Erilaiset valtadynamiikat suhteissa

Vierailija kirjoitti:

Hienoa että olette löytänyt toisenne.

Pojallani on tutkitusti todettu autistisia piirteitä ja on kertonut että tyttökaverinsa on enemmän autismiin päin kanssa. Ei kertonut onko hänellä kuitenkaan diagnoosia. Enkä ole myöskään vielä tavannut häntä.

Toivon että viihtyisivät yhdessä yhtä hyvin kun sinä ap ja miehesi.

Oli kiva lukea suhteestanne.

Vau, kiitos paljon ja paljon onnea pojallesi ja hänen tyttöystävälleen. Toivottavasti he löytävät itselleen sopivan tavan olla yhdessä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde on aina terveellä pohjalla, jos molempien tarpeet tulevat huomioiduksi ja kumpikin kuulluksi. Aivan sama millaista arki käytännössä on. Minusta on todella hienoa, että on löytynyt kumppani, jonka kanssa avoimesti keskustellen on pystytty rakentamaan arki, jossa molemmat voivat hyvin. Jokainen voisi tästä ottaa esimerkkiä. Selkeä työnjako ja vastuualueet tekee molempien elämästä kevyempää, en ymmärrä miksi tämä järjestely on huonompi kuin se, että molemmat käyvät töissä ja sitten tapellaan siitä toteutuuko kotihommissa oikeudenmukaisuus. Jako, jossa toinen vastaa työnteosta ja toinen kodista on useassa maassa ihan normi, ja toimii monella. Ongelma on, että kotiin jäävän asema on turvaton kumppanin kuollessa tai eron sattuessa, mutta poliittisilla päätöksillä voitaisiin tähänkin vaikuttaa. Esimerkiksi Saksassa on käytössä perheverotus, eli työssäkäyvä maksaa veroja sen mukaan kuinka

Mielestäsi on "tervettä" siittää nainen 20 000 kertaa, eli "saada seksiä"? Kyllä tuo miehen taaperona kohtelu on terveempää, se ei esimerkiksi loukkaa kenenkään seksuaaliterveyttä.

En Kohtele miestäni taaperona

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap on ihana fiksu, jämäkkä ja korkea hoivavietti

Kiitos :) Tuli hyvä mieli 

Ap

Voitko pyytää miehesi myös kommentoimaan suhdettanne vai onko hänellä niihinkään mielipiteisiin oikeutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mitä mies tuossa oikein saa vastineeksi kun elättää sinut

Aika paljonkin.

1) Hän saa olla minun kanssani. Hän rakastaa minua ja olen oikeasti tosi hyvä kumppani

2) Hän saa elää töiden ulkopuollla täysin ilman huolia kun minä huolehdin kaikesta

3) Hän saa paljon läheisyyttä, kosketusta, hoivaa , juuri sillä tavalla mistä pitää eniten.

 

Ap

Ihan huikeita itsevarmuutta:D AP täytyy olla tosi nätti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mitä mies tuossa oikein saa vastineeksi kun elättää sinut

Aika paljonkin.

1) Hän saa olla minun kanssani. Hän rakastaa minua ja olen oikeasti tosi hyvä kumppani

2) Hän saa elää töiden ulkopuollla täysin ilman huolia kun minä huolehdin kaikesta

3) Hän saa paljon läheisyyttä, kosketusta, hoivaa , juuri sillä tavalla mistä pitää eniten.

 

Ap

Ihan huikeita itsevarmuutta:D AP täytyy olla tosi nätti

Jos tavallisenkin miehen on vaikea saada parisuhdetta niin kuinka paljon valinnanvaraa luulet autistimiehellä olevan?

Vierailija kirjoitti:

Voitko pyytää miehesi myös kommentoimaan suhdettanne vai onko hänellä niihinkään mielipiteisiin oikeutta?

Mies kehuu suhdetta maasta taivaisiin. Jos ei niin tee niin AP lopettaa lepertelyn ja tissityynynä olemisen.

Autisti ei myöskään välttämättä ole mädättänyt itseään pornolla, joten tuo saattaa olla hänen entiseen elämäänsä suurikin upgrade.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko pyytää miehesi myös kommentoimaan suhdettanne vai onko hänellä niihinkään mielipiteisiin oikeutta?

Mies kehuu suhdetta maasta taivaisiin. Jos ei niin tee niin AP lopettaa lepertelyn ja tissityynynä olemisen.

No en minä kyllä häntä tänne pyydä kommentoimaan kun on mun yksin  tekemä ketju, tiedän kyllä että mieheni mielestä suhteemme toimii näin tosi hyvin.

Jotkut kommentoijat vääristelevät asioita, ihan kuin kiristäisin miestäni jotenkin. Taitaa itsellänne olla liian pitkä aika edellisistä tissityynyistä...

Ap

Ap luulee olevansa jumalatar. Miehesi palvoo sinua vain siksi kun ei saa parempaa. Pusut ja tissit on paljon enemmän kuin ei mitään mutta seksiä miehesi haluaa, ei vaan saa mistään

Vierailija kirjoitti:

Ap luulee olevansa jumalatar. Miehesi palvoo sinua vain siksi kun ei saa parempaa. Pusut ja tissit on paljon enemmän kuin ei mitään mutta seksiä miehesi haluaa, ei vaan saa mistään

En ole sanonut olevani jumalatar. Olen kyllä kaunis, ja tiedän mieheni olevan ihan hulluna juuri minuun.

Parisuhteessa on niin paljon muutakin kosketusta kuin seksi. Toki joillekin seksi on tärkeää mutta ei läheskään kaikille. Jos mieheni päättäisi, meillä olisi silloin tällöin seksiä mutta enemmän hänkin pitää siitä hellimisestä ja muusta lempeästä läheisyydestä jota meillä on paljon.

Minä en halua ollenkaan seksiä, en ole ikinä halunnut kenenkään kanssa. Mutta siitä läheisyydestä jota minulla on mieheni kanssa, me molemmat nautimme suuresti

Ap

En voi käsittää minkälainen on se keskustelu, jossa joku mies suostuu noihin ehtoihin että nainen päättää kaikesta, saa miehen rahat ja mies ei kuitenkaan saa seksiä. Vai onko se miehen pää siellä tissien välissä silloin kun näitä sovitaan?

Mikäs siinä, jos molemmat on tyytyväisiä. Mikä oikeus kenelläkään on sitä kyseenalaistaa? 

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä, jos molemmat on tyytyväisiä. Mikä oikeus kenelläkään on sitä kyseenalaistaa? 

No AP kysyi mielipiteitä ja nyt suuttuu faktoista

Vierailija kirjoitti:

Tavallinen suhde tuntui järjettömältä. Huomasin miehen olevan tosi kuormittunut töiden jälkeen, ja silti hän yritti tehdä meihin liittyviä päätöksiä vaikka oli väsynyt ja ihan hukassa. Minä en ole töissä joten minulla on aikaa ja voimia, olisi järjetöntä vaatia mieheltä töiden jälkeen vielä sellaista. Myös yhteiset keskustelut menivät vaan sellaiseksi pyörittelyksi, nyt kun minä päätän kaikesta niin voimme käydä oikeasti mielenkiintoisia keskusteluita kun arki ei ole niissä juuri mukana. Ja vielä, mieheni siis nauttii lepertelystä ja hellästä hoivasta, sitä on aika vaikea antaa tasavertaiselle kumppanille joten tämä järjestely avasi siihenkin uusia ovia.

 

Ap

Tässä muuten sanot suoraan ettei mies ole sinulle tasavertainen kumppani...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallinen suhde tuntui järjettömältä. Huomasin miehen olevan tosi kuormittunut töiden jälkeen, ja silti hän yritti tehdä meihin liittyviä päätöksiä vaikka oli väsynyt ja ihan hukassa. Minä en ole töissä joten minulla on aikaa ja voimia, olisi järjetöntä vaatia mieheltä töiden jälkeen vielä sellaista. Myös yhteiset keskustelut menivät vaan sellaiseksi pyörittelyksi, nyt kun minä päätän kaikesta niin voimme käydä oikeasti mielenkiintoisia keskusteluita kun arki ei ole niissä juuri mukana. Ja vielä, mieheni siis nauttii lepertelystä ja hellästä hoivasta, sitä on aika vaikea antaa tasavertaiselle kumppanille joten tämä järjestely avasi siihenkin uusia ovia.

 

Ap

Tässä muuten sanot suoraan ettei mies ole sinulle tasavertainen kumppani...?

Niin?? Emme ole tasavertaisia, koska minä päätän kaikesta. Siinähän koko homman pointti on, tasavertainen suhde ei sopisi minulle lainkaan. Haluan nimenomaan tehdä päätökset, miettiä mikä on toiselle parhaaksi ja pitää toisesta huolta. Se on se, mitä parisuhteelta kaikkein eniten haen.

Ap

Mitä päätöksiä olet tehnyt viime aikoina miehesi puolesta tai teitä koskien?

Minulle tulee hyvä mieli tästä tarinasta. On vaan niin upeaa, kun ihmiset saavat homman toimimaan todellakin omalla tavallaan. Ap:n selväpäinen ajattelu, autismin myötävaikuttama, on erinomaisessa käytössä tässä. Kaikkea hyvää tälle parille.

Itse olen leski miehelle, jolla oli pari-kolme diagnoosia, autismin kirjo hyvin lievänä, ja muutakin nepsyä. Opettelin vähän samankaltaista ajattelua liiton aikana, ja kehitimme myös vähän outoja, ja meillä toimivia ratkaisuja. Oli hienoa huomata, että alkuvuosien vääntämisen ja taistelemisen jälkeen joillain hyvin yksinkertaisilla tavoilla, diileillä, vaihtokaupoilla, löytyikin yhteisymmärrys, tyytyväisyys ja rauha. Loppuelämä olisi varmaan ollut hyvinkin seesteistä, jos aika ei olisi loppunut.

Ehkä meillä on painolastina tosiaan parisuhteessamme jotain länsimaisia tms. ajatus- ja oletuspinttymiä, jotka ohjaavat odotuksia, tunteita ja pakollisia mallejamme liikaa. Niistä olisi hyvä uskaltaa astua vähän ulos välillä. Voisi saada aikaan toimivuutta suhteissa, mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä. 

Kerrankin kiinnostava ketju ja aloittajalta hyviä vastauksia