Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti erosta kun isä makaa kuolinvuoteella
21.10.2025 |
On ehkä enää päivistä kysymys Meillä mennyt jo pidempään huonosti, mutta aiemmin mies ei ole halunnut erota. Nyt melkein heti kun isä siirrettiin saattohoito-osastolle mies ilmoitti että nyt just hänelle riitti tämä avioliitto ja hän hakee eroa vaikka yksin. Tässä sitten samalla kun suren isääni jonka kuolema on minulle iso kriisi.
Olen järkyttynyt ja shokissa. Koen vahvaa turvattomuutta, jota olen kyllä kokenut miehen kanssa aiemminkin. Tämä vaan oli jotain niin hirveää että en ikinä olisi voinut kuvitella että tekisi minulle näin ihan jo meidän historian ja lasten takia, vaikka avioliitto olisikin myöhemmin päätynyt eroon. En vaan ymmärrä miten joku voi tehdä noin?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
En voi myöskään olla pohtimatta mikä ajaa miehen jättämään vaimonsa hädän hetkellä? Se on varmasti asia mitä en ikinä voi ymmärtää.
Mies on jo aiemmin pohtinut vakavissaan jättämistäsi, muttei ole saanut sitä tehtyä. Nyt tällainen elämänkriisi tavallaan pakottaa avaamaan silmät kaikilta ja mies voi ajatella kylmäverisesti, että häntä ei vit**tuakaan kiinnosta edes lohduttaa sua tai olla tukena, koska hän ei sinua rakasta, ei sinusta välitä eikä halua tuhlata energiaansa ja aikaansa sinun tukemiseen, koska hän ei edes halua olla kanssasi. Hän ajattelee, että nyt on hyvä sauma päästä irti suhteesta, kun huomiosi on isässäsi ja mies välttyy ikäväksi kokemaltaan tukemiselta.
Anna mennä. Se, että mies kykenee jättää sut tämmöisessä tilanteessa, kertoo sen, ettei se oikeasti rakasta eikä välitä eikä sitä kiinnosta. Anna mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provot sen kuin paskentuu iltaa kohti.
0/5
En usko, että on provo. Tiedän tapauksen, jossa vaimo sairastui syöpään ja alkoi taistelu. No, miehensä otti rakastajattaren kun ei vaimo enää kiinnostanut syövän myötä. Ja kun vaimo kuoli, niin äijä meni jo saman viikon aikana saman katon alle uuden akkansa kanssa. Avioeroa ei hakenut missään vaiheessa, jotta sai perittyä vaimonsa perinnön.
Mäkin oon lukenut tuollaisen harlequin-kirjan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provot sen kuin paskentuu iltaa kohti.
0/5
Osa miehistä on tosiaan noin paskoja, impulsiivisia. Moni mies ei ole tottunut asettumaan toisen ihmisen asemaan, ei välttämättä edes omien lastensa. Voi jopa olla ns. laukaiseva syy erolle hankaluuksissa painivassa liitossa että vaimo on muuttunut ankeammaksi isänsä kuolinvuoteella
Juupa juu. On sellasia miehiä, jotka ei vaan kestä mitään hankalaa tai ankeaa vaan lähtevät karkuun. Näitä jotka haluavat iloisen naisen ja jos ei joskus hymyilytäkään niin sitä ei kestetä. Tai eihän nää mitään miehiä ole, vaan pelkureita joita ei kukaan fiksu nainen arvosta.
Asiat asioina. Yks kerrallaan.
Kaikki normaaleita elämään kuuluvia murroskohtia.
Itse olen tehnyt valmiit pelikirjat mm. näihin:
Vanhemman kuolema (prosessi ja perukirjoitus)
Ero, omasta aloitteesta
Ero, vaimon aloitteesta (oletan yllätystä)
Vakavat sairaudet puolin ja toisin
Työttömyys puolin ja toisin
...ja muutama muukin skenaario.
Kriiritilanteessa voi napata relevantin Excelin ja vain alkaa suorittamaan siinä olevia askelmerkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän sama tilanne. Sain juuri tietää lähisukulaiseni parantumattomasta syövästä. Saattohoitopaikkaa on jo haettu. Mies sanoi kylmän viileästi että häntä ei kenenkään kuolema kosketa lainkaan. Sitten sekosi ihan täysin.
Rupesi riehumaan kotona, hajotti tavaroita ja huusi törkeyksiä lasten kuullen. Huusi että haluaa erota ja sanoi ettei osallistu perheen kuluihin enää ollenkaan. Ei kuitenkaan irtisanonut itseään vuokra-asunnosta joten en voi hakea uutta asumistukea tai mitään. En saa maksettua laskuja pelkästään minun rahoillani. Olen täysin kusessa ja samalla joudun kestämään läheiseni kuoleman.
Mikä näitä miehiä vaivaa? Mikä saa miehen sekoamaan näin?
Oothan hakenut sairaslomaa? Nyt on aika keventää jostain päästä. Itse menetin isäni keväällä ja oli myös saattohoidossa.
Saattohoito ei tyyppillisesti kestä kävin pitkään ja hoitojat huolehtivat isästäsi. Keräile voimia itsellesi ja jätä hyvästejä isällesi. Jätä mies omaan arvoonsa ja kun sitten joskus saat takaisin voimasi (se voi tulla yllättävänkin nopeasti) niin jätä mies äläkä katso taaksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän tietää olevansa paska jätkä ja epäonnistuvansa tässä tilanteessa totaalisesti, jos jatkaisi liittoa. Joten lähtee pakoon. Jos ei ole aiemminkaan osannut käsitellä ristiriitaisia tunteita ja kantaa vastuutaan, niin miten ihmeessä hän siitä nyt selviäisi tilanteessa, joka muistuttaa hänen omastakin kuolevaisuudestaan ja mahdollisesta epäonnistumisesta isänäkin?
Kun suhteessa menee pitkään heikosti, hyväkin ihminen alkaa osoittaa heikoimpia ominaisuuksiaan. Tulee elettyä viimeiset vuodet haaveillen, että kunhan tästä pääsen, alkaa ihana uusi elämä ja kaikki gagga jää taa. Kuolevaisuuden myöntäminen laittaisi ymmärtämään, että todennäköisesti sekin on pelkkää tyhjää haavetta, ja iso osa ongelmista on omaa syytä, todellisuudessa välit lapsiin ovat heikot, eivätkä he tule häntä suremaan niinkuin sinä hyvää isääsi, joka oli niin paljon häntä parempi.
On joskus oikeasti todella kamalaa kestää omaa huonoutta. Pitäisi olla kehittyneempiä keinoja kuin on. Koska jos niitä olisi, ei olisi tilannekaan niin huono, että ero tulee. Parempi karata.
Aivan kauhea tilanne sulle ja lapsille, mutta pitemmän päälle on ehkä parempi, että järkytykset tulevat kerralla kuin peräkkäin niin, että juuri kun alkoi tuntua yhtään paremmalta, tulee seuraava pommi. Suruaika lyhenee puoleen, ja ehkä isompi kertajärkytys saa sinut tekemään isompia korjausliikkeitä tulevaisuutta varten kuin mitä lähtisit tekemään, jos et olisi menettänyt niin paljon kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Oothan hakenut sairaslomaa? Nyt on aika keventää jostain päästä. Itse menetin isäni keväällä ja oli myös saattohoidossa.
Saattohoito ei tyyppillisesti kestä kävin pitkään ja hoitojat huolehtivat isästäsi. Keräile voimia itsellesi ja jätä hyvästejä isällesi. Jätä mies omaan arvoonsa ja kun sitten joskus saat takaisin voimasi (se voi tulla yllättävänkin nopeasti) niin jätä mies äläkä katso taaksesi.
Mieshän jätti jo hänet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioero vireille nyt heti, niin miehesi ei saa mitään isäsi perinnöstä. Jos isälläsi ei ole puolisoija poissulkevaa testamenttia, perintö lasketaan omaisuuteen joka jaetaan teidän kesken erossa
Onpa ilkeitä kirjoituksia.
Miehellä voi olla semmoinen ankea entä minä -ajatus, että on tottunut olemaan keskipiste ja se ihminen, jonka hyvinvoinnin ympärillä koko perhe pyörii. Nyt ei kestä olla sivuroolissa ja hakee sitten huomiota näin.
Tai sitten se on muuten vaan pissipäinen. Tai semmoinen, joka kestää vain iloisia aikoja.
Aika kohtuuttomaan tilanteeseen joudut nyt joka tapauksessa. Halauksia ja rutistuksia, ainakinnedess on ihan varmasti myös parempia aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina on huono hetki erolle: lapset, joku on vaikeuksissa, on muitakin huolia, työreissut,...
Jos mies on pitkään ollut eroamassa, montako vuotta hänen pitäisi vielä roikkua vastentahtoisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkisesti raskas tilanne, muta käytännöllisesti toivon, että isäsi testamentissa on suljettu aviopuoliso pois, ettei käy niin kuin eräälle tutulleni samanlaisessa tilanteessa, ero ei ollut vielä voimassa ja osituksessa meni puolet vaimon vanhemmilta tulleesta perinnöstä petturimiehelle.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen mies saa mennäkin.
Tämä. Nyt suret surut pois, ja alat miettimään millaista elämää haluat elää. Uusi alku. Tuollaisella miehellä ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän sama tilanne. Sain juuri tietää lähisukulaiseni parantumattomasta syövästä. Saattohoitopaikkaa on jo haettu. Mies sanoi kylmän viileästi että häntä ei kenenkään kuolema kosketa lainkaan. Sitten sekosi ihan täysin.
Rupesi riehumaan kotona, hajotti tavaroita ja huusi törkeyksiä lasten kuullen. Huusi että haluaa erota ja sanoi ettei osallistu perheen kuluihin enää ollenkaan. Ei kuitenkaan irtisanonut itseään vuokra-asunnosta joten en voi hakea uutta asumistukea tai mitään. En saa maksettua laskuja pelkästään minun rahoillani. Olen täysin kusessa ja samalla joudun kestämään läheiseni kuoleman.
Mikä näitä miehiä vaivaa? Mikä saa miehen sekoamaan näin?
Ei tunnista omia tunteita eikä hyväksy niiden olemassaoloa. Elämässä on turvaköysi, ja jos se karkaa, keinoja ei ole. Se voi olla lemmikki, pullo, tai vittumaisen arjen sietämätön tasaisuus, joka on kuitenkin turvallisuustekijä, koska perhettä voi aina käyttää syntipukkina eikä tarvitse ihan yksinkään olla. Mutta ei yllätyksiä kiitos.
Isän lähestyvä poismeno voi olla kriisi myös miehellesi. Hän reagoi noin asiaan mitä on hautonut jo ehkä pitkään? Typerää kyllä kadota nyt kun varmasti tarvitsisit tukea.
Aika tyypillistä, valitettavasti. Tuolla tavalla toimimalla hän pystyy satuttamaan sinua parhaiten, sehän tässä on tarkoituksena.
Kummilapseni, jonka kanssa olimme erittäin läheisiä, kuoli tapaturmaisesti. Ex aloitti säätämisen työpaikalla toisen naisen kanssa välittömästi kun olin poissa tolaltani ja niin surullinen, että oli vaikea päästä vuoteesta. En saanut mitään tukea, päinvastoin. Mies syytti minua, etten ollut läsnä ja sekoitti päätäni, valvotti minua yms. Mies viestitteli toiselle naiselle jopa hautajaisissa. Erosimme parin kuukauden sisään hautajaisista. Toivon kyllä, että karma hoitaa heidät. Sen verran paljon inhoan ja halveksun exää että kadun koko suhdetta. Miksi hän ei voinut lähteä kummilapseni sijaan. Maailma on epäreilu. Hyvät meiltä viedään ja pahat tänne jää.
En usko, että on provo. Tiedän tapauksen, jossa vaimo sairastui syöpään ja alkoi taistelu. No, miehensä otti rakastajattaren kun ei vaimo enää kiinnostanut syövän myötä. Ja kun vaimo kuoli, niin äijä meni jo saman viikon aikana saman katon alle uuden akkansa kanssa. Avioeroa ei hakenut missään vaiheessa, jotta sai perittyä vaimonsa perinnön.