaan ovat kokonaan uusi juttu minulle. Voiko joku selventää mitä ne ovat vai haenko itse ti
---
On olemassa kyllä päijäthämeläistä murretta joka todellakin on oikeaa päijäthämäläistä murretta eikä mitään muuta.
Isän sukulaiset puhuvat sitä. Se on itselleni ihana, lämmin ja rakas murre.
Googlesta löytyy murrenäytteitä ja viittaan tällä mm. Hollolan ja Hartolan murteisiin.
Hollolan murteen suomalaiset kuulemma tunnistavat heikoimmin. Luin kerran ääneen Hollolan murrenäytteen ystävälleni ja nauroin. Tuli niin elävästi oma isoäiti mieleen.
En valitettavasti osaa puhua sitä itse, koska olen syntynyt ja asunut muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?
Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.
Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulosannista.
Kuuntele tar
Kirjaston vieressä Cygnaeus-puistossa on tämän vanhan kirkon muistomerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jyväskyläläisten puheessa on taustalla se savolainen molotus, mutta murresanat puuttuvat. Vähän kuin savolainen yrittäisi puhua viäntelyvä ja kiäntelyvä vältellen.
Tämä. Korkeintaan kuopiolaisen i kirjain kiäntyy e kirjaimeksi keskisuomalaisen puheessa
Esimerkiksi : Piällä (savoksi) -> Peällä (keskisuomeksi) [Päällä Suomeksi}
Korpilahdella ja Muuramessa on ainakin aina sanottu "pääl" tai jopa "pä'l" joidenkin vanhojen kirjoitusten perusteella. Ja nykyisin näin on myös Jyväskylässä ja Jämsässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?
Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.
Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulos
Siis se iso ruma graniittimöykky jonka voisi räjäyttää ja laittaa sen narkkipöpelikön tilalle kerrostalo niin että tontin saisi parempaan hyötykäyttöön ja kaupunkia täydennysrakennettua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?
Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.
Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta pä
Alkaa mennä jo aika kauas varsinaisesta aiheesta. Mutta se puisto on vanha hautausmaa, eli lailla suojattu että siihen ei rakenneta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jyväskyläläisten puheessa on taustalla se savolainen molotus, mutta murresanat puuttuvat. Vähän kuin savolainen yrittäisi puhua viäntelyvä ja kiäntelyvä vältellen.
Tämä. Korkeintaan kuopiolaisen i kirjain kiäntyy e kirjaimeksi keskisuomalaisen puheessa
Esimerkiksi : Piällä (savoksi) -> Peällä (keskisuomeksi) [Päällä Suomeksi}
Huutokauppakeisari sanoo peällä. Muilta en ole tätä kuullut.
Jyväskylässä on aika vähän murretta. Kuopiossa viäntää rätkäytettää savvoo. Oulusa autot ajjaa pahki ja pelätään polliisia.
Kokemusta on. Kuopiossa on se erikoista että siellä vilahtelee yleiskielessä "mie" ja "sie" kuten vielä idempänä yleistä. Se Savon vanhan ajan murteen viäntäminen kyllä alkaa pohjoisempana kuin Kuopiossa.
Jos tulet Länsi-Suomesta, kuulostaa ihan samalta. Jos tulet idästä, tajuat eron.
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on. Kuopiossa on se erikoista että siellä vilahtelee yleiskielessä "mie" ja "sie" kuten vielä idempänä yleistä. Se Savon vanhan ajan murteen viäntäminen kyllä alkaa pohjoisempana kuin Kuopiossa.
Se on sitten uusi traditio. Miestä ja siestä sai selkään vielä ysärillä. Ei todellakaan kuulu savoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-Suomessa ei puhuta mitään Savon murretta.
Ainakin Savon puoleisessa Keski-Suomessa on puheessa kuultavissa selvä savolaismurteiden vaikutus. Eli kyllä se puhe murteelliselta kuulostaa. Mutta he eivät niin sanotusti viännä ja kiännä sitä puhetta.
Ei murreraja häviä jyrkästi siinä kohti kun maakunnan raja vaihtuu.
Savon murteessa on eroa, eikä tarvi olla välimatkaa kuin 50- 100km. Täysin eri tavalla sanotaan monet sanat. Otan esimerkiksi sanan pää. Se voidaan sanoa piä ja sadan kilometrin päässä onkin peä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on. Kuopiossa on se erikoista että siellä vilahtelee yleiskielessä "mie" ja "sie" kuten vielä idempänä yleistä. Se Savon vanhan ajan murteen viäntäminen kyllä alkaa pohjoisempana kuin Kuopiossa.
Se on sitten uusi traditio. Miestä ja siestä sai selkään vielä ysärillä. Ei todellakaan kuulu savoon.
Samaa mieltä, ei ole savon tapa tuo. Joku muualta muuttanut saattaa puhua tuollaista sekakieltä. 
 
Murre kuin murre Suomessa, mieluummin sitä kuuntelee kuin tekofiiniä fingelskaa. Varsinkin fingelskassa kun ei edes osata käyttää englannin sanoja oikein. Sillä saadaan tulijat, jotka vasta opettelevat tätä kieltä yhä enemmän sekaisin. Sitten rääytään noista maamuista, että eivät osaa eivätkä opi tätä kieltä, vaikka suurin syy on nimenomaan näissä rääkyjissä itsessään.