Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä, kun äiti kävelee ylitse toistuvasti eikä mikään sanominen auta? Ei edes se, että ulkopuoliset puuttuu näihin tilanteisiin
17.10.2025 |
Onko välien poikki laittaminen silloin ainoa vaihtoehto? Äitini oli poissaoleva koko lapsuuteni. Kaikki muu oli hänelle aina tärkeämpää kuin vanhemmuus, tai siihen osallistuminen. Kertaakaan äiti ei esimerkiksi lapsuuteni aikana laittanut hiuksiani, vaan koulun kuvauspäivänä opettaja, varmaan säälistä, kampasi ja letitti hiukseni.
Kun aloin kasvaa, äitini nälvi jatkuvasti yrityksistäni näyttää tyttömäiseltä ja naiselliselta. Kerran yritin itse tehdä kampauksen koulun päättäjäisjuhliin ja en viitsi edes tähän kirjoittaa niitä ilkeitä sanoja, joilla äitini sitä kampausta luonnehti. Siitä lähtien, olin aina vääränlainen: liian vähän meikkiä, liian paljon meikkiä, liian lihava, liian laiha, liian laittautunut, en tarpeeksi huoliteltu, aina jotain liian vähän, tai liikaa. Koskaan en äidille oikeanlainen.
Aikuistuttuani otin häneen etäisyyttä, mutta elämäntilanne ajoi samalle paikkakunnalle ja voi pyhä Jeesus sentään, että se oli virhe. Elämäni hirveimpiä vuosia, jotka rikkoivat minut ihan kokonaan. Äitini on pitänyt oikeutenaan puuttua aivan kaikkeen elämässäni, jatkuvasti kommentoida kehoani, ulkonäköäni, tekemisiäni, mitään ei ole, johon hän ei puutu. Ja se sama halveksunta ilmeisesti tarttui myös siskooni, koska hänkin aloitti tämän saman pyytämättä kritisoinnin ja ulkonäköni rajattoman kommentoinnin milloin mistäkin.
Äitiäni ei kiinnosta eikä ole koskaan kiinnostanut pätkääkään, mitä minä haluan. Hänelle pääasia on aina se, että hän on se joka saa tahtonsa läpi, hinnalla millä hyvänsä. Yleensä se hinta on minun henkinen hyvinvointi, koska hänellä ei ole mitään käsitettä rajoista ja hän vaikka rikkoo minut tuhanteen palaseen, kunhan saa tahtonsa läpi. Kerran hän soitti minulle kymmenen jälkeen illalla, kun olin menossa nukkumaan, sanoakseen, että kuvotan häntä. Tämä oli ilmeisesti kosto siitä, kun olin aiemmin päivällä yrittänyt pitää rajojani ja kieltäytynyt kertomasta hänelle yksityisasioitani.
Vuosien varrella nämä tilanteet ovat menneet jopa siihen, että ventovieraat ihmiset ovat puuttuneet äitini käytökseen ja kokeneet asiakseen yrittää puolustaa minua. Edes se ei ole saanut äitiäni havahtumaan. Mikään sanominen, minulta ei luonnollisesti auta eikä toimi, koska hän ei pidä minua yhtään minään. Ihmettelen vaan kovasti, mikä saa vanhemman vihaamaan omaa lastaan näin paljon? Silti kuitenkin roikkuu minussa kiinni ja pommittaa puheluilla ja viesteillä jatkuvasti.
Oma mitta alkaa olla ihan täynnä.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Anoppi osaa kyllä käyttäytyä suurimman osan ajasta, mutta kuulemma jotenkin sekosi kun syntyi ensimmäinen ja ehkä ainoa lapsenlapsi. On rajaton vähän joka suuntaan, tunkemassa sukulaisille kylään, siivoilemassa ja laittamassa sisustusta uusiksi. Tännekin tunki heti kun lapsenlapsi syntyi ja aina viikoksi kerrallaan.
En oikein edes tiedä miten hän sen tekee, mutta joka kerta noudattaa samaa kaavaa: hän häärää koko ajan, siivoaa ja tekee joka kyllä on hyvä juttu vaikka vauvaperheessä, mutta se menee siihen ettei toisten tyyliä tehdä asioita arvosteta yhtään vaan on se hänen super upea tapansa tehdä asiat suit sait sukkelaan ja muiden tavat ovat paskaa. Sitäkään ei sanota suoraan vaan se tulee esiin ikään kuin pinnan alta tihkuen.
Joka kerta se menee siihen, että yritän sietää ja sietää, mutta päivien edetessä lopulta räjähdän. En vain enää jaksa sietää niitä hienovaraisia piikkejä ja sitä että ainoat asiat joissa o
Ja teillä ikää noin 22? Mikä pakko se on kyläilmä puolin ja toisin viikkoja? Ei ymmärrä yhden anopin pää sitä. Toiset taas kiukuttelee täällä kun ei anoppi/äiti auta eikä koskaan kutsu käymään.
Luinntarkemmin, jospa kolmas mies onnistuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi osaa kyllä käyttäytyä suurimman osan ajasta, mutta kuulemma jotenkin sekosi kun syntyi ensimmäinen ja ehkä ainoa lapsenlapsi. On rajaton vähän joka suuntaan, tunkemassa sukulaisille kylään, siivoilemassa ja laittamassa sisustusta uusiksi. Tännekin tunki heti kun lapsenlapsi syntyi ja aina viikoksi kerrallaan.
En oikein edes tiedä miten hän sen tekee, mutta joka kerta noudattaa samaa kaavaa: hän häärää koko ajan, siivoaa ja tekee joka kyllä on hyvä juttu vaikka vauvaperheessä, mutta se menee siihen ettei toisten tyyliä tehdä asioita arvosteta yhtään vaan on se hänen super upea tapansa tehdä asiat suit sait sukkelaan ja muiden tavat ovat paskaa. Sitäkään ei sanota suoraan vaan se tulee esiin ikään kuin pinnan alta tihkuen.
Joka kerta se menee siihen, että yritän sietää ja sietää, mutta päivien edetessä lopulta räjä
näissä aina ihmettelen, itselle tai yleensä aikuisille lapsille, .miniöille ei esitetä mitään hyviä tapoja, tahdikkuutta, kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa vaan niiden anoppien ja äitien öitää olla aikuisten kynnysmattoja.
Niin virheettömiä ovat naiset. Alle 55 v.
Voit tehdä vaikka niin, että päätät kuinka usein äitisi saa soittaa tai laittaa viestiä. Esim. kerran viikossa. Jokaisen viestin/puhelun jälkeen laitat hänen numeronsa viikon ajaksi estoon.
Äidille tätä ei tarvitse kertoa.
Eikö olekkin hieno tunne? Lähes jokainen mies on kokenut tuon saman tuntee parisuhteessa naisen kanssa kun naisille ei koskaan kelpaa mikään muu kuin oma päätös ja oma mieli mutta miehellä ja miehen mielipiteillä ei ole mitään arvoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä ja äitisi keskitytte liikaa verbaaliseen kommunikaatioon sekä ongelmien ja virheiden luettelemiseen. Te tarvitsette yhteisiä elämyksiä, jotka murtaisivat tunnelukot ja pääsisitte rakentavampaan keskusteluun.
Ehdotan, että järjestäisit äidillesi ja itsellesi pienen elämysseikkailun ja kävisitte samalla hankkimassa raaka-aineet kunnolliseen juhla-ateriaan.
Varhaisaamun hiljaisina hetkinä pyörii kaupungin puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Varustutukaa pitkävartisella atraimella. Kun ensimmäinen utelias fretti tulee nuuskimaan teitä, on iskun paikka.
Kun riittävä määrä frettejä on koossa, reippaasti vain kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen paloitelkaa fretit pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:
Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.
Kuori neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.
Laita pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen ja hauduta kannen alla 1,5-2 tuntia.
Kun liha alkaa irrota luista, lisää runsas desilitra kermaa ja sekoittele. Laita vielä 150 asteeseen ja anna olla noin 45 min.
Tässä saat samaan pakettiin jännittävän seikkailun, saumatonta yhteistyötä vaativan urakan ja herkullisen aterian ainekset.
Vierailija kirjoitti:
Sinä ja äitisi keskitytte liikaa verbaaliseen kommunikaatioon sekä ongelmien ja virheiden luettelemiseen. Te tarvitsette yhteisiä elämyksiä, jotka murtaisivat tunnelukot ja pääsisitte rakentavampaan keskusteluun.
Ehdotan, että järjestäisit äidillesi ja itsellesi pienen elämysseikkailun ja kävisitte samalla hankkimassa raaka-aineet kunnolliseen juhla-ateriaan.
Varhaisaamun hiljaisina hetkinä pyörii kaupungin puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Varustutukaa pitkävartisella atraimella. Kun ensimmäinen utelias fretti tulee nuuskimaan teitä, on iskun paikka.
Kun riittävä määrä frettejä on koossa, reippaasti vain kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen paloitelkaa fretit pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:
Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle
Namskis 😋
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekkin hieno tunne? Lähes jokainen mies on kokenut tuon saman tuntee parisuhteessa naisen kanssa kun naisille ei koskaan kelpaa mikään muu kuin oma päätös ja oma mieli mutta miehellä ja miehen mielipiteillä ei ole mitään arvoa
Miehen on ihan helppo erota vastenmielisestä puolisostaan.
Ihmiset, hoitakaa ne lapsenne. Lapset kyhjäävät nurkassa kun äiti näpyttää laitetta haukkuen äitiään tai anoppiaan. Mies häippäsee omille teilleen kun vaimo jankuttaa ihmissuhdeongelmiaan.
Lapset ja parisuhde on tärkeämpää kuin se äiti tai anoppi. Keskittykää niihin, unohtaako ne koulukuvanne ja lapsuuden aikaiset äidin vaatevalinnat . Tehkää lapsillenne parempi lapsuus, vaikka curling-lapsuus. Ja muistatte, ette puutu heilasteluihin, pidätte etäiset välit kotoa muuttaneisiin ja etenkin avioituneisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisena ihmisenä voi äidilleen sanoa miten loukkaavaa hänen käytöksensä on. Ilmoittaa että siksi ei halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Kokemuksesta tiedän miten tämä äiti uhriutuu ja valittaa tilanteesta. Puheluihin ei kannata vastata viikkoihin. Viestiin kuittaus,kiitos viestistä ei muuta.On vain totta että tämän tyyppiset henkilöt eivät käytöstään muuta,no tietenkin joskus on poikkeuksia.Ap jos voit käy puhumassa tunteesi ja suhde äitisi jollekin terapeutille. Asian kun purkaa kerran kunnolla ulos pääsee siitä. Voi rakentaa itseään uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena ihmisenä voi äidilleen sanoa miten loukkaavaa hänen käytöksensä on. Ilmoittaa että siksi ei halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Kokemuksesta tiedän miten tämä äiti uhriutuu ja valittaa tilanteesta. Puheluihin ei kannata vastata viikkoihin. Viestiin kuittaus,kiitos viestistä ei muuta.On vain totta että tämän tyyppiset henkilöt eivät käytöstään muuta,no tietenkin joskus on poikkeuksia.Ap jos voit käy puhumassa tunteesi ja suhde äitisi jollekin terapeutille. Asian kun purkaa kerran kunnolla ulos pääsee siitä. Voi rakentaa itseään uudestaan.
Ei ne äidit osaa mielen mukaan olla. Koirakouluun. Paikka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi osaa kyllä käyttäytyä suurimman osan ajasta, mutta kuulemma jotenkin sekosi kun syntyi ensimmäinen ja ehkä ainoa lapsenlapsi. On rajaton vähän joka suuntaan, tunkemassa sukulaisille kylään, siivoilemassa ja laittamassa sisustusta uusiksi. Tännekin tunki heti kun lapsenlapsi syntyi ja aina viikoksi kerrallaan.
En oikein edes tiedä miten hän sen tekee, mutta joka kerta noudattaa samaa kaavaa: hän häärää koko ajan, siivoaa ja tekee joka kyllä on hyvä juttu vaikka vauvaperheessä, mutta se menee siihen ettei toisten tyyliä tehdä asioita arvosteta yhtään vaan on se hänen super upea tapansa tehdä asiat suit sait sukkelaan ja muiden tavat ovat paskaa. Sitäkään ei sanota suoraan vaan se tulee esiin ikään kuin pinnan alta tihkuen.
Joka kerta se menee siihen, että yritän sietää ja sietää, mutta päivien edetessä lopulta räjä
Tämä taas lainaa oudosti. No hän on 80-90 prosenttia ajasta kunnolla, mutta häntä täytyy tavallaan säännöstellä ja rajoittaa, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Esim. viime viikon mittainen visiitti vältettiin sillä, että kaksi sukulaista soitti hänelle ja perusteli juurta jaksain miksi EI KÄY että hän vain lomallaan ilmestyy meille hoitamaan lasta viikoksi. Meitä kun hän kiristi sillä ettei lasta tule näkemään ennen kuin lapsi on 18.
Sitten kun asettaa rajoja hän osaa olla vähän aikaa kunnolla ja ihan mukava ihminen kunnes taas tulee outoa käytöstä ja on pakko rajoittaa. Itse en kuitenkaan tällä hetkellä edes halua olla tekemisissä. Soittakoot vaikka sille "Paulalle" ja menkööt kylään sinne :D
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet olemassa vain silloin, kun voit valittaa. Ei äitisi ole kamala, sinä olet riippuvainen siitä, että voit häntä syytellä.
Normaali aikuinen ei edes samalla paikkakunnalla kohtaa äitiään kuin satunnaisesti. Outoa, että sinä kärtät häneltä koko ajan huomiota.
Miksi kuvittelet, että ap on mielenvikainen mutta hänen äitinsä ei missään nimessä voi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi osaa kyllä käyttäytyä suurimman osan ajasta, mutta kuulemma jotenkin sekosi kun syntyi ensimmäinen ja ehkä ainoa lapsenlapsi. On rajaton vähän joka suuntaan, tunkemassa sukulaisille kylään, siivoilemassa ja laittamassa sisustusta uusiksi. Tännekin tunki heti kun lapsenlapsi syntyi ja aina viikoksi kerrallaan.
En oikein edes tiedä miten hän sen tekee, mutta joka kerta noudattaa samaa kaavaa: hän häärää koko ajan, siivoaa ja tekee joka kyllä on hyvä juttu vaikka vauvaperheessä, mutta se menee siihen ettei toisten tyyliä tehdä asioita arvosteta yhtään vaan on se hänen super upea tapansa tehdä asiat suit sait sukkelaan ja muiden tavat ovat paskaa. Sitäkään ei sanota suoraan vaan se tulee esiin ikään kuin pinnan alta tihkuen.
Joka kerta se menee siihen, että yritän sietää
Asia voi parantua anoppia vaihtamalla.
On todella vaikeaa saada poikki tuollainen keskinäisen syyttelyn kierre, joka ap:lla ja hänen äidillään on. Kokeilisin kyllä tuota elämysseikkailuideaa. Jännittävä fretinmetsästys voisi luoda ap:n ja hänen äitinsä välille yhteisyyden tunnetta ja avata keskusteluyhteyden aivan uudella pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
On todella vaikeaa saada poikki tuollainen keskinäisen syyttelyn kierre, joka ap:lla ja hänen äidillään on. Kokeilisin kyllä tuota elämysseikkailuideaa. Jännittävä fretinmetsästys voisi luoda ap:n ja hänen äitinsä välille yhteisyyden tunnetta ja avata keskusteluyhteyden aivan uudella pohjalla.
🥰
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekkin hieno tunne? Lähes jokainen mies on kokenut tuon saman tuntee parisuhteessa naisen kanssa kun naisille ei koskaan kelpaa mikään muu kuin oma päätös ja oma mieli mutta miehellä ja miehen mielipiteillä ei ole mitään arvoa
Tuo on kyllä eri ilmiö. Lähes jokainen mies on kasvanut ajattelemaan, että hänen päätöksensä ovat perheessä ensisijaisia. Siksi miehellä käy kovin kipeää ja hän taatusti huomaa jokaisen kerran, kun hän itse joutuu joustamaan, sen sijaan mies ei kiinnitä mitään huomiota kaikkiin niihin asioihin, joissa tehdään hänen mielensä mukaan. Se kun on miehelle normaalitila. Naiset taas kasvatetaan luonnostaan joustaviksi, jolloin nainen ei edes huomaa myöntyvänsä miehen ehdotukseen, jos asia on hänelle edes jotenkin ok. Näin ollaan sitten tilanteessa, jossa näkyviä konflikteja tulee vain silloin, kun pitää todellakin tehdä naisen ehdotuksen mukaan. Silti parisuhteessa päätöksenteko voi oikeasti olla hyvin tasapuolista tai jopa sellaista, että lähes aina mennään miehen mielen mukaan. Jos ei muusta syystä niin siksi, että muuten mies kiukuttelee ja on marttyyrina koko viikon ja tosiaan kokee, ettei hänen mielipiteilleen anneta riittävästi arvoa.
Näissä äitikeskusteluissa taas on kyse siitä, että äiti kuvittelee saavansa edelleen määrätä lapsensa asioista, vaikka lapsi on jo aikuinen työssäkäyvä ihminen. Tässä on sillä lailla eri asetelma, että ei ole mitään syytä antaa äidille tasapuolista mahdollisuutta määrätä aikuisen lapsen asioista. Kyse ei ole parisuhteesta, vaan kyse on siitä, että äiti ei ole osannut luopua vanhemman määräysvallasta, jonka kuuluu päättyä lapsen aikuistuessa.
Alue: Aihe vapaa
Ok. No sinä olet nyt ihmettelysi ihmetellyt. Muuta annettavaa keskusteluun sinulla ei taida olla joten voit poistua koko ketjusta.