Miksi laihdutuksen jälkeen lihoo helposti takaisin ja ylikin?
Yksinkertaiset ihmiset kuvittelee, että laihdutuskuureilla on lihottava vaikutus, koska kuurin jälkeen on helppo lihoa takaisin entisiin mittoihin ja saada muutama ylimääräinen kilo kaupan päälle. Mutta mitä olisikaan tapahtunut, jos laihdutuskuuri oli jäänyt kokonaan väliin ja kyseinen ihminen olisi jatkanut koko ajan syömistä entiseen malliin? Hän ei olisi missään välissä laihtunut vaan hän olisi lihonut jatkuvasti, koska hän olisi koko ajan syönyt enemmän kuin hän kuluttaa. Lopputuloksena hän olisi vähintään yhtä lihava ellei jopa lihavampi kuin laihdutuskuurin jälkeen, vaikkei kuuri auttanutkaan häntä pudottamaan painoa pysyvästi.
Jos haluaa laihdutuskuurilta pysyviä tuloksia, ei pidä palata takaisin entisiin syömistottumuksiin kuurin jälkeen. Paino pysyy laihdutuksen jälkeen alhaalla, jos syö vain sen verran minkä kuluttaa.
Kommentit (122)
Koska ihminen on laihduttanut väärin. On pyrkinyt laihtumaan liian nopeasti, jolloin painoa on lähtenyt liikaa lihaksista rasvan sijaan. On oltu nälässä ja yritetty pitää vääränlaisesta syömisestä johtuvaa jatkuvaa nälkää itsekurilla. Lihasten menettäminen ja itsekuriin nojautuminen molemmat altistavat uudestaan lihomiselle.
Järkevässä laihduttamisessa ei tarvita mitään erikoista itsekuria vaan syödään yhtä paljon kuin ennenkin mutta aiempaa vähäkalorisempaa ruokaa siten, että syntyy pienehkö kalorivaje ja sillä laihtuu rauhallista tahtia. Samalla korjataan mahdollisuuksien mukaan muut elämässä olevat ongelmat. Laihtuessa lepokulutus pikkuhiljaa pienenee, ja normaalipainoon tultaessa sama kalorimäärä ei enää olekaan vaje vaan laihtuminen pysähtyy ja ihminen jää normaalipainoon. Koska lihaksia ei ole näivetetty ja ruokavalio on järkevä ja riittävä eikä vaadi itsekuria, ihminen pysyy normaalipainossa.
Vierailija kirjoitti:
Järkevämpää on aloittaa suoraan pysyvillä muutoksilla ilman mitään kuureja. Vähitellen kun omaksuu parempia valintoja niistä tulee pysyviä tapoja ja mitään kuureja ei tarvita, koska paino tippuu itsekseen, kun esim. ateriarytmin ansiosta ei enää tee mieli makeaa jne. jne.
Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla? Tuo meinaan kuulostaa järkevältä, mutta se ei todellakaan tarkoita että se pitäisi oikeasti paikkaansa. Otan tässä esiin vain pari pointtia:
1. Kuinka helppoa vaadittavien pysyvien muutosten tekeminen on? Monelle se on todella vaikeaa, minkä takia paino voi jäädä junnaamaan paikoilleen ties kuinka pitkäksi aikaa - kuukausiksi, vuosiksi tai jopa pysyvästi. Ja koska lihavuus on terveysriski, jokainen lihavana vietetty kuukausi ja vuosi on ongelma.
2. Nopea laihdutuskuuri, jolla saa nopeasti näkyviä ja tuntuvia tuloksia aikaan, on monelle motivoiva. Sen avulla voi huomata että minähän todella pystyn laihtumaan, selkäkipuni helpottaa selvästi kun liikakiloja on vähemmän, portaiden nouseminen ei käy enää polvien päälle ja jaksan muutenkin hoikempana paljon enemmän. Sellaiset havainnot auttaa monia tekemään myös niitä pysyviä muutoksia, joiden tekeminen voi muuten olla paljon vaikeampaa.
3. Laihdutuskuuri tarjoaa myös oivallisen mahdollisuuden miettiä suhdettaan ruokaan uudestaan, katkaista haitallisia tottumuksia ja aloittaa kuurin jälkeen puhtaalta pöydältä uudestaan.
Totta kai laihdutuskuureissa on omat ongelmansa, mutta se on kokonaan toinen asia. Kysyn siis uudestaan: Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla?
Itse uskon, että yhtä ainoaa tietä onneen ei ole, vaan ihmiset on erilaisia ja ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita. Joillekin sopii varmasti pienten muutosten tekeminen ja laihtuminen niiden seurauksena vähän kuin itsestään, kun taas toisten on parempi laihduttaa kuurilla ja laittaa sen jälkeen ruokavalionsa kuntoon.
Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla?
Kyllä on todettu lukemattomin tutkimuksin ja käytännönkokemuksin, että pysyvä painonhallinta on elämäntapa, ei mikään kuuri. Sen voi ihan järjelläkin päätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhansia vuosia elämässä on pärjänneet ne, jotka ovat kyenneet varastoimaan rasvaa pahan päivän varalle.
Nyt sitten yhtäkkiä pitäisi geeneiltään kieltää rasvan varastoiminen, koska se näyttää inhottavalta?
Ulkonäkö on sivuseikka. Lihavuus on terveysriski, josta aiheutuvat sairaudet heikentää elämänlaatua ja lyhentää elinikää. Viimeistään siinä vaiheessa kun painoindeksi ylittää 30 on syytä miettiä, kannattaisiko laihduttaa.
Ei ole yksiselitteistä. Lievä ylipaino ylläpitää luuston terveyttä ja estrogeenituotantoa. Lisäksi aivoterveys on parempi.
Nälkiintyneet kuikelot saa kuivan pillun, dementian ja osteoporoosin.
Koska ihminen ei ole luonnostaa kurinalainen olento. Haetaan pikavoittoja erilaisilla kitukuureilla ja itsekuri pettää heti kuurin loputtua.
Vierailija kirjoitti:
Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla?
Kyllä on todettu lukemattomin tutkimuksin ja käytännönkokemuksin, että pysyvä painonhallinta on elämäntapa, ei mikään kuuri. Sen voi ihan järjelläkin päätellä.
Luitko lainkaan viestiäni? En todellakaan väittänyt missään, etteikö laihdutuskuurin jälkeen täytyisi tehdä pysyviä muutoksia. Sen sijaan totesin, että laihdutuskuuri voi toimia hyödyllisenä ja joskus jopa tarpeellisena alkusysäyksenä näiden pysyvien muutosten tekemiselle. Kiistätkö sinä tämän? Väitätkö, että jokaisen lihavan ihmisen pitäisi unohtaa kaikki laihdutuskuurit ja tehdä pelkästään sellaisia muutoksia joiden on tarkoitus olla pysyviä?
Koska et vastannut kysymykseeni vaan vastasit ohi aiheen, kysyn uudestaan: Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla?
Koska lihoessa rasvasolujen koko kasvaa ja laihtuessa pienenee. Niiden määrä ei juurikaan muutu. Solu muistaa maksimikokonsa ja pyrkii siihen. Rasvasolun tarkoitus on auttaa säilymään hengissä pula-ajan yli.
Mikähän vtun pakkomielle joillain on muiden painosta/ulkonäöstä/seksistä? Keskittyisivät omaansa.
Ei kaikkien pidä olla samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhansia vuosia elämässä on pärjänneet ne, jotka ovat kyenneet varastoimaan rasvaa pahan päivän varalle.
Nyt sitten yhtäkkiä pitäisi geeneiltään kieltää rasvan varastoiminen, koska se näyttää inhottavalta?
Ulkonäkö on sivuseikka. Lihavuus on terveysriski, josta aiheutuvat sairaudet heikentää elämänlaatua ja lyhentää elinikää. Viimeistään siinä vaiheessa kun painoindeksi ylittää 30 on syytä miettiä, kannattaisiko laihduttaa.
Ei ole yksiselitteistä. Lievä ylipaino ylläpitää luuston terveyttä ja estrogeenituotantoa. Lisäksi aivoterveys on parempi.
Nälkiintyneet kuikelot saa kuivan pillun, dementian ja osteoporoosin.
Lievä ylipaino ja lihavuus on eri asioita. Lihavuudesta puhutaan silloin kun painoindeksi on yli 30.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla?
Kyllä on todettu lukemattomin tutkimuksin ja käytännönkokemuksin, että pysyvä painonhallinta on elämäntapa, ei mikään kuuri. Sen voi ihan järjelläkin päätellä.
Luitko lainkaan viestiäni? En todellakaan väittänyt missään, etteikö laihdutuskuurin jälkeen täytyisi tehdä pysyviä muutoksia. Sen sijaan totesin, että laihdutuskuuri voi toimia hyödyllisenä ja joskus jopa tarpeellisena alkusysäyksenä näiden pysyvien muutosten tekemiselle. Kiistätkö sinä tämän? Väitätkö, että jokaisen lihavan ihmisen pitäisi unohtaa kaikki laihdutuskuurit ja tehdä pelkästään sellaisia muutoksia joiden on tarkoitus olla pysyviä?
Koska et vastannut kysymykseeni vaan vastasit ohi aiheen, kysyn uud
Luitko lainkaan viestiäni? Ei tarvita mitään kuureja, kun aloittaa suoraan elämäntapamuutoksilla. Kuurit aiheuttavat juurikin tätä ap: kuvaamaa jojoilua, jossa paino ensin tippuu paljon ja kuurin jälkeen nousee takaisin tai jopa yli. Kun aloittaa suoraan elämäntapamuutoksilla, ei tule nopeita tuloksia, mutta tulokset ovat pysyviä, koska ne eivät perustu väliaikaiseen kuuriin vaan vähitellen automaattisiksi muotoutuviin tapoihin. Ihminen on hidas oppija ja jos haluaa pysyviä tuloksia siihen menee vähän enemmän aikaa. Kuurilla ihminen opettaa aivoilleen, että tätä kestää nyt vain vähän aikaa ja sitten voin taas mässäillä kaksin käsin.
Koska et vastannut kysymykseeni vaan vastasit ohi aiheen, kysyn uudestaan: Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla?
Nimenomaan tuohon vastattiin. Harmi, ettet osaa lukea.
Laihdutus säätää energiakulutukseen osallistuvat prosessit matalalle tasolle. Tästä on todisteena mm. Hollannin nälkätalvi (epigenetiikka), kaksostutkimukset joista laihduttanut kaksonen lihoo enemmän kuin laihduttamaton. Laihdutus voi ilmeisesti rikkoa myös mitokondrioiden toimintaa, ehkä siksi, että kilpirauhanen ohjaa energiankäyttöä väärin.
Väitätkö, että jokaisen lihavan ihmisen pitäisi unohtaa kaikki laihdutuskuurit ja tehdä pelkästään sellaisia muutoksia joiden on tarkoitus olla pysyviä?
Oletko vähän yksinkertainen? Jos tarkoituksena ei ole palata laihduttamisen jälkeen entisiin mittoihin, totta helvetissä kannattta tehdä pysyviä muutoksia? Johan sen järkikin sanoo.
Puhutko pelkkää mutua vai onko jossain tieteellisessä tutkimuksessa todettu, että lihavan ihmisen kannattaa aloittaa laihtuminen pysyvillä muutoksilla?
No sehän riippuu ihan siitä, mitä lihava ihminen tavoittelee. Jos tavoitteena on nopea painonpudotus ja kuurin jälkeen paluu entiseen, silloin ei tietenkään kannata tehdä pysyviä muutoksia. Mutta jos tavoitteena on pysyvä painonhallinta, on luonnollisesti järkevää heti alusta alkaen opetella tapoja, joista tulee pysyviä eikä vedellä nälkäkuurilla itseään siihen pisteeseen, että kuurin jälkeen vetää kaksin käsin mättöä, kun itsekuri loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Koska ihminen on laihduttanut väärin. On pyrkinyt laihtumaan liian nopeasti, jolloin painoa on lähtenyt liikaa lihaksista rasvan sijaan. On oltu nälässä ja yritetty pitää vääränlaisesta syömisestä johtuvaa jatkuvaa nälkää itsekurilla. Lihasten menettäminen ja itsekuriin nojautuminen molemmat altistavat uudestaan lihomiselle.
Järkevässä laihduttamisessa ei tarvita mitään erikoista itsekuria vaan syödään yhtä paljon kuin ennenkin mutta aiempaa vähäkalorisempaa ruokaa siten, että syntyy pienehkö kalorivaje ja sillä laihtuu rauhallista tahtia. Samalla korjataan mahdollisuuksien mukaan muut elämässä olevat ongelmat. Laihtuessa lepokulutus pikkuhiljaa pienenee, ja normaalipainoon tultaessa sama kalorimäärä ei enää olekaan vaje vaan laihtuminen pysähtyy ja ihminen jää normaalipainoon. Koska lihaksia ei ole näivetetty ja ruokavalio on järkevä ja riittävä eikä vaadi itsekuria, ihminen pysyy normaalipainossa.
Tuota lihaskatoa ei tule, jos syö riittävästi proteiinia ja harrastaa voimaharjoittelua laihdutuksen ohessa. Se kaikki elopaino lähtee silloin ihan rasvana. Lisäksi lisääntynyt lihasmassa taas nostaa sitä lepokulutusta enemmän kuin painon pudotus rasvana.
Vierailija kirjoitti:
Luitko lainkaan viestiäni? Ei tarvita mitään kuureja, kun aloittaa suoraan elämäntapamuutoksilla. Kuurit aiheuttavat juurikin tätä ap: kuvaamaa jojoilua, jossa paino ensin tippuu paljon ja kuurin jälkeen nousee takaisin tai jopa yli. Kun aloittaa suoraan elämäntapamuutoksilla, ei tule nopeita tuloksia, mutta tulokset ovat pysyviä, koska ne eivät perustu väliaikaiseen kuuriin vaan vähitellen automaattisiksi muotoutuviin tapoihin. Ihminen on hidas oppija ja jos haluaa pysyviä tuloksia siihen menee vähän enemmän aikaa. Kuurilla ihminen opettaa aivoilleen, että tätä kestää nyt vain vähän aikaa ja sitten voin taas mässäillä kaksin käsin.
Luin viestisi, minkä olisi pitänyt tulla selväksi mm. tämän perusteella: "Kuinka helppoa vaadittavien pysyvien muutosten tekeminen on? Monelle se on todella vaikeaa, minkä takia paino voi jäädä junnaamaan paikoilleen ties kuinka pitkäksi aikaa - kuukausiksi, vuosiksi tai jopa pysyvästi. Ja koska lihavuus on terveysriski, jokainen lihavana vietetty kuukausi ja vuosi on ongelma."
On yleisesti tiedossa oleva fakta, että se mitä sanoit on paljon helpommin sanottu kuin tehty: Moni ei yksinkertaisesti onnistu tekemään niitä pieniä muutoksia, joilla paino laskisi hitaasti mutta varmasti terveisiin mittoihin. Sen takia lihavuuden Käypä hoito -suosituksiin sisältyy myös erittäin vähäenerginen laihdutuskuuri ja viimeisenä vaihtoehtona leikkaushoito: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124
Mitä niiden lihavien ihmisten pitäisi sinun mielestäsi tehdä, joilta pysyvien muutosten tekeminen ilman laihdutuskuuria ei onnistu?
Miksi annat ymmärtää, että juuri laihdutuskuurit johtaa painon jojoiluun? Tiedätkö edes, kuinka iso osa niistä pysyväksi tarkoitetuilla muutoksilla laihtuneista ihmisistä lihoo myöhemmin takaisin, kun ote alkaakin lipsua ja "pysyvät" muutokset jää sittenkin tilapäisiksi?
Vierailija kirjoitti:
On aina surullista huomata, kuinka moni kuvittelee toistuvien laihdutuskuurien pilanneen aineenvaihduntansa pysyvästi, kun paino nousee jokaisen kuurin jälkeen uusiin huippulukemiin. Mikä sen tajuamisessa on niin vaikeaa, että he olisivat vielä tuhdimmassa kunnossa jos he eivät olisi koskaan koittaneet laihduttaa? Lihavuuteen liittyviä geenejä on kuitenkin löydetty yli 100.
Laihduttaessa menettää aina rasvakudoksen lisäksi myös lihasmassaa. Mitä tiukempi ja nopeampi tahti, sitä enemmän lihasmassaa menetetään. Mitä vähemmän lihasmassaa, sitä vähemmän energiaa aineenvaihdunta kuluttaa. Laihduttaneella ja takaisin lihoneella kehon rasvaprosentti nousee jopa suuremmaksi kuin ennen laihdutuskuuria. Vaaassa näkyvä kilolukema ei siten ole koko totuus ihmisen kehonkoostumuksesta. Ihmisen ei tarvi tietää kuin oma vyötärönympärysmittansa ja kun se on naisilla 85 cm tai vähemmän ja miehillä 95 cm tai vähemmän, voi huokaista helpotuksesta ja nauttia terveellisestä elämästä. Silloin todennäköisyys sille, että olisi rasvamaksaa tai viskeraalirasvaa on vähäinen. Monelle se, että pyrkisi parantamaan kehonkoostumusta lihaksikkaammaksi olisi hyvä ratkaisu jo kehon rasvaprosenttiakin ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Väitätkö, että jokaisen lihavan ihmisen pitäisi unohtaa kaikki laihdutuskuurit ja tehdä pelkästään sellaisia muutoksia joiden on tarkoitus olla pysyviä?
Oletko vähän yksinkertainen? Jos tarkoituksena ei ole palata laihduttamisen jälkeen entisiin mittoihin, totta helvetissä kannattta tehdä pysyviä muutoksia? Johan sen järkikin sanoo.
Taidat olla pelkkä provo, mutta lihavoin kuitenkin sanan jonka jätit täysin huomiotta: Väitätkö, että jokaisen lihavan ihmisen pitäisi unohtaa kaikki laihdutuskuurit ja tehdä pelkästään sellaisia muutoksia joiden on tarkoitus olla pysyviä?
Vierailija kirjoitti:
Hukattu lihasmassa vähentää kalorikulutusta,ei rasvaprosenttia vaa'alla näe.
Nykyään kehonkoostumusvaaan saattaa saada tarjouksesta edullisestikin. Minä ostin kolmellakympillä Tokmannilta sellaisen ja se on toiminut hyvin monta vuotta. Seuraan siitä myös luustoni määrää, koska suvussa on osteoporoosia.
AP osui asian ytimeen. Kun laihdutusta ajattelee kuuriluontoisesti niin se ei pidemmällä tähtäimellä onnistu.
Jo Sana laihdutuskuuri kertoo että pieleen menee;
kyseessä ( pitäisi olla) piiiiiiiiitkäjänteinen elämäntapa muutos kokonaan, jos pysyviä tuloksia haluaa, ainoa tapa että loppuun painon jojoilu ylös, alas, ylös, alas?!?!?