Lue keskustelun säännöt.
Pettäminen on ok, jos suhde on jo kuollut - kertokaa omat kokemuksenne!
19.10.2025 |
Heippa! Mä ajattelen, että jos suhde on täysin kuollut - ei seksiä, ei läheisyyttä, vaan pelkkää riitelyä - niin pieni pettäminen voi olla jopa pelastus. Se antaa voimaa lähteä tai herättää kumppanin. Kerron oman: mä petin exääni, kun oltiin jo käytännössä eronneet, ja se johti lopulta parempaan elämään. Mitä mieltä olette? Onko pettäminen aina väärin vai riippuuko tilanteesta?
Kommentit (36)
Pettäjät ovat narsistisia ihmisiä, jotka eivät kykene aitoon rakastamiseen ja välittämiseen, sekä eivät myöskään kykene aitoon empatiaan.
Miten voit väittää olevasi hyvä ihminen, jos henkisesti pahoinpitelet henkilöä, jota olet joskus joko väittänyt tai väität yhä rakastavasi ja välittäväsi? Ei hyvä ihminen tee tietoisesti toiselle pahaa, oli tilanne sitten mikä tahansa.
Oikeasti hyvä ihminen, joka kykenee rakastamaan ja välittämään eroaa suhteesta, jossa hän ei ole enää onnellinen ja antaa myös sille entiselle rakkaudelle tilaa surra suhdetta - eli ei hyppää heti julkisesti suhteesta toiseen, vaan antaa sille toiselle aikaa surra.
Joten kyllä, pettäminen on aina väärin, koska se on niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa sitä kumppania kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en hyväksy, mieluiten sitten ero.
Saako muissakin asioissa pettää puolisoa, ja se on ok?
AP:n mielestä varmaan puolisoa turpaan lyöminenkin voi olla suhteen pelastus tai herätys.
Vierailija kirjoitti:
Saako muissakin asioissa pettää puolisoa, ja se on ok?
Jännä miehelle kaikki on ok. Naiset vaan kiihottuu enemmän mitä enemmän se pettää ja hakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Saako muissakin asioissa pettää puolisoa, ja se on ok?
Jännä miehelle kaikki on ok. Naiset vaan kiihottuu enemmän mitä enemmän se pettää ja hakkaa.
Tuota tapahtuu vain nisti- ja juoppoporukoissa, jossa naiset ovat usein vakavasti mielenterveysongelmaisia. Kokeile välillä liikkua sellaisissa normaaleissa porukoissa niin kokemus on eri
Jokainen määrittää pettämisen miten kokee oikeaksi. Itselleni on alkanut valjeta, että pettämistä on myös se, ettei enää yritä ylläpitää suhdetta. Sillä tällainen käytös ajaa usein toisen osapuolen hakemaan hellyyttä muualta. On petetty siitä lupauksesta, joka annettiin parisuhteen alkumetreillä: olen sinun ja minä olen sinun, avoimesti, tunteellisesti ja yhteydellisesti. Kun ei enää saa toiselta näitä asioita, kyllä silloin saa etsiä sitä muualta. Mutta reilua toki on, että toinen on sanonut asiasta ja tehnyt selväksi, ettei nyt saa sitä mitä kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen ei koskaan ole ok, vaan ensin ero, ja sitten vasta uudet kuviot!
Ai sinusta esim Patricia Routledge oli sika?
Itse en kokenut pettäväni. Avioliitto oli täysin kuollut. Ei nukuttu yhdessä ja hädin tuskin puhuimme. Näin, koska ex halusi.
Ihastuin, viestiteltiin ja soiteltiin. Ilmoitin erohaluni exälle kahden viikon kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen määrittää pettämisen miten kokee oikeaksi. Itselleni on alkanut valjeta, että pettämistä on myös se, ettei enää yritä ylläpitää suhdetta. Sillä tällainen käytös ajaa usein toisen osapuolen hakemaan hellyyttä muualta. On petetty siitä lupauksesta, joka annettiin parisuhteen alkumetreillä: olen sinun ja minä olen sinun, avoimesti, tunteellisesti ja yhteydellisesti. Kun ei enää saa toiselta näitä asioita, kyllä silloin saa etsiä sitä muualta. Mutta reilua toki on, että toinen on sanonut asiasta ja tehnyt selväksi, ettei nyt saa sitä mitä kaipaa.
Ei tuo ole normaalilla tasolla pettämistä. Jos se henkilö, joka kokee, ettei hänelle anneta enää huomiota puhu ja kommunikoi, ja sen takia hakee seuraa muualta, niin kyllä hän on 100% se pettäjä eikä se syy ole toisessa.
Jos on ongelmia suhteessa, silloin puhutaan, kommunikoidaan ja pyritään yhdessä tiiminä ratkaisemaan ongelmat. Jos ongelmat eivät ratkoa, silloin erotaan. Näin tekee jokainen henkilö, joka kykenee aitoon rakastamiseen ja välittämiseen.
Miten voi pettää, jos on jo eronnut, kuten Ap kuvasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensähän se toinen osapuoli ei tiedä mitään suhteen kuolemasta ja toisen eroaikeista.
Vierailija kirjoitti:
Itse en kokenut pettäväni. Avioliitto oli täysin kuollut. Ei nukuttu yhdessä ja hädin tuskin puhuimme. Näin, koska ex halusi.
Ihastuin, viestiteltiin ja soiteltiin. Ilmoitin erohaluni exälle kahden viikon kuluttua.
Oli aviorikos. Miksi et eronnut ensin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole koskaan ok. Hae apua terapiasta, kirkolta, tai lue vaikka joku kirja. Aviorikos on suuri synti ja sillä on peruuttamattomat seuraukset, vaikka joku ihminen sen sinulle antaisikin anteeksi.
Pettäjät haluavat sekä syödä kakun että säästää sen. Jättävät " oven auki", ja ovat raukkamaisia!
Vierailija kirjoitti:
Itse en kokenut pettäväni. Avioliitto oli täysin kuollut. Ei nukuttu yhdessä ja hädin tuskin puhuimme. Näin, koska ex halusi.
Ihastuin, viestiteltiin ja soiteltiin. Ilmoitin erohaluni exälle kahden viikon kuluttua.
Eihän kukaan pettäjä tunne olevansa pettäjä. Heillä kaikilla, kuten sinullakin, on aina tekosyy minkä takia he eivät halua esiintyä omassa tarinassaan pahiksena. Vaan aina se petetty, jota pettäjä on henkisesti ja fyysisesti pahoinpidellyt on jollain tavalla pahis.
No me eletään itsekkäässä maailmassa jossa suhteet ei merkitse mitään eikä perustu millekään. Eli silleen ihan sama mitä muut puuhaa kun maailma on jo pilalla.
Olen itse tapaillut vähintään kyseenalaisia tyyppejä, mutta hirvein niistä oli just se joka "ei laskenut" pettämiseksi sitä kun exien kanssa oltiin oltu suhteen alussa tai lopussa. N.s. harmaa alue ei kuulu omaan ajatteluuni ihmissuhteissa, toinen kohdataan reilusti ja rehellisesti edestäpäin ja kaikille annetaan tilaisuus toimia kaiken mahdollisen tiedon valossa. Jos teet jotain salaa, teet hyvin todennäköisesti jotain mitä ei pitäisi tehdä.
Minulle se on aina vain yksi suhde kerrallaan. Olen itse tullut petetyksi 22-vuotiaana. Olin tavannut avopuolisoni 17-vuotiaana ja salamarakastunut. Hän koki sinä syksynä, kun täytin 22 v., että meillä ei ole hyvä suhde. Riideltiinkin usein. Esimerkiksi se aiheutti skismaa, kun hän saattoi lähteä viikonlopuksi toiselle paikkakunnalle ystävänsä luo. Heillä oli yhteinen harrastus. Minua ärsytti se, että hän ei suunnitellut yhdessä mitä tehdään. Aina vain mitä hän haluaa. Siitäkin hän syytteli, että minä odotan hänen tekevän sängyssä aloitteen. Niin varmaan usein olikin, koska minulle olisi riittänyt yhdyntä kerran viikossa ja hän halusi vähintään joka toinen ilta ja mieluiten vaikka joka ilta. En minä voi väittää varmaksi, mutta minun mielestäni hän petti jo ennen kuin erottiin. Vai mitä sanotte siitä, että kun erottiin perjantaina ja hän lähti viikonlopuksi ystävänsä luo sinne toiselle paikkakunnalle, niin hän toi mukanaan sunnuntaina uuden tyttöystävän. Kävi hakemassa tavaroita kotoa ja tämä uusi tyttöystävä istui auton etupenkillä odottamassa. Kun kysyin, kuka hitto sinulla on tuolla autossa mukana, hän esitteli ihan nimeltä. Kyllä minä nauroin, miten naiivi ja tyhmä se uusi akka oli. Tämä exäni oli sanonut sille, että me oltiin erottu ennen kuin he tapasivat. Tuskin. Exäni sisko siitä minulle kertoi, että semmoista tarinaa se kertoo. Eihän se nyt kerta kaikkiaan ole mahdollista, että joku eroaa perjantaina ja sillä on autossa mukana toiselta paikkakunnalta haettu uusi tyttöystävä sunnuntaina. Koko syksyn se exäni oli juossut sillä toisella paikkakunnalla viikonloppuja, mutta erohan tuli vasta marraskuussa. Oikeasti kiinnostaisi tietää, kuinka kauan sitä pettämistä oli jatkunut. Kuukauden, kaksi, ehkä jopa kolme.
No pieni pettäminen on hyväksyttävää joo. Mutta ei sitä suurempi!
Pettäminen ei koskaan ole ok, vaan ensin ero, ja sitten vasta uudet kuviot!