Tutkijan ura, kannattaako?
Opiskelen tällä hetkellä psykologiaa, ja olen alkanut pohtia, olisiko tutkijan työ minulle parempi vaihtoehto kuin perinteinen asiakastyö, joka ei tunnu omalta. Substanssi kiinnostaa, mutta jatkuva ihmisten ohjaaminen ja neuvominen tuntuvat usein kuormittavilta.
Sopiiko tutkijan ura introvertille? Pystyn kyllä satunnaiseen tiimityöhön ja esityksiin, mutta suurimman osan ajasta haluaisin työskennellä itsenäisesti. Miten työsuhteiden saaminen yliopistolla yleensä onnistuu? Entä apurahojen saaminen? Onko se realistista, jos vakituista paikkaa ei heti löydy?
Kaikki vinkit, kokemukset ja ajatukset tutkijan arjesta ovat tervetulleita.
Kommentit (66)
Ei kannata. Kirjaimellisesti melkein mikä tahansa tavallinena työ on tarjoaa vakaammat tulevaisuudennäkymät ja suuremman palkan kuin tutkimus, stressistä ja työn kuormittavuudesta puhumattakaan.
Muistan vielä, kun oman oppiaineeni graduseminaarissa monet opiskelijat (minä mukaan lukien) ilmaisivat halukkuutensa hakeutua tohtorikoulutukseen valmistumisen jälkeen. Professori teki saman tien meille kaikille selväksi, että tutkimus ei ole järkevä urapolku oikein millään tasolla ja että jatko-opintoihin hakeutumista kannattaa alkaa harkitsemaan lähinnä siinä tilanteessa, jos ei ole onnistunut saamaan kirjaimellisesti mitään töitä yliopiston ulkopuolelta. Tämä pelottelu jatkui koko graduseminaarin ajan ja muistaakseni kukaan meistä ei sitten lopulta uskaltanut lähteä tekemään väitöskirjaa. Ehkä parempi näin.
Eli siis harkitse vielä. Tässä ketjussa on jo tullut paljon varoittelua tutkijan uran karusta todellisuudesta. Koko elämäsi olisi vain pelkkää löysässä hirressä riippumista ilman minkäänlaista varmuutta tulevaisuudesta. Kannattaa suhtautua monien tutkimusta tehneiden varoituksiin vakavasti. Ne eivät nimittäin tule tyhjästä.
Tutkijan työ voi olla hauskaa ja kiinnostavaa, mutta rahoituksen hankkiminen ei sitä sitten olekaan.
Oletko tuskin riittävän älykäs. Kysyt kuitenkin uravalintaan liittyviä kysymyksiä täältä. Kaikista ei ole kaikkeen.
Kuten tässä on monesti todettu rahoitus on se ongelma. Itse olin kauppatieteilijä ja tutkijana muutaman vuoden. Rahoitusvaikeuksien takia lähdin muihin hommiin. Itse työ oli mielenkiintoista ja nautittavaa.
Suomi on tohtoreille huono maa. Tutkimusta ei kannateta ja rahahanat ovat erittäin tiukassa! Töitä ei ole. Järkevää vasta sitten, jos tavoitteena on ura ulkomailla. Tämän takia monet hakee sinne lääkikseen.