Lue keskustelun säännöt.
Miksi vihaat joulua?
23.10.2025 |
Nyt eletään juuri sitä aikaa kun jouluttajat jo kovasti järjestelevät ja suunnittelevat joulua. Aina joku joulun vihaaja tulee sanomaan että hyi älä vielä puhu joulusta. Usein he sanovat että joulu on vain kamala stressi ja kaupallisuus, olettavat ilmeisesti että tältä tuntuu kaikista. Tosi jouluttajalle nuo eivät ole stressin aiheita vaan ilo tehdä ja suunnitella.
Joten kiinnostaa, miksi vihaat joulua tai jouluttajia?
Kommentit (124)
Mä ostin jo ekan joulukoristeen viikko sitten :D tästä se alkaa joulun fiilistely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli lasinen lapsuus eli aikuisten alkoholin käyttö pilasi juhlapyhät. Esim. joulu oli takuuvarma itkujuhla.
Ymmärrän. Itsellä vähän sama juttu. Mutta nautin silti nyt aikuisena joulusta suunnattomasti. Olen tehnyt itselleni ihania joulumuistoja niiden surkeiden sijaan. Alan jo syksyllä miettimään, mitä ruokia haluan syödä tänä jouluna, millaiseksi koristelen kuusen, mitä herkkuja leivon, varaan liput joulukonserttiin ja pähkinänsärkijään, googlailen joulutoreja, kukka-asetelmia ja saatan askarrella jonkun koristeen tai muuta sellaista.
Siitä tulee aivan valtavan ihana vapauden tunne! Se muistuttaa mua, että olen aikuinen ja saan itse päättää miten nautin joulustani. Ei tarvitse sekuntiakaan tuntea ahdistusta, koska teen vain niitä asioita, joista itse nautin. Vuoden lempijuttuja nykyään, vaikka vaatikin joitain vuosia, että edes tajusin mitä itse siltä joululta halusin ja mikä joulunvietossa on itselle tärkeää.
En vihaa, olen välinpitämätön. Pyhät kuten muutkin pyhät olen mielelläni töissä tuplapalkalla, on rauhallista. Perhe-elämä on jo vietetty, antaa lapsellisten viettää joulut perheensä kanssa.
Mun lapsuuden joulut olivat absolutistivanhempien stressiriitelyä, kuinka kaiken pitää olla täydellistä, onhan sentään joulu. Täydellisyys ei ole mun juttu, kristillisyys ei ole mun juttu (jos sitä enää jouussa onkaan), kaupallisuus ei todellakaan ole mun juttu.
Jos jokainen viettäisi joulua omalla tavallaan, niin kuin itse haluaa, eikä jostain ulkoisesta paineesta, niin enpä usko että sitä kukaan "vihaisi" lainkaan. Itse teen näin ja joulun rauha on vuoden lempiasioita.
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin jo ekan joulukoristeen viikko sitten :D tästä se alkaa joulun fiilistely.
Meillä jo lapset kyseli, että koska alkaa koristelu. Itse olen aina rakastanut joulua ja se rakkaus on siirtynyt nyt lapsillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli lasinen lapsuus eli aikuisten alkoholin käyttö pilasi juhlapyhät. Esim. joulu oli takuuvarma itkujuhla.
Ymmärrän. Itsellä vähän sama juttu. Mutta nautin silti nyt aikuisena joulusta suunnattomasti. Olen tehnyt itselleni ihania joulumuistoja niiden surkeiden sijaan. Alan jo syksyllä miettimään, mitä ruokia haluan syödä tänä jouluna, millaiseksi koristelen kuusen, mitä herkkuja leivon, varaan liput joulukonserttiin ja pähkinänsärkijään, googlailen joulutoreja, kukka-asetelmia ja saatan askarrella jonkun koristeen tai muuta sellaista.
Siitä tulee aivan valtavan ihana vapauden tunne! Se muistuttaa mua, että olen aikuinen ja saan itse päättää miten nautin joulustani. Ei tarvitse sekuntiakaan tuntea ahdistusta, koska teen vain niitä asioita, joista itse nautin. Vuoden lempijuttuja nykyään, vaikka vaatikin joitain vuosia, että edes tajusin mitä itse siltä
Tämä kuulostaa niin ihanalta, että pakko vaan kommentoida. Olen puolestasi iloinen, että ikävien lapsuuden joulujen jälkeen olet löytänyt oman tiesi joulujen vietossa etkä ole jäänyt vellomaan sinne lapsuuteen.
Aggressiivisen narsistisen isäni takia joka pilasi joulun ja muutkin juhlapäivät kiukuttelullaan ja raivollaan, koskaan ei pystynyt olemaan rennosti ja nauttimaan, kaikki piti hirveellä kiireellä tehdä ja tietyllä tapaa, viimeinen niitti oli 2019 kun raivosi siskolleni ja sai häädettyä hänet pois, viimeistään silloin lakkasi kiinnostamasta, nykyään joulu on mulle yks päivä muiden joukossa, en syö jouluruokaa, en koristele asuntoani, en tee mitään muutakuin olen vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelutyössä olen oppinut, että osalle ihmisistä joulu on todella ahdistavaa aikaa ja tuo mieleen paljon traumaattisia muistoja.
Sehän on ihan oma valinta miten viettää joulua
Lapset ei voi valita sitä ryyppääkö vanhemmat jouluna. Itse en vietä lainkaan joulua sen vuoksi että se oli lapsena aivan kamalaa aikaa. Nykyään elän yksin mutta parisuhteessakin on ollut vaikeuksia kestää joulua kun toinen osapuoli ei ymmärrä miten raskaita muistoja joulun aika voi tuoda mieleen. En varsinaisesti vihaa joulua mutta en sitä juhli.
Voi se olla raskasta sille toisellekin. Eksäni menetti aikoinaan läheisiään tsunamissa ja hän ei kestänyt joulunviettoa sitten niin yhtään. Joulunaika hänen kanssaan oli suoraan sanoen kamala
Omassakin perheessä ja suvussa tsunami kosketti, mutta joulua on kuitenkin aina juhlittu. Tuntuisi oudolta jos ei olisi.
Monella tuntuu syynä olevan huonot kokemukset lapsuuden jouluista. Eikö näistä olisi jo aika päästää irti ja tehdä itse korjaavaa kokemusta niin ei tarvitsisi enää vihata joulua. Mennyttä ei voi muuttaa mutta itse päättää haluaako velloa siinä.
Omatkaan joulut ei olleet lapsena aina ihania narsistin kanssa mutta nykyään olen jouluhullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen persu ja me kivikaudelle jämähtäneet persut emme juhli joulua, koska silloinkaan ei juhlittu ja lisäksi se tulee lähi-idästä.
Ennen vihasin, kun piti olla koko päivä sukulaisten kanssa eikä saanut nähdä kavereita. Kaupatkin olivat kiinni. Nyt joulu on ihan kiva, kun on oma kämppä ja voi kutsua frendit kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se hössötys ja kaupallisuus. Mutta en oleta muiden ajattelevan niin. Ja lapsuuden painostavat joulut. Äiti touhotti, riitelivät isän kanssa. Jouluna sitten oli kaikki "näennäisesti" hyvin. Mutta jännitin aina, onko sopua vai ei. Jotenkin takakireetä aina. En osaa rentoutua vieläkään 56-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu syynä olevan huonot kokemukset lapsuuden jouluista. Eikö näistä olisi jo aika päästää irti ja tehdä itse korjaavaa kokemusta niin ei tarvitsisi enää vihata joulua. Mennyttä ei voi muuttaa mutta itse päättää haluaako velloa siinä.
Omatkaan joulut ei olleet lapsena aina ihania narsistin kanssa mutta nykyään olen jouluhullu.
Ei kai kukaan siinä erikseen vello. Ei vaan vietetä joulua ja problem solved. Haittaako se sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään alkoi kuulua Jouluradio. Se saakin soida loppiaiseen asti.
tykkään joulusta mutta sitä ei jotenkin kehtaa koskaan sanoa ääneen koska vietän joulut yksin. ihmiset suhtautuu usein väheksyen, vähän jopa säälien ihmisiin jotka viettää joulut yksin niin oon vaan hiljaa asiasta. etenkin kun tapoihini kuuluu myös alkoholinjuonti niin ihmisillä ei muuta mielikuvaa ole kuin yksin itkevä juoppo joka hirttää itsensä jouluaattona
niin tosin ajattelin ens jouluna tehdä mutta se on toinen juttu
En vihaa, muistan aina ajatukset täytyy olla sitä ja tätä, pitkän aikaa yksin asuenkin oli orjallisia tapoja, viime jouluna ei paljoakaan. En kärsinyt yksin olosta, olin vain enimmltään helpottunut, tuosta tuli hiukan murheellinen olo. Nykyään ei juuri kellään yltäkylläistä, sen takia.
Joulu tylsä juhla ja pahaa ruokaa, toivottavasti ei sada lunta..
Ei joulun kuulukaan olla mikään surupäivä