Miksi piheys tai nuukuus nähdään huonoina piirteinä?

En siis tarkoita sellaista joka sentin laskijaa tai se että pariskuntana lasketaan joka euro ja sentti tasan vaan sellaista omasta mielestä vielä järkevää piheyttä, valitsee huonommat lento tai matkustusajat siksi että pääsee halvemmalla, ei maksa mistään kuukausimaksullisista palveluista, vertailee ravintoloiden ja kahviloiden hintoja ja jos kallis taso niin valitsee jonkun halvimman ruoan jne. Ylipäätään vaikka naisena tekee kaiken mahdollisen kauneudenhoitoon liittyvän itse kuin että maksaisi satasia jollekin ammattilaisille yms. Tai että ajaa huonommalla autolla vaikka olisi varaa kalliimpaankin ym. Pakkaa hedelmät kaupassa biopusseihin jottei tarvitse itse ostaa niitä erikseen jne. Eli tälläisiä omia valintoja, jotka kuitenkin pitkässä juoksussa tuottaa säästöä. 

Tai itse kutsuisin noita esimerkiksi valinnoiksi mistä haluaa maksaa ja mistä ei. Esimerkiksi saatan kyllä ostaa monet kengät vaikken tarvitsisi tai uusia vaatteita vaikkei tarvetta ole mutta en taas halua toisen häälahjaan tai polttareihin käyttää jopa satasia. Monesti tuntuu että nuukailu tai rahojen laskeminen joissain tietyissä asioissa nähdään jotenkin huonona piirteenä. Mitä väärää siinä on jos haluaa säästää rahaa?