Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun äiti kävelee ylitse toistuvasti eikä mikään sanominen auta? Ei edes se, että ulkopuoliset puuttuu näihin tilanteisiin
17.10.2025 |
Onko välien poikki laittaminen silloin ainoa vaihtoehto? Äitini oli poissaoleva koko lapsuuteni. Kaikki muu oli hänelle aina tärkeämpää kuin vanhemmuus, tai siihen osallistuminen. Kertaakaan äiti ei esimerkiksi lapsuuteni aikana laittanut hiuksiani, vaan koulun kuvauspäivänä opettaja, varmaan säälistä, kampasi ja letitti hiukseni.
Kun aloin kasvaa, äitini nälvi jatkuvasti yrityksistäni näyttää tyttömäiseltä ja naiselliselta. Kerran yritin itse tehdä kampauksen koulun päättäjäisjuhliin ja en viitsi edes tähän kirjoittaa niitä ilkeitä sanoja, joilla äitini sitä kampausta luonnehti. Siitä lähtien, olin aina vääränlainen: liian vähän meikkiä, liian paljon meikkiä, liian lihava, liian laiha, liian laittautunut, en tarpeeksi huoliteltu, aina jotain liian vähän, tai liikaa. Koskaan en äidille oikeanlainen.
Aikuistuttuani otin häneen etäisyyttä, mutta elämäntilanne ajoi samalle paikkakunnalle ja voi pyhä Jeesus sentään, että se oli virhe. Elämäni hirveimpiä vuosia, jotka rikkoivat minut ihan kokonaan. Äitini on pitänyt oikeutenaan puuttua aivan kaikkeen elämässäni, jatkuvasti kommentoida kehoani, ulkonäköäni, tekemisiäni, mitään ei ole, johon hän ei puutu. Ja se sama halveksunta ilmeisesti tarttui myös siskooni, koska hänkin aloitti tämän saman pyytämättä kritisoinnin ja ulkonäköni rajattoman kommentoinnin milloin mistäkin.
Äitiäni ei kiinnosta eikä ole koskaan kiinnostanut pätkääkään, mitä minä haluan. Hänelle pääasia on aina se, että hän on se joka saa tahtonsa läpi, hinnalla millä hyvänsä. Yleensä se hinta on minun henkinen hyvinvointi, koska hänellä ei ole mitään käsitettä rajoista ja hän vaikka rikkoo minut tuhanteen palaseen, kunhan saa tahtonsa läpi. Kerran hän soitti minulle kymmenen jälkeen illalla, kun olin menossa nukkumaan, sanoakseen, että kuvotan häntä. Tämä oli ilmeisesti kosto siitä, kun olin aiemmin päivällä yrittänyt pitää rajojani ja kieltäytynyt kertomasta hänelle yksityisasioitani.
Vuosien varrella nämä tilanteet ovat menneet jopa siihen, että ventovieraat ihmiset ovat puuttuneet äitini käytökseen ja kokeneet asiakseen yrittää puolustaa minua. Edes se ei ole saanut äitiäni havahtumaan. Mikään sanominen, minulta ei luonnollisesti auta eikä toimi, koska hän ei pidä minua yhtään minään. Ihmettelen vaan kovasti, mikä saa vanhemman vihaamaan omaa lastaan näin paljon? Silti kuitenkin roikkuu minussa kiinni ja pommittaa puheluilla ja viesteillä jatkuvasti.
Oma mitta alkaa olla ihan täynnä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Perjantai-ilta. Vois rentoutua, saunoa. tehdä kivoja asioita, lukea kirjaa, katsoa elokuvaa, leipoa. Neuloa villapaitaa. Mennä baariin, jos siitä tykkää Ei se käy koska kun olin 9...koska kun äiti
Mistä sinulle on syntynyt käsitys, ettei näitä asioita ole tehnyt eikä voi tehdä, koska on kirjoittanut yhden lyhyen tekstin palstalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen toimintakyvytön äitini takia. En pysty keskittymään mihinkään. 40-luvulla syntyneet naiset kyvyttömiä äideiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta äiti on aina äiti ja vanhempia kuuluu kunnioittaa. Ja paskat! Äitisi on lapsellinen hirviö, sulla ei ole mitään velvollisuutta pitää tuollaista ihmistä elämässäsi. Jos hän ei olisi äitisi, olisit heivannut hänet aikoja sitten. Tämä vaatii pitkän ajatusprosessin ja tulee sattumaan sua paljon, mutta voin sanoa, että sen jälkeen koittaa sellainen vapaus, jollaista et ole koskaan kokenut. Saat olla ja elää just niinkuin itse haluat, sun ei tarvii välittää hänen sanomisistaan, koska aina löytää jotain kritisoitavaa, AINA. Siksi hänen sanoillaan ei ole mitään vaikutusta, älä yritä enää miellyttää häntä.
Totta! Itselläni ei koskaan ole ollut vaikeuksia heivata muita ihmisiä, jotka on kohdelleet törkeästi. Mutta kun äiti on ainoa äiti, joka itselläni on. Kait sitä haluaa, vaikka väkisin pitää kiinni jostain illuusiosta, että on äiti. Vaikka se olisi millai
Lapsi on uskomattoman lojaali vanhempiaan kohtaan, ja jotkut vanhemmat käyttävät sitä häikäilemättä hyväkseen. Usein tämä on sukupolvien jatkumo, äitisi oli varmaan joskus samassa roolissa kuin sinä nyt, eikä hän osaa olla mitään muuta. Koska ei ole koskaan halunnut irrottautua tuollaisesta käytöksestä, koska se vaatii itsetutkiskelua, irtirepäisyjä ja vahvaa luonnetta. Kaikista ei siihen ole ja he ovat kuin aikuisia lapsia, kuin uhmaikäisiä. Mutta nyt kun olet huomannut, miten vahingollista tuollainen on, sulla on mahdollisuus katkaista tämä kierre!
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viimeinen lause paljastaa kaiken: "Oma mitta alkaa olla ihan täynnä." Really? Kuinka monta kymmentä vuotta olet mahdollistanut äitisi paskaa käytöstä? Vain läheisriippuvainen ihminen sallii sen.
Lue Katja Myllyviidan uusi kirja Sairas perhe: Kun vanhempi ei ole kasvanut aikuiseksi.
No hei, monta vuotta asuinkin useiden satojen kilometrien päässä, välillä etäisyyttä oli sitäkin enemmän. Olen tässä välissä elänyt parikin elämää. Tämä paluu vaan oli virhe. En tiedä, mikä aivopieru se oli itseltäni kuvitella, että aikuiset ihmiset jotenkin muuttuu parempaan suuntaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta äiti on aina äiti ja vanhempia kuuluu kunnioittaa. Ja paskat! Äitisi on lapsellinen hirviö, sulla ei ole mitään velvollisuutta pitää tuollaista ihmistä elämässäsi. Jos hän ei olisi äitisi, olisit heivannut hänet aikoja sitten. Tämä vaatii pitkän ajatusprosessin ja tulee sattumaan sua paljon, mutta voin sanoa, että sen jälkeen koittaa sellainen vapaus, jollaista et ole koskaan kokenut. Saat olla ja elää just niinkuin itse haluat, sun ei tarvii välittää hänen sanomisistaan, koska aina löytää jotain kritisoitavaa, AINA. Siksi hänen sanoillaan ei ole mitään vaikutusta, älä yritä enää miellyttää häntä.
Totta! Itselläni ei koskaan ole ollut vaikeuksia heivata muita ihmisiä, jotka on kohdelleet törkeästi. Mutta kun äiti on ainoa äiti, joka itselläni on. Kait sitä haluaa, vaikka väkisin pitää kiinni jostain
Oman äitini äiti oli todella herttainen ja lämmin ihminen. Hän huolehti minustakin paljon, ei lainkaan narsisti eikä koskaan ilkeä, eli sieltä tämä ei ole tullut. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse katkaisin välit. Ainut keino, että pysyn työkykyisenä ja huolehtimaan perheestäni. Kaksi kertaa hän on tosin tullut työpaikalleni riehumaan. Toisessa tilanteessa onneksi silminnäkijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viimeinen lause paljastaa kaiken: "Oma mitta alkaa olla ihan täynnä." Really? Kuinka monta kymmentä vuotta olet mahdollistanut äitisi paskaa käytöstä? Vain läheisriippuvainen ihminen sallii sen.
Lue Katja Myllyviidan uusi kirja Sairas perhe: Kun vanhempi ei ole kasvanut aikuiseksi.
Kun on kasvanut myrkyllisessä kodissa, ei sitä edes tajua, miten epänormaalia siellä oli! Se oli itselle normaalia, kun ei paremmastakaan tiedä. Varmasti hyvä kirjavinkki, mutta sun kannattaisi itsekin tutustua aiheeseen ennenkuin alat syyllistää yhtään ketään siitä, että "on sallinut" kaiken tapahtua. Ei kukaan tietoisesti tuollaista salli, vaan sitä on ollut niin alistettu, ettei ole ollut uskallusta asettua poikkiteloin, jos on edes huomannut miten sairasta kaikki on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viimeinen lause paljastaa kaiken: "Oma mitta alkaa olla ihan täynnä." Really? Kuinka monta kymmentä vuotta olet mahdollistanut äitisi paskaa käytöstä? Vain läheisriippuvainen ihminen sallii sen.
Lue Katja Myllyviidan uusi kirja Sairas perhe: Kun vanhempi ei ole kasvanut aikuiseksi.
Kun on kasvanut myrkyllisessä kodissa, ei sitä edes tajua, miten epänormaalia siellä oli! Se oli itselle normaalia, kun ei paremmastakaan tiedä. Varmasti hyvä kirjavinkki, mutta sun kannattaisi itsekin tutustua aiheeseen ennenkuin alat syyllistää yhtään ketään siitä, että "on sallinut" kaiken tapahtua. Ei kukaan tietoisesti tuollaista salli, vaan sitä on ollut niin alistettu, ettei ole ollut uskallusta asettua poikkiteloin, jos on edes huomannut miten sairasta kaikki on ollut.
Eikö ihmiset yleensä muuta kotoa pois noin 20 -vuotiaana. Lähde opiskelemaan tai töihin tai parisuhteeseen. Usein toiselle paikkakunnallekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perjantai-ilta. Vois rentoutua, saunoa. tehdä kivoja asioita, lukea kirjaa, katsoa elokuvaa, leipoa. Neuloa villapaitaa. Mennä baariin, jos siitä tykkää Ei se käy koska kun olin 9...koska kun äiti
Siellä toinen vinoutunut ihminen vänkyttää, kun ei muuta osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viimeinen lause paljastaa kaiken: "Oma mitta alkaa olla ihan täynnä." Really? Kuinka monta kymmentä vuotta olet mahdollistanut äitisi paskaa käytöstä? Vain läheisriippuvainen ihminen sallii sen.
Lue Katja Myllyviidan uusi kirja Sairas perhe: Kun vanhempi ei ole kasvanut aikuiseksi.
Kun on kasvanut myrkyllisessä kodissa, ei sitä edes tajua, miten epänormaalia siellä oli! Se oli itselle normaalia, kun ei paremmastakaan tiedä. Varmasti hyvä kirjavinkki, mutta sun kannattaisi itsekin tutustua aiheeseen ennenkuin alat syyllistää yhtään ketään siitä, että "on sallinut" kaiken tapahtua. Ei kukaan tietoisesti tuollaista salli, vaan sitä on ollut niin alistettu, ettei ole ollut uskallusta asettua poikkiteloin, jos on edes huomannut miten sairasta kaikki on ollut.
Luuletko, että se menneisyys vaan jotenkin katoaa, kun muuttaa pois kotoa? Osa tiedostamattaan alkaa toistaa niitä samoja kaavoja, joiden parissa on kasvanut. Puolisoksi tulee valittua henkisesti väkivaltainen alkoholisti jne. Ei se menneisyys vaan häviä ja jos sitä ei käsittele, niin sitten se tulee pintaan tavalla, tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eikö ihmiset yleensä muuta kotoa pois noin 20 -vuotiaana. Lähde opiskelemaan tai töihin tai parisuhteeseen. Usein toiselle paikkakunnallekin."
Näin itsekin tein, mutta siitä kesti vielä 15 vuotta, että tajusin mikä se tilanne oikeasti oli lapsuudenkodissa. Sitä ennen olin ottanut etäisyyttä kyllä muutenkin, mutta vasta nyt tajunnut, että sitä voisi olla vielä enemmänkin. Vasta kun näkee tarpeeksi maailmaa ja erilaisia perhesuhteita, osaa laittaa asiat kontekstiin ja vasta kauempaa katsoen näkee, mikä se todellisuus on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Run, baby, run.
Mikään noista jutuista ei ole normaalia, ap.
Vähemmästäkin on ihmiset ghostanneet lähimmäisiään. Puhelimeen blokkaus, meilit ja muut blokkaa, älä käy, älä ole missään tekemisissä. Jos sisko tai muut hankaloittaa eroa niin sama juttu sinne suuntaan. Sama muille.
Muuta jos voit. Pelasta itsesi.
Se olisi sitten hyppy tuntemattomaan. Koko elämän järjesteleminen uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi aika kammottavaa jos lapsilla ei olisi elämää, vatvoisivat äitiä joka päivä, lukisivat kirjoja joissa selitetään kaiken johtuvan lapsuudesta ja äidistä. Epäonnistuneet parisuhteet, erityislapset, narkkaavat teinit, irtisanomiset jnd
Meillä kenellekään ei ole mitään vastuuta itsestämme ja perheestämme kun lapsuuskoti. Kun psykologitkin niin sanovat
Hyvänen aika, ei ihmisen ole pakko sietää inhottavaksi muuttuvaa puolisoakaan, miksi sitten äidilään pitäisi sietää mitään haukkumista tai sorsimista, jo on täysi-ikäinen ja voi muuttaa ihan itse vaikka toiselle puolelle maata. Tai maapalloakin. jos oikein hankalaa on. Tai olla vastaamatta puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Olisi aika kammottavaa jos lapsilla ei olisi elämää, vatvoisivat äitiä joka päivä, lukisivat kirjoja joissa selitetään kaiken johtuvan lapsuudesta ja äidistä. Epäonnistuneet parisuhteet, erityislapset, narkkaavat teinit, irtisanomiset jnd
Olisi kammottavaa, ettei yksikään sukupolvi pystyisi kehittymään vanhempiaan viisaammiksi vaan jatkaisivat sairasta käytöstään myrkyttäen myös tulevat sukupolvet. Ja kammottavaa on sekin, että nämä pikkusieluiset yrittävät lannistaa niitä, jotka yrittävät vaikuttaa omaan elämäänsä ja parantaa sitä käsittelemällä vaikeita asioita. Niitä ei vatvota koko elämää, joillekin riittää vuosi, toisille vuosikymmen, mutta kyllä se vatvominen tuottaa aina tulosta ja jotain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi aika kammottavaa jos lapsilla ei olisi elämää, vatvoisivat äitiä joka päivä, lukisivat kirjoja joissa selitetään kaiken johtuvan lapsuudesta ja äidistä. Epäonnistuneet parisuhteet, erityislapset, narkkaavat teinit, irtisanomiset jnd
Olisi kammottavaa, ettei yksikään sukupolvi pystyisi kehittymään vanhempiaan viisaammiksi vaan jatkaisivat sairasta käytöstään myrkyttäen myös tulevat sukupolvet. Ja kammottavaa on sekin, että nämä pikkusieluiset yrittävät lannistaa niitä, jotka yrittävät vaikuttaa omaan elämäänsä ja parantaa sitä käsittelemällä vaikeita asioita. Niitä ei vatvota koko elämää, joillekin riittää vuosi, toisille vuosikymmen, mutta kyllä se vatvominen tuottaa aina tulosta ja jotain hyvää.
Täällä vauvalla ainakin yksi henkilö päivittänyt nyt elämäänsä 10 vuotta. En tiedä onko vanhempiaan viisaammaksi tullut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kenellekään ei ole mitään vastuuta itsestämme ja perheestämme kun lapsuuskoti. Kun psykologitkin niin sanovat
Miten se ei ole omasta itsestä vastuun ottamista tutkia niitä oman elämän syy-seuraus ketjuja ja sitä, mistä jokin negatiivinen ajatusmalli, tai käytös on tullut? Ja pyrkiä ymmärryksen kautta korjaamaan itseään.
Ketjussa parikin kommentoi, että pitäisi mennä baariin ja vetää pää täyteen. Traumat plus alkoholi on se resepti, jolla alkoholisteja leivotaan.
Olisin voinut kirjoittaa tämän. Olen katkaissut välit, mutta valitettavasti äitini ottaa silloin yhteyttä muihin läheisiini.