Z-sukupolvea pidetään laiskoina ja saamattomina, mutta tuskin itsekään olisitte jaksaneet ponnistella, jos
olisitte tienneet, että teillä ei koskaan tule olemaan rahaa ostaa asuntoa, hankkia perhettä, työpaikasta ei ole varmuutta, kouluttautuminen on turhaa ja eläkkeelle ette koskaan tule pääsemään.
Ennen riitti, että menee töihin ja sitten oli hyvät mahdollisuudet saavuttaa kaikki noista, etenkin jos kouluttautui hyvin.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen, nyt on nyt ja sen mukaan on eletty ja eletään.
Jos ja kun systeemi on osoittautunut huonoksi, niin eikö sitä kannattaisi muuttaa? Esim. Koulutuspolitiikalla on valtavat vaikutukset kansantaloudellisesti. Sama systeemi on ollut nyt voimassa jo yli 20v. tulokset on kaikkien nähtävillä. Mielestäni nyt olisi isojen muutosten aika.
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahakas työ, voi säästää ja opiskella omalla rahalla. Niille, jotka ei yhden akateemisen tutkinnon jälkeen työllisty, on ainut vaihtoehto alanvaihtoon toisen asteen amis! Vain amikseen saa nykypäivänä korkeasti koulutettu alanvaihtaja opintotuen ja lainan!
Ihan järkevää sinänsä, jos ei yhdellä korkeakoulututkinnolla onnistu työllistymään, todennäköisesti ei toisellakaan, ellei se toinen tutkinto ole sitten vaikka lääkärin ammattiin johtava. Ei ole yhteiskunnan etu, että porukka opiskelee huvikseen jotain höpsistutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
Milloin t
Kouluttautumisessa kannattaa hyödyntää
1. ystävät, tutut, opiskelukaverit, jotka ovat töissä jossa mahdollisesti avoimia paikkoja tai hakuja (suositukset, "hyvävelijärjestelmä") ja kouluttautua näille aloille, kysyä työharjoittelupaikkaa heiltä ja heti työpaikka harjoittelun aikana.
2. sellaiset alat joille varmasti on työnhakua. Työkkärin sivut jne. kannattaa katsoa ennen opiskelupaikan valintaa.
3. vaikka olisit aluksi firmassa jossa huonompi palkka, ei se estä työnteon lomassa hakemaan uutta parempipalkkaista firmaa.
Vierailija kirjoitti:
No kuule ihan samat tai pahemmankin oli näkymät myös 90 luvulla. Tai 70 luvulla
Nyt on nyt. 10-20 vuoden päästä on todennäköisesti toisin.
Ei maailma tähän jumitu jos joku nuori niin kuvittelee.
Vierailija kirjoitti:
Ei noin nuori ihminen vielä edes hahmota tuollaisia asioita. Jos joku heille on toivottomuuden tuollaisten asioiden suhteen syöttänyt, niin vanhemmat sukupolvet.
Ap on vain laiska paska. Miespuolinen misogyyni, keskinkertaista tyhmempi ja passiivisempi ja lisäksi persu.
Hänen sukupolvensa naiset eivät ruikuta vaan opiskelevat, raivaavat tiensä ja tekevät uraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on täysin ulkona todellisuudesta. Ihan oikeasti, LOPETTAKAA NYT JO TUO SAIRAS UHRIUTUMINEN JA NUORTEN LOPUTON HYYSÄÄMINEN! Ei ennenkään elämä ole ollut yhtään sen helpompaa.
Oli ja on ainakin suurilla ikäluokilla. Vielä ikäänkuin loppukaneettina pitkä muiden kustantama senioriloma. Eihän sen helpompaa olekaan.
Vedä kätees, historiaton ulipoika. Suuret ikäluokat näkivät jopa nälkää. Sinä varmaan nytkin järsit paistopistepullaa.
Jep, tuttavalla on tilitoimisto ja sanoi, että tekoäly tekee parin vuoden sisällä kirjanpito työt eli kirjanpitäjät irtisanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noin nuori ihminen vielä edes hahmota tuollaisia asioita. Jos joku heille on toivottomuuden tuollaisten asioiden suhteen syöttänyt, niin vanhemmat sukupolvet.
Z-sukupolvi on vanhimmillaan 28 vuotta. Itsekin kuulun Z-sukupolveen, on omistusasunto, asuntolaina, korkeakouluopinnot suoritettu jo aikoja sitten, vakityöpaikka ja omat osake- ja rahastosijoutukset. Koen olevani jo tarpeeksi vanha ja kokenut hahmottamaan tätä yhteiskuntaa ihan itsekin.
Kyllä kyllä. Materiapuoli siis organisoitu. Siitä se lähtee. Anna elämän yllättää, kyllä vielä koet ahaaelämyksiä. En tarkoita edes negatiivisesti.
T. akateeminen mamma
Vierailija kirjoitti:
Ap on täysin ulkona todellisuudesta. Ihan oikeasti, LOPETTAKAA NYT JO TUO SAIRAS UHRIUTUMINEN JA NUORTEN LOPUTON HYYSÄÄMINEN! Ei ennenkään elämä ole ollut yhtään sen helpompaa.
Kyllä se vain on ollut, kun ruoka on ollut n. 200% halvempaa ja vuokrat samaten. Peruskoulun penkiltä tai peruskoulutuksella pääsit hommiin helposti. :D Nykyään saat kärvistellä videohaastattelujen, persoonallisuustestien, radiohiljaisuuden ja hylkyviestien jne sarjatulessa. Pariutumisesta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
Milloin t
Kouluttautumisessa kannattaa hyödyntää
1. ystävät, tutut, opiskelukaverit, jotka ovat töissä jossa mahdollisesti avoimia paikkoja tai hakuja (suositukset, "hyvävelijärjestelmä") ja kouluttautua näille aloille, kysyä työharjoittelupaikkaa heiltä ja heti työpaikka harjoittelun aikana.
2. sellaiset alat joille varmasti on työnhakua. Työkkärin sivut jne. kannattaa katsoa ennen opiskelupaikan valintaa.
3. vaikka olisit aluksi firmassa jossa huonompi palkka, ei se estä työnteon lomassa hakemaan uutta parempipalkkaista firmaa.
Hohohho Onpas taas aivan USKOMATTOMAN viisaita neuvoja! Kukaan ei varmaan ole noita tehnyt..
Itse opiskelin 90-luvulla ja silloin oli massiivinen lama. Ei puhettakaan mistään sellaisesta, että olisi luultukaan, että nuo asiat tulee automaationa.
Jotkut onnistuu elämässä, jotkut ei. Se vaatii paljon kovaa työtä ja tuuria myös.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on täysin ulkona todellisuudesta. Ihan oikeasti, LOPETTAKAA NYT JO TUO SAIRAS UHRIUTUMINEN JA NUORTEN LOPUTON HYYSÄÄMINEN! Ei ennenkään elämä ole ollut yhtään sen helpompaa.
Oli ja on ainakin suurilla ikäluokilla. Vielä ikäänkuin loppukaneettina pitkä muiden kustantama senioriloma. Eihän sen helpompaa olekaan.
Juu pula-ajan hampaat, terveydenhuolto oli pelkkää hota-pulveria ja kamferi-tippoja. Mikä ei sillä lähtenyt oli kuolemaksi. Fyysistä työtä paljon, ei juuri kodinkoneita. Kylmät, pimeät ja kosteat asunnot. Yksipuolinen ruoka. Mutta yhteisöllisyyttä löytyi, paikan ainoa kylähullu ei ollut väkivaltainen eikä tarvinnut ulko-ovea lukita eikä edes fillaria varastettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahakas työ, voi säästää ja opiskella omalla rahalla. Niille, jotka ei yhden akateemisen tutkinnon jälkeen työllisty, on ainut vaihtoehto alanvaihtoon toisen asteen amis! Vain amikseen saa nykypäivänä korkeasti koulutettu alanvaihtaja opintotuen ja lainan!
Ihan järkevää sinänsä, jos ei yhdellä korkeakoulututkinnolla onnistu työllistymään, todennäköisesti ei toisellakaan, ellei se toinen tutkinto ole sitten vaikka lääkärin ammattiin johtava. Ei ole yhteiskunnan etu, että porukka opiskelee huvikseen jotain höpsistutkintoja.
Jos on nollarilla opiskellut kuvataiteilijaksi, niin olisiko mielestäsi höpsistä opiskella vaikka fysioterapeutiksi tai sairaanhoitajaksi?
Kyllähän aivan hyvin voisi olla niin, että toiseen tutkintoon saisi opintotukea tai edes lainaa vain tietyillä aloilla! Mielestäni sama voisi koskea jopa ensimmäistäkin tutkintoa. Tällä hetkellä koulujen rahoitus perustuu lähinnä valmistumismääriin ja nopeuteen, eikä juurikaan työllistymiseen ja muuhun alalla pärjäämiseen valmistumisen jälkeen.
Toisen asteen tutkinnoilla ei keski-ikäiset akateemiset alanvaihtajat työllisty! Matalan koulutuksen aloille on valtava ylitarjonta tekijöistä! Niillä aloilla joissa vielä on oikeasti tarvetta työntekijöille, vaaditaan vähintään alempi AMK tasoinen korkeakoulututkinto!
Tällä hetkellä opiskelijoita korkeakouluihin joudutaan houkuttelemaan jopa ulkomailta ja he päätyvät usein hakemaan ja saamaan toimeentulotukea! Onko tämä sitten järkevä systeemi?
Ap! Aikuistumiseen kuuluu epävarmuuden sietäminen ja ongelmanratkaisu.
Ei sinulle eikä kellekään ole mitään luvattu. Passivoitumisesi johtuu vain itsestäsi.
Siitä, että sallit itsesi olla laiska, tympeä paska.
Mene lääkäriin, jos olet masentunut. Se on hoidettavissa oleva sairaus.
Niin ne tekevät, jotka pärjäävät.
Vierailija kirjoitti:
Ap! Aikuistumiseen kuuluu epävarmuuden sietäminen ja ongelmanratkaisu.
Ei sinulle eikä kellekään ole mitään luvattu. Passivoitumisesi johtuu vain itsestäsi.
Siitä, että sallit itsesi olla laiska, tympeä paska.
Mene lääkäriin, jos olet masentunut. Se on hoidettavissa oleva sairaus.
Niin ne tekevät, jotka pärjäävät.
Nuorilla on tällähetkellä ympärillään hirveä määrä akateemisesti koulutettuja ja useaan kertaan amiksissa uudelleenkouluttautuneita, vähävaraisia, opintolainavelkaisia, pitkäaikaistyöttömiä ja vähävaraisia pätkätyöläisiä. Kyllä se voi laskea innostusta ja motivaatiota, kun on vuosia seurannut vierestä omien vanhempiensa ja muiden aikuisten loputtomia ponnisteluja ja uudelleen yrittämisiä! Yhä harvemmat pärjäävät.
Meidän perheessä Z tulee olemaan varakkain kaikista lapsistamme.
Opiskellut ja ollut töissä jo 4v ja perintöä tällähetkellä tulossa n 300 000e (nousee tuosta vielä)
Ahkera ja sisukas
Nykyään tuudittaudutaan siihen et yhteiskunta pitää huolta 😒
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahakas työ, voi säästää ja opiskella omalla rahalla. Niille, jotka ei yhden akateemisen tutkinnon jälkeen työllisty, on ainut vaihtoehto alanvaihtoon toisen asteen amis! Vain amikseen saa nykypäivänä korkeasti koulutettu alanvaihtaja opintotuen ja lainan!
Ihan järkevää sinänsä, jos ei yhdellä korkeakoulututkinnolla onnistu työllistymään, todennäköisesti ei toisellakaan, ellei se toinen tutkinto ole sitten vaikka lääkärin ammattiin johtava. Ei ole yhteiskunnan etu, että porukka opiskelee huvikseen jotain höpsistutkintoja.
Mutta kuitenkin korkeakouluihin ja yliopistoihin halutaan opiskelijoita, ja heitä otetaan sitten vaikka ulkomailta. Sitten ulkomailta tulleille opiskelijoille myönnetään yhä useammin vielä toimeentulotukeakin, ainakin YLEn uutisten perusteella näin on asia!
Suomalaiset yhden akateemisen tutkinnon suorittaneet alanvaihtajat saa tyytyä amiksiin ja pitkäaikaistyöttömyyteen ja passivointiin.
Kummallista. Sota-aikaan eläneet jaksoivat ponnistella. Mikä lie heissä ollut vikana?
Oli ja on ainakin suurilla ikäluokilla. Vielä ikäänkuin loppukaneettina pitkä muiden kustantama senioriloma. Eihän sen helpompaa olekaan.