HS: Porvoolaisteinit eivät osaa kelloa

Vierailija kirjoitti:

Kellotaulu ikivanha keksintö. Normijärkiseltä ei pitäisi oppimiseen kovin kauaa mennä. Yksi lyhyt vilkaisu kellotauluun ja sekunnin murto-osissa ymmärrän, mitä kello on. Löytääköhän nykynuori edes kotiinsa ilman kännykkää ja googlemapsia?

Sinä et ymmärrä, että aivot ovat muuttuneet. Yksi nopea vilkaisu kännykkään ja tietää, paljonko kello on. Ihan ilman kellotaulua. 

Vierailija kirjoitti:

ei voi kun nauraa millainen monikulttuurinen kehitysmaa suomesta tehty

Totta. Ahne sukupolvi yritti ensin saada Neuvostoliiton miehittämään maan. Vaikka se ei onnistunut, niin onneksi saatiin 1991 ensimmäiset moniosaajat tänne.

HS: Porvoolaisteinit eivät osaa kelloa

Vierailija

22.10.2025 | 21:16

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011575404.html

ALOITUS ei ole keskustelua, pelkkä klikkiotsikko!

Perusmuistitestissä pitää osata analoginen kello ja piirtää viisarit osoittamaan testaajan ilmoittamaa aikaa.

Tosin ne muistitestit taitavat olla muutenkin ajastaan jäljessä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole edes kotona analogisia kelloja. Kodinkoneissa, urheilukelloissa, läppäreissä ja puhelimissa on digikellot. Katsomme aamu-TV:tä ja siinäkin on digikello. Lapset ovat yläkoulussa eikä vieläkään pelkkä digitaalisten kellojen varassa eläminen ole tuottanut ongelmia. Siksi en ihan tavoita mitä lisäarvoa analogisen kellon tunteminen tuo.

Meilläkin on kotona pelkkiä digikelloja ja silti teinini osaa analogisen kellon myös. Koulussa on analogiset kellot luokissa. Muutenkin niitä näkee vielä monissa paikoissa. Teinin ranteessa olevassa Apple watchissa on analoginen näyttö ihan teinin omasta tahdosta, koska ei halua kuulua niihin enviitsitoistaateininkäyttämääsanaa, jotka eivät osaa perusasioita.

Vierailija kirjoitti:

Oudolle kuulostaa, kun matikan kirjoissakin sitä kelloa harjoitellaan kaikilla alakoulun luokilla. Eikö kotona älytä siinä kohtaa varmistaa, että omalla on mennyt oppi perille? Se on totta, että ei sitä montaa tuntia koulussa harjoitella. T. Yks ope

Siinä taas yksi opettaja joka ei tajua, että sana "monta" kuvaa jo monikkoa. Siihen ei lisätä a-kirjainta loppuun. Ei suomeksi kirjoiteta "montaa autoaa" vaan "monta autoa". Ei tarvitse ihmetellä, miksi oppilaat ovat tampioita kun samanlaisia ovat opettajatkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kellotaulu ikivanha keksintö. Normijärkiseltä ei pitäisi oppimiseen kovin kauaa mennä. Yksi lyhyt vilkaisu kellotauluun ja sekunnin murto-osissa ymmärrän, mitä kello on. Löytääköhän nykynuori edes kotiinsa ilman kännykkää ja googlemapsia?

Sinä et ymmärrä, että aivot ovat muuttuneet. Yksi nopea vilkaisu kännykkään ja tietää, paljonko kello on. Ihan ilman kellotaulua. 

 Me hiukan vanhempi sukupolvi kykenemme samaan suoritukseen sekä analogisen, että digitaalisen näytön kanssa. Yhdellä nopealla vilkaisulla tiedämme kellonajan kummalla tavalla tahansa 

Kyllä lasten aivot ovat ilmeisesti tyhmentyneet kun eivät pysty noin moneen järisyttävän monimutkaiseen asiaan, koska "aivot ovat muuttuneet" 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kellotaulu ikivanha keksintö. Normijärkiseltä ei pitäisi oppimiseen kovin kauaa mennä. Yksi lyhyt vilkaisu kellotauluun ja sekunnin murto-osissa ymmärrän, mitä kello on. Löytääköhän nykynuori edes kotiinsa ilman kännykkää ja googlemapsia?

Sinä et ymmärrä, että aivot ovat muuttuneet. Yksi nopea vilkaisu kännykkään ja tietää, paljonko kello on. Ihan ilman kellotaulua. 

Niin, puhutaanhan paljon siitä, että lapsilla ja nuorilla ei ole keskittymiskykyä nykyään juuri ollenkaan. Onko sellainen aivomuutos sitten hyväksi, sitä voi jokainen miettiä ihan itse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi tommosta kelloa osata kun kaikilla on nykyään älylaitteet joissa helpompi kello?

Tuollaiset kellot ovat jokaisessa luokassa ja jokaisella koulun käytävällä ja siellä pihallakin ja sitä ei opi siinä vuoden aikana, niin kyllä se jotain kertoo.

Väärin. Olen opettaja yläkoulussa. Meillä ei ole luokissa ollut toimivia kelloja vuosiin. Kellonsiirto syksyllä ja keväällä ja patterin vaihto eivät kuulu enää kenenkään työhön. Kylläpä oli hyvät ajat, kun kiinteistöhuollolle vielä kuului oikeita työtehtäviä koulun sisällä. Kellot oli alun perinkin laitettu liian korkealle. Opettajilta on kielletty kiipeileminen työturvallisuuden vuoksi, koska meillä on sääntö-Suomi. Meillä ei ole kelloa myöskään koulun ulkoseinällä. Siinä varmaankin sama syy, ettei kellonsiirrot hoituneet. Käytävillä on joka solussa kellot. En sitten tiedä, kuinka usein niitä oppilaat ehtivät katsoa. Meillå on nimittäin melko tarkkaa, ettei välitunneilla jäädä sisälle vaan poistutaan ripeästi ja käytävälle pääsee välitunnilta vasta kun kello soi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oudolle kuulostaa, kun matikan kirjoissakin sitä kelloa harjoitellaan kaikilla alakoulun luokilla. Eikö kotona älytä siinä kohtaa varmistaa, että omalla on mennyt oppi perille? Se on totta, että ei sitä montaa tuntia koulussa harjoitella. T. Yks ope

Siinä taas yksi opettaja joka ei tajua, että sana "monta" kuvaa jo monikkoa. Siihen ei lisätä a-kirjainta loppuun. Ei suomeksi kirjoiteta "montaa autoaa" vaan "monta autoa". Ei tarvitse ihmetellä, miksi oppilaat ovat tampioita kun samanlaisia ovat opettajatkin. 

Mullekin joskus hyvin pitä aika sitten opetettiin noin, mutta

Pronominit: moni, monta, montaa - Kielitoimiston ohjepankki https://share.google/AS6DBpF95AM4jHoDT

"Miten niin mitä kodeissa puuhaillaan? Meillä on kotona kolme nuorta: 12-18 v. Ei ole äidille tullut mieleenkään, että iltaisin pitäisi jotain kellotaulua alkaa jankata! Jos sanon, että tule kotiin varttia vaille yhdeksän, niin jokainen lapsista on ollut sovittuun aikaan. Heillä on myös harrastuksia. Yhdellä 4 kertaa viikossa vaativa urheiluharrastus, josta ei myöhästy ikinä. Hänellä on kännykkä, josta katsoo kelloa. Meillä puuhaillaan ihan tavallisia asioita, enkä ole ottanut elämäntehtäväksi pitää pistareots siitä, osaako nämä nuoret kellotaulun. He hahmottavat aikaa todennäköisesti eri tavalla kuin vanhemmat sukupolvet. Meillä ei ole lapsilla ollut normaalia rannekelloa ikinä. Kahdella on älykellot, niissä kellonaika näkyy digitaalisesti."

Kyllä ymmärryksessä on jotain vikaa jos kelloa pitäisi tuon ikäisten kanssa vielä jankata. Kummalliseksi mennyt tämä maailma kun ylpeillään tyhmyydellä. Lapsilla on yleensä luontainen kiinnostus oppia asioita, mutta monessa kodissa vanhemmat antaa vain suppeat mahdollisuudet tälle. Enkä tarkoita vain kelloa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole edes kotona analogisia kelloja. Kodinkoneissa, urheilukelloissa, läppäreissä ja puhelimissa on digikellot. Katsomme aamu-TV:tä ja siinäkin on digikello. Lapset ovat yläkoulussa eikä vieläkään pelkkä digitaalisten kellojen varassa eläminen ole tuottanut ongelmia. Siksi en ihan tavoita mitä lisäarvoa analogisen kellon tunteminen tuo.

 

Laitappa sinne lastenhuoneeseen analoginen kello.  Jos vaikka mummilta sais. Ja kalenteri.  Pienille penskoille vaikka helmitaulu. Liitutaulu ja liitua. Ei ole täysin uuno kun on koulussa. 

 

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuutesi. Kirjoitin, että lapseni ovat yläkoulussa. Ovat varsin menestyneitä koulussa ja harrastuksissaan, vaikkei meillä olekaan analogisia kello

Kopioin tähän vielä tuon alkuperäisen viestini alle:

Meillä ei ole edes kotona analogisia kelloja. Kodinkoneissa, urheilukelloissa, läppäreissä ja puhelimissa on digikellot. Katsomme aamu-TV:tä ja siinäkin on digikello. Lapset ovat yläkoulussa eikä vieläkään pelkkä digitaalisten kellojen varassa eläminen ole tuottanut ongelmia. Siksi en ihan tavoita mitä lisäarvoa analogisen kellon tunteminen tuo.

En edelleenkään aio hankkia kelloja seinille tai helmitauluja.

Vierailija kirjoitti:

"Miten niin mitä kodeissa puuhaillaan? Meillä on kotona kolme nuorta: 12-18 v. Ei ole äidille tullut mieleenkään, että iltaisin pitäisi jotain kellotaulua alkaa jankata! Jos sanon, että tule kotiin varttia vaille yhdeksän, niin jokainen lapsista on ollut sovittuun aikaan. Heillä on myös harrastuksia. Yhdellä 4 kertaa viikossa vaativa urheiluharrastus, josta ei myöhästy ikinä. Hänellä on kännykkä, josta katsoo kelloa. Meillä puuhaillaan ihan tavallisia asioita, enkä ole ottanut elämäntehtäväksi pitää pistareots siitä, osaako nämä nuoret kellotaulun. He hahmottavat aikaa todennäköisesti eri tavalla kuin vanhemmat sukupolvet. Meillä ei ole lapsilla ollut normaalia rannekelloa ikinä. Kahdella on älykellot, niissä kellonaika näkyy digitaalisesti."

Kyllä ymmärryksessä on jotain vikaa jos kelloa pitäisi tuon ikäisten kanssa vielä jankata. Kummalliseksi mennyt tämä maailma kun ylpeillään tyhmyydellä. Lapsilla on yleensä luontainen k

Mielestäsi, jos ei osaa analogista kelloa niin on jotenkin tyhmä ja kelvoton? Missään ei ole sanottu etteikö digikellosta osattaisi aikaa katsoa, vaan ongelmia tuottaa analoginen kello. Eiköhän kyse ole siitä, ettei niitä analogisia kelloja oikeasti ole oikein missään niin digitaaliset kellot tunnetaan paremmin.

Digikellot ovat olleet käytössä jo puoli vuosisataa. Miten tästä on tullut ongelma vain nykylapsille? Edelliset sukupolvet oppivat analogisen kellon digikellon rinnalla jo pikkulapsina ja viimeistään ensimmäisellä luokalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kellotaulu ikivanha keksintö. Normijärkiseltä ei pitäisi oppimiseen kovin kauaa mennä. Yksi lyhyt vilkaisu kellotauluun ja sekunnin murto-osissa ymmärrän, mitä kello on. Löytääköhän nykynuori edes kotiinsa ilman kännykkää ja googlemapsia?

Sinä et ymmärrä, että aivot ovat muuttuneet. Yksi nopea vilkaisu kännykkään ja tietää, paljonko kello on. Ihan ilman kellotaulua. 

 

 Me hiukan vanhempi sukupolvi kykenemme samaan suoritukseen sekä analogisen, että digitaalisen näytön kanssa. Yhdellä nopealla vilkaisulla tiedämme kellonajan kummalla tavalla tahansa 

Kyllä lasten aivot ovat ilmeisesti tyhmentyneet kun eivät pysty noin moneen järisyttävän monimutkaiseen asiaan, koska "aivot ovat muuttuneet" 

Jos sanon lapselle, että klo 12.30 lähdetään niin hän on puoli yksi valmiina. Miksi tämä on ongelma joillekin? 

Vierailija kirjoitti:

Digikellot ovat olleet käytössä jo puoli vuosisataa. Miten tästä on tullut ongelma vain nykylapsille? Edelliset sukupolvet oppivat analogisen kellon digikellon rinnalla jo pikkulapsina ja viimeistään ensimmäisellä luokalla. 

Koska nykyään ei niitä analogisia kelloja ole missään käytössä vaan joka paikassa on digitaaliset kellot. Esitteissä ja aikatauluissa kellonajat ovat digitaalisessa muodossa. Taito unohtuu, kun sitä ei käytä. Itse en lapsena osannut digitaalista kelloa, koska niitä ei ollut missään. Opin kyllä jossain vaiheessa, kun oli pakko ymmärtää just noita aikatauluja yms.

Siinä vaiheessa, kun vanhempana uusii ajokorttia, lääkäri piirrättää sen ANALOGISEN kellotaulun. Jos ei sitä silloinkaan osaa..

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli aika hämmentävä uutinen. Siis 14-vuotiaat eivät osaa kellotaulua, eivätkä selviä tokaluokkalaisten tehtävistä. Tukiopetuksella oppivat tämän taidon - wow. 

Mitäköhän siellä kodeissakin oikein puuhaillaan?

Siellä kodeissa tuijotetaan jokainen omaa ruutua omassa nurkassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Digikellot ovat olleet käytössä jo puoli vuosisataa. Miten tästä on tullut ongelma vain nykylapsille? Edelliset sukupolvet oppivat analogisen kellon digikellon rinnalla jo pikkulapsina ja viimeistään ensimmäisellä luokalla. 

 

Koska nykyään ei niitä analogisia kelloja ole missään käytössä vaan joka paikassa on digitaaliset kellot. Esitteissä ja aikatauluissa kellonajat ovat digitaalisessa muodossa. Taito unohtuu, kun sitä ei käytä. Itse en lapsena osannut digitaalista kelloa, koska niitä ei ollut missään. Opin kyllä jossain vaiheessa, kun oli pakko ymmärtää just noita aikatauluja yms.

Läheisen alakoulun ulkoseinässä on jättimäinen analogikello. Lenkillä aina tulee tsekattua siitä paljonko kello on.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa, kun vanhempana uusii ajokorttia, lääkäri piirrättää sen ANALOGISEN kellotaulun. Jos ei sitä silloinkaan osaa..

Ei se lääkärikään enää siinä vaiheessa osaa lukea kellotaulua.