Lue keskustelun säännöt.
Help? Mitä vaihtoehtoja on, kun lapsi ei pysty olemaan iltapäiväkerhossa eikä yksin kotona
23.10.2025 |
Meillä on nepsyoireileva ekaluokkalainen, joka ei pysty olemaan koulun iltapäiväkerhossa. Stressaantuu siellä niin pahasti (siellä on 75 lasta ja kerho on kaoottista riehumista, johon ohjaajat ei saa mitään otetta, huutavat vain että lopettakaa, mutta riehuminen vain yltyy). Lääkäri sanoi, että käytännössä meidän lapsi ei voi siellä olla ollenkaan. Lapsi ei kuitenkaan voi nepsyoireidensa takia olla myöskään ollenkaan yksin kotona. Mitä tässä voi oikein tehdä? Mitä vaihtoehtoja on? Mummot ja muut asuu niin kaukana, että heistä ei mitään apua ole.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hattivattia nää nykyajan nepsyt on, ei niitä ennen vanhaan ollut? Onko tullu raskausaikana ryypättyä/käytettyä huumeita? Vanhaan aikaan kun täytti 7 vuotta ja koulu alkoi niin silloin oltiin koulun jälkeen yksin kotona. Ja joskus jopa huolehdittiin nuoremmista sisaruksista.
Mä olin yksi sellaisista, joka pelkäsi yksin kotona. Tuijotin koko ajan ikkunasta ulos, että näkisin, milloin äiti tulee takaisin kotiin, kun pelkäsin, että hänelle tapahtuu jotain. En oireillut mitenkään ulospäin silloin, mutta se aiheutti kyllä turvattomuutta. Se ei ole millään tavalla normaalia pienelle lapselle joutua olemaan yksin pitkiä aikoja ilman ketään aikuista tukena. Se ei ole missään yhteiskunnassa normaalia paitsi meillä.
Juuri näin... eikä sen pitäisi olla näin. Ei tarvitsisi olla näin. Mutt
Olen kyllä osin samaa mieltä, mutta kerron kuitenkin, että itse halusin mennä tokaluokalta alkaen yksin kotiin (monesti olin kyllä kavereiden kanssa). En muista mitään ahdistusta, mutta se harmitti kun kaksi vuotta nuorempi sisarus halusi sitten jossain vaiheessa tulla myös suoraan kotiin. Menetin rauhalliset iltapäivätunnit jolloin koti oli vain minun!
Mutta toinen lapsistani tuskin tulee pärjäämään vielä kolmosluokkalaisena yksin iltapäiviä, joten joudutaan järjestelemään jotain. Ihmiset ovat erilaisia myös lapsina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastenvahti sitlyn tms. kautta 🤷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjääkö lapsi tavallisessa 20 oppilaan luokassa ilman avustajaa? Ehkä se rauhallinen huone siinä tapauksessa riittäisi?
Lapsi pärjää kyllä tavallisessa luokassa ihan ok, heillä siinä on 21 oppilasta. Rauhallinen huone riittäisi, jos siinä olisi yksi aikuinen myös. Tähän iltapäiväkerho taas sanoi, että ei mitenkään mahdollista edes välillä. Ap
No ei varmaan tälle uniikille lumihiutaleelle ole mahdollista hommata henkilökohtaista huonetta ja sinne henkilökohtaista palvelijaa, vaikka kuinka olisi äityli sitä mieltä, että yhteiskunnan velvollisuus on kasvattaa ja maksaa kaikki lapseen liittyvä. Tsiisus. Ketjun kommenteista kyllä äärimmäisen selvää, mistä heikkolahjaisuus on lapselle periytynyt.
Kuka naapuri tai sukulaisteini oikeasti olisi valmis ottamaan vastuun erityislapsesta joka arkipaiva moneksi tunniksi? Sehan olisi kamalan sitovaakin, pitaisi omat menot kokonaan suunnitella vieraan lapsen mukaan. En kylla usko etta kukaan millaan muutamalla kympilla alkaisi tuollaiseen hommaan.
Kyllä lapsi oppii. Harjoitelkaa yhdessä, että menet ensin pihalle, sitten vähän kauemmas jne. Miettikää yhdessä mitä lapsi voi tehdä sillä aikaa ja onko lapsella joku mikä huolettaa silloin. Mannerheimin lastensuojeluliitolla on puhelin, minne lapsi voi soittaa ilmaiseksi, jos harmittaa iltapäivisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sen epävirallisen iltapäiväseuralaiset pitäisi aina olla yksi ja sama henkilö, päivästä toiseen? Ap ei kuitenkaan aio tehdä mitään eikä vähintäänkään uhrata senttiäkään lapseensa, jollei yhteiskunta maksa, joten keskustelua on ilmeisen turha jatkaa. Pärjäilemisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi maksaa jollekin tuttavan tai vaikka naapurin (isommalle) tytölle/pojalle tms. pientä lastenvahtipalkkiota, jos lapsesi menisi heidän luokseen vaikka tekemään läksyt sen iltapäivän pari tuntia.
Kuka teini, lukiolainen tai nuori aikuinen on aina kotona klo 12-15/16? Ei kukaan.
Entä joku lähellä asuva työtön, kotiäiti tai eläkeläinen? Laita ilmoitus someen ja vaikka lappu lähikaupan ilmoitustaululle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka naapuri tai sukulaisteini oikeasti olisi valmis ottamaan vastuun erityislapsesta joka arkipaiva moneksi tunniksi? Sehan olisi kamalan sitovaakin, pitaisi omat menot kokonaan suunnitella vieraan lapsen mukaan. En kylla usko etta kukaan millaan muutamalla kympilla alkaisi tuollaiseen hommaan.
Ei tietenkään kukaan alakaan tuollaiseen. Paitsi täällä palstamammojen kuvitelmissa.
Jos lapsi oireilee lähinnä metelin takia, luulisi, että jollekin eläkeläiselle olisi ihan mahdollinen homma vahtia lasta iltapäivisin. Ap voisi laittaa ihan vaikka kaupan seinälle ilmoituksen. En käsitä miksei tätä voisi edes yrittää.
Tietysti hoitajan palkkaaminen maksaa, mutta käytännössä vaihtoehtona tuntuu olevan jättäytyminen pois töistä. Ehkä se pari vuotta kannattaa maksaa hoitajasta. 70-luvulla appivanhempieni palkoista meni toisen palkka bensoihin, kun hinta nousi. Oli pienet lapset ja anopin olisi ehkä kannattanut jäädä kotiin, mutta sai sitten hyvän työuran. Että ehkä se hinta kannatti maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvata se lapses, nepsy oireetkin lähtee. Jos ei voi olla IP kerhossa sitten on yksin kotona.
Osa-aikainen perhepäivähoito, joku nuori 4H vapaaehtoinen kaveriksi ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä on kolme vaihtoehtoa
1. Haette toiseen iltapäiväkerhoon (sinuna miettisin jopa pien ryhmää tai henkilökohtaista avustajaa)
Lapsi saa taksi kuljetuksen koulusta toiseen iltapäiväkerhoon ja äiti tai isä ym hakee hänet sitten kotiin.
2. Otatte yhteyttä vammaispalveluun joka järjestää paikan esim lähi päiväkodista (jos ip kerho paikkoja ei ole).
Lapsi menee päiväkotiin, syö välipalan, tekee läksyt ja on "apu ope".
3. Toinen vanhemmista jää kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiset aloitukset, jossa halutaan neuvoja, mutta samalla jo torpataan (lähes) kaikki ehdotukset, on Tooooooosi kivoja.
Miksi, jos realiteetit on se, että ei ole mummoja yms. tukea lähimainkaan? Ei ne mystisesti muutu mahdollisiksi, kun joku niitä aina ehdottaa silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP järjestää niin, että on itse meeminepsy lapsensa kanssa iltapäivisin.
Ei ollut Spartan aikaan näitä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on kolme vaihtoehtoa
1. Haette toiseen iltapäiväkerhoon (sinuna miettisin jopa pien ryhmää tai henkilökohtaista avustajaa)
Lapsi saa taksi kuljetuksen koulusta toiseen iltapäiväkerhoon ja äiti tai isä ym hakee hänet sitten kotiin.
2. Otatte yhteyttä vammaispalveluun joka järjestää paikan esim lähi päiväkodista (jos ip kerho paikkoja ei ole).
Lapsi menee päiväkotiin, syö välipalan, tekee läksyt ja on "apu ope".
3. Toinen vanhemmista jää kotiin.
Ainakaan meidän kaupungissa noita vaihtoehtoja 1 ja 2 ei ole olemassa. Ei vaikka haluaisi ja miten niitä pyytäisi ja yrittäisi.
tuskin ratkeaa millään yksittäisellä keinolla. Tai jos ratkeaisi, niin se keino olisi jo käytössä.
Siispä monta pientä osaratkaisua, jolla saadaan tilanne siedettäväksi:
-Vanhemmat osittainen hoitovapaa, jolla saadaan iltapäiväkerhossa olo aika lyhyemmäksi
-etäpäivien sopiminen kaikkein rankimpien päivien kohdalle (eli niihin joissa iltapäiväkerhoa on eniten)
-Iltapäiväkerhoon kuulosuojaimet päähän ja henkilökunnan kanssa yhdessä miettien millä keinoilla lapsi kuitenkin pystyisi siellä olemaan (rauhallisempaan tilaan ohjaaaminen, majaleikit (oma maja jossa äänet ja visuaaliset ärsykkeet vähempinä), ulkona touhuamista (jossa enemmän tilaa purkaa)...
-onko koululla kerhotoimintaa? Kerhossa on luultavasti rauhallisempaa, kuin iltiksessä. tämä voisi pelastaa yksittäisen päivän viikosssa.
-Lapsen kanssa keskustelu. Vaikka mikä olisi ei esim. väkivalta ole hyväskyttävää. Yhdessä voi miettiä järkemvämpiä keinoja purkaa kuormittumista. Ja toisaalta neuvoa miten kuormittumista voi vähentää (esim. lapsi tietoisesti hakeutuu iltiksessä rauhalisimpiin tiloihin/rauhalliseen toimintaan). 7 Vuotia on pieni, mutta hänellä on kuitenkin jo jonkinlainen vastuu omasta toiminnastaan.
-Yhteys opettajaan ja yhdessä miettiminen voiko kuormitusta koulupäivän aikana vähentää, jolloin lapsi jaksaa iltiksessä paremmin. Jos luokalla on ns jakotunteja iltapäivällä, niin voi yrittää sopia, että lapsi saa jäädä "tukiopetukseen" (tekemään hiljaisia tehtäviä/lukemaan/lepäämään) koulupäivän jälkeen toisen ryhmän tunnille. Luokassa on kuitenkin rauhallisempaa kuin iltiksessä ja näin iltispäivä lyhenee tunnilla.
-Hoitajan palkkaaminen/sukulaisten käyttö hoitajina satunnaisesti, jolloin saadaan esim. yksi ilttispäivä vähemmän sellaiselle viikolle, jolloin vanhemman etätyöt ei onnistu.
-yksinoloon totuttelu pikkuhiljaa, jolloin lapsi voi jonain päivänä tulla kotiin ennen vanhempia (esim. kaikkein pisin koulupäivä, jolloin suoraan taksilla kotiin ja siellä yksin pari tuntia ja sitten vanhempi tulee lyhennetyltä työpäivältä kotiin.
Missä ihmeen ip-kerhossa 75 mukulaa samassa tilassa? Melkosta menoa, eihän sitä kukaan kestä, vaikka ei olisi nepsy ollenkaan.
Peltorit päähän kaikille.
Outoa kuinka ihmiset tosiaan suhtautuvat. Ajatus että irtisanoutuu töistä ja jää kotiäidiksi, on mahdollinen, mutta ajatus että väliaikaisesti omasta palkasta menisi iso osuus lapsen hoidon järjestämiseen, ei missään nimessä ole mahdollinen. Että eihän kukaan keskituloinen sellaiseen pysty!
Hieman hämmentää että kummaltakaan työnantajalta ei löytyisi mitään joustoja edes väliaikaisesti. Normaalissa työelämässä ymmärretään poikkeustilanteita.