Miksi piheys tai nuukuus nähdään huonoina piirteinä?

Jos työssäkäyvä ihminen ei voi mennä kahvilaan niin saita se on, eikä sellaisen seuraa kukaan jaksa. 

Niin no minä kyllä reissaan ja käyn kahviloissa sekä ravintoloissa. Mutta se säästäväisyys tulee siinä että teen mielummin vuodessa kolme budjettireissua jossa katsotaan hintoja kun taas yhden glamour reissun hyvine lentoaikatauluineen jne. Tai käyn mielummin kerran viikkoon jossain ulkona syömässä jossain ei tasokkaassa ravintolassa kuin kerran kahdessa kuussa syömässä kalliissa ravintolassa. Ja toisekseen haluan että rahaa on sijoittamiseen sen verran jotten joskus olisi niin riippuvainen oravanpyörästä. Eli on sille minun piheydelle tietyissä asioissa myös syynsä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämästä tulee myös nauttia, toki silloin kun rahaa on todella vähän täytyy olla tarkempi, mutta jos on sellaisessa elämäntilanteessa, että menee todella hyvin niin mielestäni on hölmöä ostaa Euroshopper-kahvia kun hyvin olisi varaa laadukkaampiin pienpaahtomoiden kahviin. Tai odottaa bussia räntäsateessa kun olisi varaa omaan autoon tai taksiin.

 

miksikäs toiset ei vaadi hedonidmia nsutinyo tulee muista kun ilkomaanmstkoists ja joka viikon ulkonanasyömisistä

No sitten tulee. Ulkomaanmatkailu ja ulkona syöminen ei ole sen hedonistisempaa kuin vaikka metsässä kulkeminen jos siitä sattuu yhtä paljon nauttimaan. 

Toiset viihtyvät metsässä, toiset ravintolassa. Olkoot kaikki siellä missä parhaiten viihtyvät älköönkä toisten nautintoja mollatkoon. 

Vaatimaton on mielestäni eri kuin pihi. Pihiys on sitä ettei voi tehdä mitään ja usein vaan hautoo rahojaan. Tai sijoittaa niitä tuottamaan lisää itselleen, sen sijaan että kierrättää kuluttamalla. 

Siitä yksinkertaisesta syystä, että maailmassa on rajallisesti resursseja. Jos perheessä on yksi sairaalloisen ylipainoinen ja neljä laihaa niin jotainhan siinä menee pieleen. Tunnen monia äveriäitä, jotka hoardaavat rahaa eivätkä elä. En halua olla missään tekemisissä tuollaisten tyyppien kanssa, se energia on vaan niin sietämättömän paha.

Vierailija kirjoitti:

Niin no minä kyllä reissaan ja käyn kahviloissa sekä ravintoloissa. Mutta se säästäväisyys tulee siinä että teen mielummin vuodessa kolme budjettireissua jossa katsotaan hintoja kun taas yhden glamour reissun hyvine lentoaikatauluineen jne. Tai käyn mielummin kerran viikkoon jossain ulkona syömässä jossain ei tasokkaassa ravintolassa kuin kerran kahdessa kuussa syömässä kalliissa ravintolassa. Ja toisekseen haluan että rahaa on sijoittamiseen sen verran jotten joskus olisi niin riippuvainen oravanpyörästä. Eli on sille minun piheydelle tietyissä asioissa myös syynsä. Ap

Lentoaikataulujen järkevyys ei ole glamouria, se on ajankäytön hallintaa. Mieluummin saan olla siellä matkakohteessa rauhassa pidempään kuin lentokenttien kurjuudessa. 

Minä kävisin mieluummin kerran viikossa paremmassa kahvilassa tai lounaalla kuin siellä iltaravintolassa, sillä tavalla säästää siihen yhteen parempaan ravintolakäyntiin. Ei tarvi tehdä mitään noista sitten köyhäillen, ja rahaa ei kulu yhtään sen enempää vaan jopa vähemmän. Ainoastaan järkevää. 

Nuo eivät poista sitä että samalla voi myös sijoittaa. Jokainen varallisuutensa mukaan, tietysti. 

Jokaisella on se oma tasonsa mihin on tyytyväinen. Joku arvostaa helppoutta, toinen glamouria, kolmas jotain muuta. Mutta sitä en tajua, että arvostetaan halpaa hintaa niin paljon, ettei muulla ole väliä. Ruoka voi olla pahaa, kunhan se on halpaa. Vaatteet voi olla rumia, hiostavia, epämukavia, kunhan ne on halpoja. Mieluummin halpa toppatakki joka ei pidä lämpöä, kuin muutaman kympin kalliimpi takki, jolla jo pärjää ulkona. Mieluummin halpa kiinalainen älykello jossa toimii ainoastaan ajan näyttö, kuin kalliimpi laadukas käytettynä hankittu älykello.

 

Appi on saita ihminen. Kaiken se ostaa halvalla, ja sitten kiroilee kun laatu on huonoa. Mitään ei voi heittää pois, ei vaikka se olisi rikki ja käyttökelvoton, se pitää jemmata jonnekin. Mieluummin kävelee nälkäisenä etsimässä halvinta ruokapaikkaa vaikka kaksi tuntia, kuin menee johonkin keskihintaiseen paikkaan syömään. Raskasta seuraa, rahaa kuitenkin olisi ihan normaaliin elämiseen. Sitten kun vaihdetaan autoa, ostetaan mieluummin pakasta vedetty halvin mikä löytyy, sen sijaan että samalla rahalla ostaisi laadukkaamman käytetyn.

En ymmärrä miksi ihmiset sanoo että pihit on muutenkin kitsaita tai epämiellyttäviä. Mielestäni se ei ollenkaan pidä paikkaansa. 

Minun kokemukseni mukaan pihit ovat työteliäitä ihmisiä ja säästävät vähiä rahojaan koska arvostavat sitä miten vaikeaa sitä on tienata. 

Voi pihistelyssäkin yliampua ja se on parhaimmillaan huvittavaa ja pahimmillaan turhauttavaa.

Minä en ymmärrä sellaisten ihmisten piheyttä, joilla olisi rahaa reippaasti. Siis on hyvä olla säästäväinen, eikä tuhlari, mutta se on eri asia. Esim. opiskeluaikana varakas kummitätini halusi joskus tavata kahvilassa. Hän osti itselleen jonkun hyvän voileivän ja kahvin, ja minä venyin vähistä rahoistani kahviin ja katsoin nälissäni hänen syömistään. Tällainen piheys on ärsyttävää, jos voisi auttaa toista pienellä asialla, mutta piheyksissään ei tee sitä.

Vierailija kirjoitti:

Kun se pihi on yleensä mies ja miehen kuuluu käyttää rahansa naisiin. Mitä tekee miehellä joka käyttää rahansa johonkin muuhun kuin minuun ja minun haluamiin asioihin? Miehen ainoa arvo on taloudellinen arvo. Ei miehillä ole arvoa ihmisenä

Kyllä se vähän näin on! Ja nämä pihi miehet ovat yleensä naimattomia, pihiys on elämäntapa, ja naisia karttaan! On hattua nostettava naiselle, joka on onnistunut lyöttäytymään pihimiehen rinnalle elämään, ja jaksaa olla siinä!

Ethän sinä ole pihi, ap. Olet itsekäs. Omiin turhuuksiin syydät rahaa mutta ystävän lahjaan et voi sitä käyttää.

Piheys on sitä ettei rahaa käytettäisi oikein mihinkään, ellei se ole jonkun toisen.

Mikäs siinä. Me itseasiassa pyrimme reissaamaan, lomailemaan ja harrastamaan sesonkiaikojen ulkopuolella. Se säästää hermoja kuin ei tarvitse viettää aikaa kuin sillit purkissa jonottaen ulospääsyä. Laumaeläinkäyttäytyminen ei taida olla siipan ja minun vahvuuksia, kun kammoamme ruuhkia.

Eläkeläisenä huomaan ikäisteni joukossa paljon jopa sairaaloista nuukuutta ja piheyttä; omaa rahaa kyllä on, mutta sitä ei haluttaisi käyttää edes ruokaan vaan käydään jopa päivittäin läpi kaikki paikat ja tapahtumat missä on tarjolla jotain ilmaista syötävää. 

Koska piheys ja nuukuus ovat eri asioita kuin säästäväisyys. Piheys ja nuukuus kuvaavat säästäväisyyttä, joka on mennyt sellaiselle tasolle, että se haittaa esimerkiksi lähimmäisten elämää.

En ole koskaan kuullut kenenkään arvostelevat sitä, että joku etsii halpoja lentoja tai hotelleja, ostaa tuotteita tarjouksesta tai tekee löytöjä kirppikseltä.

Sen sijaan ihminen, joka nuukailee esimerkiksi niin, että ei osallistu työkavereiden lahjakeräyksiin, antaa hyvin halpoja ja vaatimattomia lahjoja muille, ähmii juhlissa itsensä aivan ähkyksi (appiukkoni paastoaa käytännössä ennen juhlia, että jaksaa oikein syödä niissä mahansa täyteen koko rahalla), järjestää ns. nälkäkestejä, joissa tarjoiluja on niukasti ja hyvin halvalla, on ikävä varmaan kaikkien mielestä.

Ap:n kirjoituksessa inhotti erityisesti se, että hän voi kyllä itselleen ostella kaikenlaista tarpeetontakin, mutta lahjaan ei halua sijoittaa mitään. Ei se ole säästäväisyyttä, nuukuutta eikä oikein edes piheyttä. Se on puhdasta ahneutta ja itsekkyyttä. Vähän kuin häät, joissa morsian on satsannut kalliiseen pukuun, meikkiin ja kampaukseen, prinsessapäivään. Lahjalista pursuaa ahneutta, mutta häissä tarjoillaan jotain laihaa perunasoppaa ja likilaskuista kakkua. 

Piheys on todella huono piirre. Olen kutsunut ystävän kylään ja laittanut tarjoilut ym. Mutta eräs ei tuo mitään koskaan ja valittaa rahan puutetta, mutta rahaa on maksaa itselleen kalliita vaatteita ym. Myöskään ei ole kiinnostunut toisen asioista, vain omasta äänestään, kun sitä toisella annettua aikaakin pihistellään? 

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kuullut kenenkään arvostelevat sitä, että joku etsii halpoja lentoja tai hotelleja, ostaa tuotteita tarjouksesta tai tekee löytöjä kirppikseltä.

Sen sijaan ihminen, joka nuukailee esimerkiksi niin, että ei osallistu työkavereiden lahjakeräyksiin, antaa hyvin halpoja ja vaatimattomia lahjoja muille, ähmii juhlissa itsensä aivan ähkyksi (appiukkoni paastoaa käytännössä ennen juhlia, että jaksaa oikein syödä niissä mahansa täyteen koko rahalla), järjestää ns. nälkäkestejä, joissa tarjoiluja on niukasti ja hyvin halvalla, on ikävä varmaan kaikkien mielestä.

Ap:n kirjoituksessa inhotti erityisesti se, että hän voi kyllä itselleen ostella kaikenlaista tarpeetontakin, mutta lahjaan ei halua sijoittaa mitään. Ei se ole säästäväisyyttä, nuukuutta eikä oikein edes piheyttä. Se on puhdasta ahneutta ja itsekkyyttä. Vähän kuin häät, joissa morsian on satsannut kalliiseen pukuun, meikkiin ja kampaukseen, prinsessa

Tämä. Pihin ihmisen tunnistaa siitä, että mikään ei saisi maksaa mitään eikä mihinkään haluta käyttää rahaa, mutta muiden rahat ja tarjoilut kelpaavat kyllä. Myös evääksi kotiin kukkurapäällisin rasioin.

Vierailija kirjoitti:

Pihiys/nuukuus on aivan eri asia kuin säästäväinen.

Minä olen säästäväinen, mutta se ei sulje ulos silloin tällöin nautiskelua esim matkustamalla tai ravintoloissa. 

Säästäväinen usein ostaa laatua, kun pihi ostaa halvinta. 

Pihi on ihminen joka säästää liikaa ja kaikesta, eikä varsinkaan jaa omastaan muille.

Saituus on huono luonteenpiirre, säästäväisyys yleensä hyvä.

Lisäksi nuo ovat riippuvaisia tulotasosta. Jos jollain jää säästöön tuhansia euroja kuussa niin silloin tuntuisi todella pihiltä miettiä esim että voiko käydä kahvilassa vaiko ei. Omalla kohdallani se tuntuisi hieman sairaalloiselta jopa jos tuollainen kovasti mietityttäisi, rahasta kun ei pulaa ole, eikä tuollaisista asioista minun säästää tarvi. Olen säästänyt esim siinä, että en omista autoa vaan maksoin enemmän paremmalla paikalla olevasta asunnosta. Se laski juoksevia kulujani reilusti, ja asunnon arvo py

Kyllä laatua saa myös halvalla ja ei kaiken tarvitse olla aina huippulaatua jos on jostain asiasta jota käyttää vain kerran.

Autoon rahan laittaminen on kuin laittaisi rahaa roskiin. Todellinen rahareikä.

Ehkä kyse on sitten enemmän arvomaailmoista. Mielelläni antaisin kalliimpia lahjoja ihmisille jos olisin erityisen hyvätuloinen tai rikas, nyt se jos satsaa "liikaa" toisten lahjoihin on aina pois esimerkiksi omasta ulkomaanmatkasta jne. Eli jonkun mielestä kait itsekästä. Minä taas ajattelen niin että itse tienatut rahat saa käyttää itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

Toisaalta olen myös sitä mieltä että nämä hää ym lahjat tai polttarimatkat ovat menneet aivan yliampuviksi nykypäivänä. Käsittääkseni ennen joku siliysrauta oli hyväksytty häälahja pariskunnalta tai vaikka lakanat (joo ajat on eri nykyisin). Ja polttarit vietettiin yhtenä iltana kaupungilla, ei pitkänä viikonloppuna Nizzassa tai Levillä laskettelemassa. Ja tietenkään en myöskään odota muiden satsaavan rahallisesti älyttömiä määriä johonkin minun lahjaan vaan läsnäolo juhlissa on se tärkeämpi juttu. Itse myös tuon esimerkiksi aina tuliaisia perheenjäsenille jos jossain matkalla käyn, vaikkeivät he ole käyneet moneen vuoteen missään eli en ole saanut tuliaisia itse eikä se haittaa. Ap

Ja joku sanoi ettei ole kuullut kenenkään arvostelevan toisen piheyttä tai säästeliäisyyttä. Itse olen miesvaltaisella työpaikalla ja siellä kyllä kuulee. Ei siis kenellekään suoraan sanota mitään mutta naureskellaan selän takana toisen vanhalle autonromulle vaikka varaa olisi ajaa paremmalla tai milloin millekin jonkun pihistelytavalle.  Ap

Onko kyse edes pihiydestä kun joku käyttää rahansa viinaan ja röökiin kun toinen käyttää rahansa vaikka asunnon hankintaan. Vuoden viinaksilla käy parin tonnin matkalla.