Onko teillä kokemusta siitä että lähipiiri ei halua sinulle hyvää?
Alat vaikka kuntoilla / huolehtimaan terveydestäsi ja se tuomitaan heti; olet kerryttänyt säästöjä ja etsit parempaa asumista niin sitä sitten ilkutaan jne.
Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Sanovat vielä päin naamaa nuo, ei edes selän takana.
Missä käytöstavat?
Kommentit (65)
Eivät ole enää minunkaan elämässä. Siinäpä katkeroituvat keskenänsä :)
Aloitin haluamani opinnot niin maisteriopintojen puoliväliin sain kuulla millloin aion muuttaa takaisin kotiin ja aloittaa "oikeat" opinnot (=lääkiksen).
Harrastusten mitätöinti ja mollaaminen.
Seurustelukumppaneiden mitätöinti ja mollaaminen ja "eikö olisi fiksumpaa laittaa whatsapp-kuvaksi vain oma kuva" (=poistaa kumppani).
Kaikki aina väärin tehty, väärin, väärä valinta, huonoa, arvotonta jne jne jne jne jne.
Meillä tätä samaa. Vanhempia ärsyttää se, ettei heillä riittänyt päätä opiskella. Tai näin heille omissa perheissään oli painotettu, tiedä vaikka olisivat pärjänneetkin jos olisivat yrittäneet. Kun opiskelin, he pitivät sitä harrastuksena ja hokivat, että kai sitä jotain alaa liippaavaa töitä löytyy. Kun valmistuin ja pääsin alan hommiin, epäilevät työn olevan liian vaikeaa ja minun olevan liian kunnianhimoinen. En puhu töistä enää mitään heille
Laihdutin liikakilot pois ja aloin kuntoilla ja käydä salilla. Sain kauniin vartalon. Sisko alkoi saada hallitsemattomia raivokohtauksia ja haukkui mun pukeutumista huo^^^^ramaiseksi. Yht äkkiä olin pinnallinen blondi joka harrastaa liikaa liikuntaa, ja pukeutuu väärin. Tyrkytti minulle tätimäisiä ja rumia vaatteita, jotain ylisuuria tunikoita ja kengissä ei olisi saanut olla korkoa, eikä kasvoissa meikkiä.
Välit meni kun en jaksanut sitä mun haukkumista ja raivokohtauksia milloin mistäkin. Luottamus rikkoutui lopullisesti. Jokin sisimmässäni särkyi. Lopetin yhteydenpidon
On. Äitini haukkui mielisairaaksi 4-vuotiaasta lähtien. Teini-ikäisenä kerroin, että vihaan itseäni. Hän ei sanonut mitään. Kun sanoin tekeväni itsemurhan, hän hymyili.
Yleensä perheessä tai kaveriporukassa on oltava ainakin yksi, jota lytätä, jotta muut voivat kasvattaa keskinäistä yhteishenkeään ja pönkittää itsetuntoaan. Koettu ja nähty.
Kyllä, kaikki mitä teen on väärin. Oli ylipainoinen, kamalaa mikä laiska sohvaperuna; laihdutin 30 kiloa---> anorektikko. Olin työtön ja pelkästään peruskoulun käynyt; luuseri, loinen, sais k*lla. Kävin iltalukion ja pääsin amkiin sekä hyviin töihin--->> lulee itsesyään liikoja, ylimielinen. En voi voittaa 🥲
Katkeraa kateuden kalkki vaan kitisevät. Näytä niille keskaria ja sano "turpa kiinni".
Vein äidiltä sen lapset hänen mielenterveysongelmiensa vuoksi. Äiti kosti tätä vuosien ajan täysin piittaamatta lasten turhasta kärsimyksestä.
Oineasti? Ette kai anna läheisten kohdella teitä kuin kuraa? Ei huonoa käytöstä tarvitse sulattaa keneltäkään!
Vierailija kirjoitti:
Yleensä perheessä tai kaveriporukassa on oltava ainakin yksi, jota lytätä, jotta muut voivat kasvattaa keskinäistä yhteishenkeään ja pönkittää itsetuntoaan. Koettu ja nähty.
Sama ilmiö näkyy valitettavasti myös työelämässä.
Ihmiset, jotka kuvittelevat toisten haluavan hänelle aina vain pelkkää pahaa, ovat tavattoman raskaita. Kaikki pitää aina kääntää negatiiviseksi ja joka saatanan asiassa on muka aina jotain taka-ajatuksia. Näkee mörköjä kaikkialla. Melkoisia kuolonsyöjiä, ei voi muuta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka kuvittelevat toisten haluavan hänelle aina vain pelkkää pahaa, ovat tavattoman raskaita. Kaikki pitää aina kääntää negatiiviseksi ja joka saatanan asiassa on muka aina jotain taka-ajatuksia. Näkee mörköjä kaikkialla. Melkoisia kuolonsyöjiä, ei voi muuta sanoa.
Vedät vähän överiksi sun tekstin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka kuvittelevat toisten haluavan hänelle aina vain pelkkää pahaa, ovat tavattoman raskaita. Kaikki pitää aina kääntää negatiiviseksi ja joka saatanan asiassa on muka aina jotain taka-ajatuksia. Näkee mörköjä kaikkialla. Melkoisia kuolonsyöjiä, ei voi muuta sanoa.
Kun minä ainakin olen täysin päinvastoin! Olen aina hyväntuulinen, en tunne käsitettä "huono päivä", tykkään itsestäni ja tekemisistäni. MUTTA muut eivät pidä siitä millaiseksi olen tullut. Mitä vähemmän olen näiden kanssa tekemisissä, sen paremmin voin ja tunnen oloni seesteiseksi.
Ei kannata kertoa lähipiirille mitään rahoista, töistä, poikaystävistä ym. Saa olla rauhassa eikä häiritse sun ihmissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata kertoa lähipiirille mitään rahoista, töistä, poikaystävistä ym. Saa olla rauhassa eikä häiritse sun ihmissuhteita.
Miten on mahdollista että suurin osa ihmisistä on vaikka naimisissa, on ihan hyvin toimeentulevia mutta mulle ei tämä ole sallittua? Ja näköjään muillakin palstalaisilla samoja kokemuksia. Silti ne muut ihmiset kyllä tavoittelevat unelmiaan ja saavat kannustusta siihen.
On valitettavasti. Lähipiirissä on paljon naisia ja itse olen mies. Aika harva nainen haluaa oikeasti mitäön hyvää miehille
Estin. Opettivat jo kakarana että suu pidetään kii, jos ei löydy hyvää sanottavaa. Olkoon estolla.