Help? Mitä vaihtoehtoja on, kun lapsi ei pysty olemaan iltapäiväkerhossa eikä yksin kotona
Meillä on nepsyoireileva ekaluokkalainen, joka ei pysty olemaan koulun iltapäiväkerhossa. Stressaantuu siellä niin pahasti (siellä on 75 lasta ja kerho on kaoottista riehumista, johon ohjaajat ei saa mitään otetta, huutavat vain että lopettakaa, mutta riehuminen vain yltyy). Lääkäri sanoi, että käytännössä meidän lapsi ei voi siellä olla ollenkaan. Lapsi ei kuitenkaan voi nepsyoireidensa takia olla myöskään ollenkaan yksin kotona. Mitä tässä voi oikein tehdä? Mitä vaihtoehtoja on? Mummot ja muut asuu niin kaukana, että heistä ei mitään apua ole.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaaosa-aikainen lastenhoitaja
Laskitko paljonko tämä maksaa? Oletetaan että aapee maksaa palkkaa 12 euroa tunnilta. Ja rikkoo lakia niin, että ei maksa mitään työnantajamaksuja, lomarahoja eikä mitään sellaisia, joita oikeasti olisi pakko tuohon päälle maksaa. Ja hoitaja olisi noin kolme tuntia päivässä. Silti tämä maksaa yli 700 euroa kuussa. Eikä kukaan oikeasti suostu tulemaan tuollaiseen työhön, jossa pomo (ap) rikkoi noin räikeästi lakia.
En laskenut, arvioin kustannukseksi noin 1500 e/kk.
Jos oletetaan, että aapeen nettopalkka omasta osa-aikatyöstä on 1500-1800euroa (naisten keskipalkan mukaan arvioituna), niin ei ole kannattavaa. Koko aapeen palkka menee hoitajan palkkaan.
ei pidä porsia, jos ei ole varaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaaosa-aikainen lastenhoitaja
Laskitko paljonko tämä maksaa? Oletetaan että aapee maksaa palkkaa 12 euroa tunnilta. Ja rikkoo lakia niin, että ei maksa mitään työnantajamaksuja, lomarahoja eikä mitään sellaisia, joita oikeasti olisi pakko tuohon päälle maksaa. Ja hoitaja olisi noin kolme tuntia päivässä. Silti tämä maksaa yli 700 euroa kuussa. Eikä kukaan oikeasti suostu tulemaan tuollaiseen työhön, jossa pomo (ap) rikkoi noin räikeästi lakia.
En laskenut, arvioin kustannukseksi noin 1500 e/kk.
En ole AP, mutta mulla jää palkasta käteen 2000e kuussa...
Ei siitä paljon hoitajia makseltaisi.
Toisaalta, jos olisin AP, ja muuta ratkaisua ei löydy, on toisen vanhemman vain jäätävä töistä poi
Mikä lääkitys? Aapeen lapsi ei kuulosta olevan mikään adhd johon olisi olemassa lääkitys. Moneen nepsyjuttuun ei ole tarjolla lääkityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko kysyneet hyvinvointialueelta tilapäistä tukea, sieltä voi saada ehkä jonkun jos lapsella on nepsyyn diagnoosi lääkäriltä.
Mites lääkkeet? Meillä lapsi sai nappulat ekan luokan alussa, tapahtui todella järisyttävä muutos positiivisesti. Entisestä riehuvasta häslääjästä tuli järkevä ja rauhallinen lapsi. Äskenkin hän siivosi täysin omasta tahdostaan ja yllättäen huoneensa, tiskasi omat tiskinsä ja kirjoitti Post it lapulle rakastavansa äitiä.
Vau. Mä haluan kanssa tollaset napit mun teineille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kauheasti kerro vaihtoehdoista. Onko työ yhtään joustavaa? Pystyykö kumpikaan vanhempi tekemään etätöitä? Voiko se 6,5 h työajan aloittaa jo klo 6, ja olla yhden aikaan kotona? Suostuisiko työnantaja tällaiseen järjestelyyn ainakin ekaluokan ajan?
Jos tilanne on mahdoton, voiko kunta järjestää hoitoa päiväkodissa samalla tapaa kuin erityistarpeiset kolmos-neloset voivat olla ip:ssä ainakin täällä. Ottaisiko joku perhepäivähoitaja lapsen iltapäivähoitoon?
Työni ei paljoa jousta, se jousto minkä sieltä saa on jo käytössä eli se 80 pros työaika ja sekin vain virka-aikaan (kun työpaikka auki vain virka-aikaan). Etätyötä saa tehdä jonkun ihan satunnaisen päivän kuukaudessa. Toinen vanhempi ei ole saanut osapäivätyötä vaan on kokopäivätyössä kun ei muuta vaihtoehtoa ole, hän ei myöskään voi juuri vaikuttaa työaikoihinsa (pääos
toinen vanhemmista etsii joustavamman työpaikan tai ryhtyy lapsen omaishoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaaosa-aikainen lastenhoitaja
Laskitko paljonko tämä maksaa? Oletetaan että aapee maksaa palkkaa 12 euroa tunnilta. Ja rikkoo lakia niin, että ei maksa mitään työnantajamaksuja, lomarahoja eikä mitään sellaisia, joita oikeasti olisi pakko tuohon päälle maksaa. Ja hoitaja olisi noin kolme tuntia päivässä. Silti tämä maksaa yli 700 euroa kuussa. Eikä kukaan oikeasti suostu tulemaan tuollaiseen työhön, jossa pomo (ap) rikkoi noin räikeästi lakia.
En laskenut, arvioin kustannukseksi noin 1500 e/kk.
En ole AP, mutta mulla jää palkasta käteen 2000e kuussa...
Ei siitä paljon hoitajia makseltaisi.
Toisaalta, jos olisin AP, ja muuta ratkaisua ei löyd
Mikä lääkitys? Aapeen lapsi ei kuulosta olevan mikään adhd johon olisi olemassa lääkitys. Moneen nepsyjuttuun ei ole tarjolla lääkityksiä.
Totta! Tietenkään lapselle ei kannata hakea apua! On paljon parempi että hän elää noiden vaikeiden oieeidensa kanssa koko elämänsä!
Moneen asiaan voi esimerkiksi adhd lääke tai muu lääke auttaa. Lisäksi jos oireet ovat noin vaikeat, lapselle kannattaa hakea vammaistukea. Lisäksi hänellä kyllä tulisi olla hoitokontakti.
Minä olisin enemmän huolissani noista nepsyoireista jos noin vaikeita on, kuin tuosta IP kerhosta
Ai niin, mutta ap ei halua olla töistä pois ja lapsensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mä palkkasin naapurin työttömän miehen. Tosi kiva tyyppi, lapsi on aina tykännyt hänestä. Maksan hänelle bussilipun ja 50 e viikko. Hakee pojan, tulevat meille ja syövät. Ruoka onn valmiina. Katsovat telkkaria ja sitten mä tulen. Iso pelastus oli. Nyt jo 2.t vutta hakee.
Kuinka mies pärjää reilulla 200 eurolla/kk?
Nepsylapsen omaishoitajaksi ei nykyään enää pääse. Se on muuttunut. Nykyään pitää olla fyysinen vamma tai aistivamma (esim sokeus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelkaa koulussa kuraattorin tms kanssa, ja jos lapsella jokin hoitava taho, niin myös heidän kanssaan. Tietenkin normaali ratkaisu on koulun iltapäväkerho, mutta tarvitsetteko ja onnistuisiko jokin erityisjärjestely? Voi olla ettei onnistu, mutta ei sitä selvittämättä tiedä.
Ota töistä virkavapaata vuodeksi.
Onpa teillä joustavia työpaikkoja, jos niissä noin vain otetaan virkavapaa vuodeksi.
No irtisanoutua voi aina. Sitäkö ap nyt tässä hakee? Mikään ei onnistu niin pakko lopettaa työt kokonaan?
Juttu on siinä, että ei löydy mitään tietenkin tällaisessa tilanteessa toimitaan näin ohjetta, ja sen perään on turha kysellä. Mutta maailmassa erilaiset joustot voivat onnistuvat, jos niitä
jos työpaikka ei jousta, etsi sellainen joka joustaa. Tai toinen vanhempi tekee 20 h viikkoa ja menot mukautetaan sille tasolle.
Jos työnantaja on molemmilla todellakin noin joustamaton, niin jompi kumpi vanhemmista kotiin vuodeksi vaikka opintovapaalle.
Onhan aapeen lapsella hoitokontakti. Se omalääkäri joka on juuri ottanut kantaa tähän iltapäiväkerhoon. Mitä te nyt oikein selitätte. Ja jos lapsen nepsyoireilu on sitä että hän käpertyy nurkkaan tärisemään kun joutuu keskelle kakofoniaa, niin siihen ei valitettavasti ole lääkkeitä olemassa.
t. Sh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjääkö lapsi tavallisessa 20 oppilaan luokassa ilman avustajaa? Ehkä se rauhallinen huone siinä tapauksessa riittäisi?
Lapsi pärjää kyllä tavallisessa luokassa ihan ok, heillä siinä on 21 oppilasta. Rauhallinen huone riittäisi, jos siinä olisi yksi aikuinen myös. Tähän iltapäiväkerho taas sanoi, että ei mitenkään mahdollista edes välillä. Ap
Mitä seillä iipeessä sitten tapahtuu, kun lapsi siellä on? Miksi ei voi olla?
Lapsi menee ihan sekaisin siinä kakofoniassa. Käpertyy nurkkaan ja tärisee, illat vain itkee kotona. Lääkäri sanoi että on liian haitallista lapsen terveydelle olla siellä. Eli ei voi olla. Ap
toinen vanhemmista jää pois työelämästä lapsen takia. Muita vaihtoehtoja en todellakaan näe.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hattivattia nää nykyajan nepsyt on, ei niitä ennen vanhaan ollut? Onko tullu raskausaikana ryypättyä/käytettyä huumeita? Vanhaan aikaan kun täytti 7 vuotta ja koulu alkoi niin silloin oltiin koulun jälkeen yksin kotona. Ja joskus jopa huolehdittiin nuoremmista sisaruksista.
Mä olin yksi sellaisista, joka pelkäsi yksin kotona. Tuijotin koko ajan ikkunasta ulos, että näkisin, milloin äiti tulee takaisin kotiin, kun pelkäsin, että hänelle tapahtuu jotain. En oireillut mitenkään ulospäin silloin, mutta se aiheutti kyllä turvattomuutta. Se ei ole millään tavalla normaalia pienelle lapselle joutua olemaan yksin pitkiä aikoja ilman ketään aikuista tukena. Se ei ole missään yhteiskunnassa normaalia paitsi meillä.
Voisiko lapsenne saada jopa henkilökohtaisen avustajan?
Ihmettelen noin joustamattomia työnantajia. Onko joku valtion byrokraattinen matalapalkkapulju?
Olen töissä isossa yksityisessä yrityksessä, ja vaikka iso firma onkin, niin aina on koitettu tulla vastaan kaikissa työntekijän erilaisissa henkilökohtaisissa tilanteissa miten on voitu. Ehkä olen ollut sitten vain onnekas.
Ap:n ongelma olisi jo ratkaistu, jos ap ja/tai miehensä voisivat etätyöskennellä pari päivää viikossa tai edes iltapäivät.
Tässä on kattava lista systeemisistä, vähemmän tunnetuista tukimuodoista, joita ei keskustelussa mainittu:
1. Osittainen hoitoraha (Kela)
Ekaluokkalaisen (ja tokaluokkalaisen) vanhempi voi hakea Kelasta osittaista hoitorahaa, jos on sopinut työnantajan kanssa enintään 30 tunnin työviikosta lapsen hoidon vuoksi STUL rySTUL ry. Tukea on 108,15 euroa kuukaudessa (verollinen) STUL ry.
TÄRKEÄÄ: Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa voi saada myös esikoulun ja 3. luokan ajalta STUL rySosiaaliturvaopas. Tämä voisi olla relevantti, jos lapselle haetaan pidennetty oppivelvollisuus.
2. Alle 16-vuotiaan vammaistuki (Kela)
Lapsi voi saada vammaistukea, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta, ja hoidon tarve on tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään 6 kuukautta Allergialapset ry.
Kolme tasoa (2025):
Perustuuk i 109,97 €/kk (viikoittainen hoitotarve)
Korotettu tuki 256,62 €/kk (vaativa tai päivittäin aikaa vievä hoito)
Ylin tuki 497,60 €/kk (vaativa ja ympärivuorokautinen rasitus) Muma
3. Henkilökohtainen avustaja kouluun (vammaispalvelulaki)
Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut Tukiliitto.
Keskeistä: Oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan on aina arvioitava yksilöllisesti lapsen tarpeiden näkökulmasta - ei ole lainmukaista kategorisesti sulkea pois mahdollisuutta henkilökohtaiseen avustajaan TukiliittoKpflaki.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisuissaan katsonut, että koulussa saama ryhmäkohtainen avustajapalvelu ei välttämättä ole riittävä, jos lapsi tarvitsee henkilökohtaista avustajaa opetukseen osallistumisen turvaamiseksi Kho.
4. Henkilökohtainen apu vapaa-aikaan (vammaispalvelulaki)
Lapsille henkilökohtaista apua myönnetään useimmiten vapaa-ajan toimiin, lähtökohtaisesti 30 tuntia kuukaudessa Tukiliitto. Tämä voisi auttaa iltapäivien järjestämisessä.
Henkilökohtaisen avun saamiselle ei ole laissa asetettu ikärajaa, ja lasten kohdalla voimavaraedellytyksen kynnys on asetettu melko matalalle Vammaisfoorumi ry.
5. Kelan kuntoutuskurssit (LAKU-kuntoutus)
LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu 5-15-vuotiaille lapsille, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö. Kuntoutus kestää 1,5 vuotta ja on maksuton Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Jos vanhempi on töissä, hän voi saada kurssin ajalta kuntoutusrahaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
6. Erityishoitoraha (Kela)
Vanhempi voi saada erityishoitorahaa, jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen ja joutuu tilapäisesti olemaan pois töistä kokopäiväisesti Syomishairioliitto.
7. Uusi oppimisen tuki -lainsäädäntö (1.8.2025)
Elokuusta 2025 alkaen kouluilla on velvollisuus tarjota ryhmäkohtaisia tukimuotoja (yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus, erityisopettajan antama opetus) jokaisessa koulussa OajOpetushallitus.
Esimerkiksi 300 oppilaan koulussa on joka viikko oltava vähintään 37 tuntia ryhmäkohtaista tukea Oaj.
8. Rauhallinen tila iltapäiväkerhossa
Jotkut kommentoijat mainitsivat, että lapselle voidaan järjestää rauhallisempi tila iltapäiväkerhossa, jossa hän voi käydä rentoutumassa, jopa kesken koulupäivän vauva. Tämä vaatii kuitenkin aktiivista vaatimista.
Suositukset toimenpiteiksi:
Hae osittaista hoitorahaa välittömästi - 108 €/kk on parempi kuin ei mitään
Hae lapsen vammaistukea - nepsy-oireet voivat oikeuttaa siihen, jos hoitotarve on riittävän suuri
Vaadi koulua järjestämään henkilökohtainen avustaja iltapäiväkerhoon - perustele lääkärin lausunnolla
Selvitä henkilökohtainen apu vammaispalvelulain kautta - sekä kouluun että vapaa-aikaan
Hae LAKU-kuntoutukseen - ilmainen ja vanhempi voi saada kuntoutusrahaa
Ota yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalityöhön ja erityispalveluihin - he voivat ohjata kaikkiin saatavilla oleviin tukiin
Nämä ovat lakisääteisiä oikeuksia, joita voi vaatia - eivät kunnan tai koulun hyvän tahdon varassa olevia joustoja.
(tämä on tekoälyvastaus ongelmaan, olkaa hyvät! -ihminen)
Ei tuo ip tavallisellekaan lapselle mitään herkkua ole.
Vierailija kirjoitti:
6. Erityishoitoraha (Kela)
Vanhempi voi saada erityishoitorahaa, jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen ja joutuu tilapäisesti olemaan pois töistä kokopäiväisesti Syomishairioliitto.
7. Uusi oppimisen tuki -lainsäädäntö (1.8.2025)
Elokuusta 2025 alkaen kouluilla on velvollisuus tarjota ryhmäkohtaisia tukimuotoja (yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus, erityisopettajan antama opetus) jokaisessa koulussa OajOpetushallitus.
Esimerkiksi 300 oppilaan koulussa on joka viikko oltava vähintään 37 tuntia ryhmäkohtaista tukea Oaj.
8. Rauhallinen tila iltapäiväkerhossa
Jotkut kommentoijat mainitsivat, että lapselle voidaan järjestää rauhallisempi tila iltapäiväkerhossa, jossa hän voi käydä rentoutumassa, jopa kesken koulupäivän vauva. Tämä vaatii kuit
Ihme tekoälypläjäys. Ei noilla listatuilla ollut juuri mitään tekemistä aapeen asiassa.
Oletko miettinyt läpi kaikki mahdolliset henkilöt, jotka voisivat auttaa (pientä korvausta vastaan)? Onko jonkun luokkakaverin vanhempi kotona pikkusisaruksen kanssa, niin että lapsesi voisi pientä korvausta vastaan mennä heille iltapäivisin? Tai löytyykö naapurustosta joku pienten lasten vanhempi hoitovapaalla? Ehkä joku työtön, eivät ne kaikki ole juoppoja keski-ikäisiä miehiä, monet nuoret aikuiset ovat siinä tilanteessa nyt myös? Eläkeläisiä?
Minun pelastukseni oli naapuri, joka on sairaseläkkeellä, reilu viisikymppinen rouva. Sairaus sen tyyppinen, ettei ole voinut työelämässä jatkaa, mutta hyväkuntoinen fyysisestä rajoitteestaan huolimatta. Todella lapsirakas, mutta silloin ei vielä ollut omia lapsenlapsia. Otti minun pikkukoululaiseni siipiensä suojaan, koulun jälkeen meni sinne, sai välipalan, kävivät ulkoiluttamassa koiraa (joo, siitä oli se huono puoli, että alkoi oman koiran kinuaminen ja se sitten hankittiin, ja onhan siitä seuraa olla ollut kaikki seuraavat vuodet) ja yleensä pelasivat lautapelejä, lukivat kirjoja tms sen jälkeen. Lapseni tarvitsi vain seuraa, ja sain käsityksen että aloittajalla on sama tilanne. Lapsi ei tarvitse varsinaisesti hoitamista, että olisi sellaisia oireita. Vaan ainoastaan jonkun täyspäisen ihmisen, jonka olisi turvana, koska ip on liian kuormittava. Sitä se meilläkin olisi ollut, lapsia paljon, henkilökuntaa vähän ja kaikki samassa tilassa, sisällä, koska eskaripiha ei ollut käytössä - siellä olivat ip-hoidossa olevat eskarit.
Tämä. Meillä tutkimukset alkoi kun lapsi oli 2v, diagnoosi saatiin ulos 7 vuotiaana. Kunta ja myöhemmin hyvinvointialue tekivät kyllä kaikkensa ettei hoitoa olisi saanut. Esim edellyttivät lääkärille pääsyn ehdoksi psykologin lausuntoa, mutta eivät kovasta etsinnästä huolimatta "löytäneet" yli vuoteen psykologia lapselle, kun niitä ei kuulema ole vapaana.
Soitin sitten itse mehiläiseen ja ensimmäinen psykologin aika oli seuraavana maanantaina.
Mehiläinen maksaa useamman tonnin parempaa palkkaa psykologeille kuin hyvinvointialueet, joten ei siellä hva:lla todellakaan ole psykologeja.