Onko Keski-Suomessa puhuttu murre kuinka samanlaista verrattuna Kuopioon?

Ainakin virallisessa murrekartassa joita käytetään artikkeleissa ja koulukirjoissa niin Keski-Suomessa puhutaan samaa Savon murretta kuin Pohjoi- ja Etelä-Savossa. Mistään Keski-Suomen tai Päijät-Hämeen murteista en ole koskaan ennen kuullutkaan vaan ovat kokonaan uusi juttu minulle. Voiko joku selventää mitä ne ovat vai haenko itse tietoa niistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että vielä kasarilla Jyvvääskylssä haastettiin puhasta savvoo ja oltaisiin vatvottu että saattoipa olla ja saaoipi olama olemattomatta, mutta se on vähentynyt ja kadonnut kun kaupunkiin on muuttunut 2000-luvulla väkeä Pphjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä ja enemmistö kaupungin nykyisistä asukkaista olisi lähtöisin Lahdesta ja Oulusta.

Kasarilta muistelen, että koulussa puhuttiin murteista ja mainittiin, että Jyväskylässä puhutaan puhtainta suomea, eli että siellä ei oikein olisi mitään murretta.

Kirjakielen kehityksen pohjana oli tuolla alueella puhuttu murre.  Agricola kai ajatteli, että se on ymmärrettävintä kaikilta muilta murrealueilta tuleville.

Ja oikeassa oli.

Jyväskyläisenä ihmettelen tuota "aariinko"-sanaa. Päjjäännekin on outo, vaikka Päijänteen rannalla asun. En ole täällä kuullut kenenkään noin sanovan, mutta Jyvääskylä sen sijaan on tuttu. Olisitkohan kuullut vanhojen laukaalaisten puhetta (laakaalaaset laalaa saanan laateilla). Laukaassa puhutaan Keski-Suomen murretta, mutta ei Jyväskylässä. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakin virallisessa murrekartassa joita käytetään artikkeleissa ja koulukirjoissa niin Keski-Suomessa puhutaan samaa Savon murretta kuin Pohjoi- ja Etelä-Savossa. Mistään Keski-Suomen tai Päijät-Hämeen murteista en ole koskaan ennen kuullutkaan vaan ovat kokonaan uusi juttu minulle. Voiko joku selventää mitä ne ovat vai haenko itse tietoa niistä?

Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen murre ovat savolaismurteiden alaryhmiä olleet jo vuosikymmeniä. Näiden raja kulkee Jyväskylän ja Laukaan välissä. 

Vierailija kirjoitti:

Jyväskyläisenä ihmettelen tuota "aariinko"-sanaa. Päjjäännekin on outo, vaikka Päijänteen rannalla asun. En ole täällä kuullut kenenkään noin sanovan, mutta Jyvääskylä sen sijaan on tuttu. Olisitkohan kuullut vanhojen laukaalaisten puhetta (laakaalaaset laalaa saanan laateilla). Laukaassa puhutaan Keski-Suomen murretta, mutta ei Jyväskylässä. 

Juu ei täällä mistää aariinkooista puhuta. Mutta ymmärrän kyllä että mitä hän yrittää tuossa sanoa. 

Jos joku ei tiedä mistä on kyse, voi kuunnella vaikka Gettomasan haastattelun niin jyväääskyläläinen määkiminen tulee tutuksi. Kaikki eivät onneksi puhu noin.

Kai. En ole koskaan köynyt. Googlen ja karttojen perusteella Jyväskylässä puhutaan savolaismurretta.

Vierailija kirjoitti:

Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?

Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.

Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulosannista. 

Päiänne ja aurinko. E o mitää venytyksii eikä j-kirjainta. Junantuomien puhetapa tuo venyttely.

t pesunkestävä jklläläine

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?

Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.

Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulosannista. 

Kuuntele tarkemmin niin huomaat. Esimerkiksi oma isomummini puhui noin ja hänen suku on asunut Kuokkalassa jo ennen kuin koko kaupunkia oli vielä perustettu.

Hevosen ja härän tuomat eivät siis ymmärrä aariinkoa ja päjjäännettä.

Vierailija kirjoitti:

Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?

Ovat niin temperamenttisia, että tuo italian intonaatio lienee tarttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?

Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.

Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulosannista. 

Kuuntele tarkemmin niin huomaat. Esimerkiksi oma isomummini puhui noin ja hänen suku on asunut Kuokkalassa jo ennen kuin koko kaupunkia oli vielä perustettu.

Nykyään puhutaan ehkä vähän eri tavalla kuin 1800-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?

Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.

Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulosannista. 

Kuuntele tarkemmin niin huomaat. Esimerkiksi oma isomummini puhui noin ja hänen suku on asunut Kuokkalassa jo ennen kuin koko kaupunkia oli vielä perustettu.

Nyt kyllä valehtelet ja juksaat. Jyväskylä perustettiin vasta 1837. Sitä ennen täällä ei ollut ketään, pelkkää saumatonta korpea, läpitunkenatonta rämeikköä ja ehkä joku villieläin kuten hirvi, ilves ja rusakko.

Ei tod. puhuta Savonmurretta Keski-Suomessa. Muutin Jyväskylästä Pohjois-Savoon aikuisena, enkä edelleenkään edes ymmärrä kaikkia "savolaisia" sanoja.

Keski-Suomi jakautuu kolmeen paikallismurteeseen, eteläiseen, pohjoiseen ja Keuruun savolaiskiilaan. Eteläiselle keskisuomalaiselle Savo ja Uurainen ovat perinteisesti sijainneet "ulkomailla" (esim sanonta "Uuraisille ulkomaille" tulee tästä) koska puhuttu murre vaihtuu hämäläisemmästä voimakkaammin savolaisenpaan ja se on sävähtänyt eteläisen keskisuomalaisen kielikorvaan outona ja vieraana.

Vanha murrekartta on väärässä. Nykyisin on onneksi jo siirretty uudempaan jossa yhden itämurteen ja usean länsimurteen sijaan kartta on jaettu useampaan pienempään oaikallismurre alueeseen. Koski-suomessa on tosin joskus ilmeisesti haastettu puhdasta savoa, mutta sen jälkeen ns. "junantuomat" ovat tuoneet alueelle runsaasti hämäläistä ja pohjalaista vaikutusta minkä vuoksi paikallinen murre kuulostaa lähes puhtaalta kirjakieleltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko koskaan edes tutkittu miksi Jyväskylässä sanan tavupainotus on pitkän sanan toisella tavulla eikä ensimmäisellä kuten suomen kielessä yleensä ja kaikissa uralilaisissa kielissä. Kuten mikä on aiheuttanut tämän kaltaisen mutaation että esimerkiksi "aurinko" ei ole "aurinko" vaan "aaRIINko" tai "Jyväskylä" on "juVÄÄSkylä" ja "Päijänne" on "päJJÄÄNne"?

Toista tavua venyttävä painotus on samankaltainen myös Savossa ja Kainuussa, jossa paljon vahvempi. Normaali suomalainen puhetapa keski-Suomesta pohjoiseen.

Mutta nuo päjjäänne ja aariiinko on revitty omasta päästäsi tai jonkun vanhan ihmisen väsyneestä ulosannista. 

Kuuntele tarkemmin niin huomaat. Esimerkiksi oma isomummini puhui noin ja hänen suku on asunut Kuokkalassa jo ennen

Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Olihan siellä keskustassa 1700-luvulla rakennettu kirkkokin.

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että vielä kasarilla Jyvvääskylssä haastettiin puhasta savvoo ja oltaisiin vatvottu että saattoipa olla ja saaoipi olama olemattomatta, mutta se on vähentynyt ja kadonnut kun kaupunkiin on muuttunut 2000-luvulla väkeä Pphjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä ja enemmistö kaupungin nykyisistä asukkaista olisi lähtöisin Lahdesta ja Oulusta.

Olen joskus ollut jostakin lukevinani, että Keski-Suomessa/Jyväskylässä puhutaan suurin piirtein puhtainta Suomea. Maakunnan laidoilla sitten on kyliä, joissa kulkee selkeä murreraja esimerkiksi Savoon päin.

Johtuneeko siitä, että entinen Keski-Suomen lääni (per. 1960, kuten myös Pohjois-Karjalan lääni) oli ikään kuin muiden maakuntien reunamista koottu, eli lääni alue ei perustunut minkään historiallisen maakunnan alueeseen. Suuri osa Keski-Suomesta on myös entistä Rautalammin suurpitäjää, josta on syntyisin yli 20 nykyistä tai jo lakkautunutta kuntaa.

Oma sukuni on kotoisin juuri tuolta pohjoisesta Keski-Suomesta, jossa oli ainakin omassa lapsuudessani erittäin selkeä murreraja ihan vierekkäisten kuntien välillä. Tilannehan voi olla  tällä hetkellä erilainen, koska siellä asuu nyt ihan eri ihmiset kuin silloin.

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että vielä kasarilla Jyvvääskylssä haastettiin puhasta savvoo ja oltaisiin vatvottu että saattoipa olla ja saaoipi olama olemattomatta, mutta se on vähentynyt ja kadonnut kun kaupunkiin on muuttunut 2000-luvulla väkeä Pphjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä ja enemmistö kaupungin nykyisistä asukkaista olisi lähtöisin Lahdesta ja Oulusta.

Sulle on valehdeltu. Opiskeltiin Jyväskylässä 60-luvulla ja kyllä ei ollut Savon murteesta tietoakaan. Olen itse savolainen. Ihan yleiskieltä siellä puhuttiin.