Asuntojen ostajat jättävät nyt tarjouksia, joita välittäjä kuvailee törkeiksi
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011562908.html
Niin. Jos asuntokauppa ei käy, ja alhaisempia hintoja tarjotaan järjestelmällisesti, eikö kyseessä silloin nimenomaan ole markkinatalouden mukainen oikea hinta? Jos ihmiset eivät ole valmiita maksamaan, silloin pyynti on liian korkea. Ihme syyllistämistä hesarilta.
Kommentit (964)
"Tehyn juristi: Määräaikaisuuksien helpottaminen lisää raskaussyrjintää.
Hallitus aikoo helpottaa määräaikaisuuksia sillä, että työsopimuksen voisi tehdä ilman perustetta vuoden ajaksi."
https://www.tehylehti.fi/fi/uutinen/tehyn-juristi-maaraaikaisuuksien-he…
Vierailija kirjoitti:
Tuttu pariskunta laittoin omakotitalonsa myyntiin pääkaupunkiseudulla. Halusivat nopeaa kauppaa ja asettivat hinnan sellaiselle tasolle että talo voisi mennä kaupaksi. Heidän pyynti oli 450 000€. Uudehko talo, hyväkuntoinen ja pieni kiva piha. Talo ehti olla viikon myynnissä kun kaksi ostajaehdokasta alkoi kilpailla siitä, saivat lopulta 50 000€ enemmän kuin pyyntihinta.
Meillä sama kokemus.
Halusimme myyjinä, että välittäjä asettaa heti alussa sopivan hinnan vaikka useat kilpailuttamamme välittäjät lupasivatkin lähes kuuta taivaalta ja törkeää ylihintaa. Mutta jokainenhan ymmärtää ettei sellainen herätä kiinnostusta eikä saa ostajia aktivoitumaan.
Nyt hinta oli heti alusta asti realistinen, ei ylihinta missään tapauksessa, mutta sellainen riittävän alakantti. Ja heti ekalla myyntiviikolla kaksi ostajaa aloitti hintakilpailun ja lopulta saimme paljon enemmän kuin koskaan ajattelimme. Älkää ahnehtiko myyjät, muuten jää luu ja talo käteen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samppa Lajunen on vielä hengissä. Sen verran kovat tappiot teki (miljoonia euroja muiden ihmisten rahoja katosi taivaan tuuliin) että ei uskalla mennä bisnestapaamisee. Joku voisi pudottaa Sampan ulos ikkunasta.
31 miljoonaa katosi toisten rahoja. Joko on seuraava pisneshimmeli tekeillä?
Ex-urheilijat usein kuvittelevat olevansa bisnesneroja. He eivät tajua, että ovat tuhlanneet nuoruutensa (parhaat vuotensa) treenaamiseen ja kilpailuihin. Sillä välin muut ihmiset ovat matkustelleet, opiskelleet, tehneet töitä ja päässeet kiinni bisnesmaailmaan.
Lajunen on turhamainen jätkä. Esittelee vanhoja mitaleitaan hotellin aulassa. Kansainvälisiä vieraita naurattaa ja he kysyvät: "Is that all? Is this his trophy room? Who is this guy? Never heard of him before."
Suomalaiset kypäräurheilijat (formulakuskit, jääkiekkoilijat) tunnetaan ulkomailla, mutta Samppa Lajunen on nobody. Hän ei vain itse tajua, että hänelle nauretaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä linkki "OWO Residences By Raffles" -projektista kiinnostuneille. Kohde sisältää luksushotellin ja 85 asuntoa.
https://theowo.london/the-owo-residences
Kiitos, tyylikästä, ilo silmälle.
OWO on luksuskohde. Täysin eri laatutasoa kuin Hotel Maria. Ja se OWOn asiakaskunta (hotellivieraat, asuntojen ostajat) ovat myös täysin eri tasoa kuin se jengi, joka puuhasteli Hotel Marian taustalla. Siis sijoittajat, hotellin perustaja, remonttifirma, sisustussuunnittelija, hotellin asiakaspalvelu.
Huomasitteko muuten, että Raffles-hotelliketjun logo (kasviaihe) muistuttaa Hotel Marian logoa? Se ei ole vahinko. Tässä taas nähdään, että Samppa Lajusen "luksushotelli" on kopio. Hän ei ymmärrä luksusta (kansainvälisen tason luksushotelli, palvelut, yms) joten hän yrittää kopioida muiden hotellien konsepteja. Lopputuloksena sitten tuo Hotel Maria, joka on persoonaton, väritön, hajuton, mauton, tylsä ja ylihinnoiteltu.
Vierailija kirjoitti:
Olin Espoosta pari vuotta sitten ostamassa kämppää. Pyyntö 369k ja tarjosin 345k. Ylimielinen välittäjä lopetti kaupanteon siihen ja sanoi ettei vie tarjousta edes myyjälle nähtäväksi. 6kk myöhemmin sama kämppä edelleen myynnissä ja pyynti 339k. Ehkä sittemmin oppinut tavoille.
Meidän taloyhtiössä (Helsinki) kävi samoin. Kiinteistönvälittäjä hirttäytyi omaan hintapyyntöönsä. Asunto roikkui myynnissä yli vuoden. Etuovi, Oikotie, välitystoimiston oma sivusto. Sama kämppä myynnissä joka kanavassa ja sama hintapyyntö. Vuoden jälkeen alkoi hintapyynnöt pudota. Asunto ei mennyt kaupaksi. Hintojen lasku jatkui useamman vuoden. Viimeinen hintapyyntö oli 80 000 euroa alle alkuperäisen hintapyynnön. Asunto vaihtoi omistajaa. Tiedän sen, koska uusi nimi näkyy osakasluettelossa. Myyjä ja välittäjä eivät voi salata tietoa, koska taloyhtiön sääntöjen mukaan JOKAINEN asuntokauppa (osakas vaihtuu) on ilmoitettava kirjallisesti taloyhtiölle.
-10% on hyvä aloittaa tarjoaminen. Ei ole vielä mikään törkeä tarjous kuitenkaan.
Tällä hetkellä esimerkiksi kannattaisi asunnon ostajien miettiä hieman tulevaisuuteen; jos sattuu tulemaan vielä joku pandemia, tai joku muu kriisitilanne (sota, energiajakelun häiriöitä, pulaa ruoasta jne) niin mitä ihminen näissä tilanteissa tarvii? No tietysti omakotitalon, jossa edes pieni piha-alue, jossa voi vaikka pitää pientä kanalaa ja kasvatella vihanneksia, ja jossa voi viettää aikaa ja ulkoilla ja grillailla silloinkin kun kaduilla liikkuminen on kielletty tai rajoitettu. Nyt saa ok-taloja vielä kohtuuhintaan, sitten kun jotain tapahtuu (viimeksi korona) niin ok-talojen hinnat nousee pilviin.
Minä ainakin olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun ja korona-aikaan meitä ei haitannut mitkään rajoitukset millään tavalla. Muut kärvisteli kerrostaloissa ja lauleskeli parvekkeilla kun pihalle ei päässyt.
Jos oikeasti tulee jokin mainitsemistasi kriiseistä, vihannekset ja kanat kyllä häipyy pihatasi äkkiä, ellette rakenna tarpeeksi jykevää ja korkeaa aitaa. Siihen vaan satsaamaan. Ja aina on senkin jälkeen yrittelijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on lähes 1 000 viestiä, joista ehkä ihan max 200 liittyy otsikon aiheeseen ja tuo jotakin uutta keskusteluun. Mitä tekee ylläpito, lätkäisee keskustelulle kruunun ja iso liekin. Eikö nuo merkitse suosittua ja hyvää keskustelua?
Jos kruunu häiritsee, älä lue ketjua. Keskustelussa on tullut esiin paljon syitä sille, miksi ylihintaiset kämpät (Klaukkalan omakotitalot, Helsingin esikaupunkien kerrostalohuoneistot, Helsingin ydinkeskustan arvokohteet) eivät mene kaupaksi. Hintapyynnöt ovat rajusti ylimitoitettuja ja myyjäosapuoli liian itsepäinen tai suorastaan tyhmä ja itsetuhoinen. Ostajapuoli vain seuraa tilannetta huvittuneena ja odottaa, että myyjät lankeavat omaan ansaansa. Sama moka kävi myös Lajuselle. Hän otti turpiinsa hotellibisneksessä niin nolosti, ettei uskalla enää pyytää rahaa (uusia investointeja) seuraavaan yritysideaansa. Hän paskoi hotelliprojektin, koska ei ymmärtänyt mihin oli ryhtymässä. Liian suuret luulot omasta osaamisesta ja liian heikko tietämys hotellibisneksen todellisista riskeistä. Hän sijoitti rahansa arvokiinteistöön, joka remontoitiin kalliisti, sisustettiin kallisti (ylihintaiset, epäkäytännölliset, tylsän näköiset huonekalut) ja markkinoitiin asiakkaille ylihinnalla. Kun asiakkaita ei saatu tarpeeksi, hotellibisnes meni vihkoon. Alle vuosi avajaisjuhlien jälkeen bisnes oli jo polvillaan. Lajuselle tuli kiire löytää ostaja (pelastaja) joka maksaisi hyvän hinnan tästä epäonnistuneesta nukkekotileikistä. Eipä löytynyt sellaista ostajaa. Hotelli myytiin halvalla (roimasti alihintaan) ulkomaiselle firmalla. Lajunen kuvitteli, että hänen nukkekotileikkinsä olisi menestystarina, koska hän itse omissa päiväunissaan uskoi, että homma menee kuin Strömsössä. "Kundit hei, me kaikki rikastutaan tällä!" Lajunen itse kertoi lehdistölle, että hän oli luvannut sijoittajille 100 prosentin voiton (alkuperäinen sijoitus takaisin kaksinkertaisena) jos sijoittajat lyövät rahansa kiinni Lajusen hotelliin.
Että välittäjät väittävät ostajien tekevän törkeitä tarjouksia.
Käänetään asia ylösalaisin. Kun pyyntihinnalla ei kauppa käy niin silloinhan se pyyntihinta on törkeä!
Entäpä kun se tarjoushinta onkin se oikea hinta millä kauppa tehdään..
Vierailija kirjoitti:
"Määräaikaisia työsopimuksia voi kohta tehdä ilman perusteltua syytä."
Määräaikainen työsopimus on parempi. En halua sitoutua toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen tai pitkiin irtisanomisaikoihin. Määräaikainen sopimus on minulle paras vaihtoehto. Tiedän jo etukäteen, milloin duunit loppuvat tässä firmassa. Voin aloittaa uuden työpaikan etsimisen heti (tänään) vaikka olen ollut nykyisen työnantajan palkkilistoilla vasta pari tuntia. Työsopimus allekirjoitettiin tänään, mutta minä haen jo uutta työpaikkaa.
Omakotitalojen myyjät ovat selvästi huolissaan siitä, että heidän talonsa arvo laskee. Nyt tässä ketjussa on alkanut esiintyä huolitrollaamista ja väkivaltafantasioita. Sota, anarkia, ryöstely, nälänhätä. Karu totuus on se, että jos sota syttyy, suomalaiset lähtevät evakkoon. He pakkaavat tavaransa (tärkeimmät tavaransa) ja häipyvät ulkomaille. He tietävät, että vakuutus ei korvaa "force majeure" -tilanteen aiheuttamia vahinkoja.
By the way, hyvätuloisilla ihmisillä on usein kaksi tai kolme kotia Suomessa (kaupunkiasunto, loma-asunto) ja talvikautta varten loma-asunto ulkomailla. Espanja, Italia, Kreikka, Portugali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin Espoosta pari vuotta sitten ostamassa kämppää. Pyyntö 369k ja tarjosin 345k. Ylimielinen välittäjä lopetti kaupanteon siihen ja sanoi ettei vie tarjousta edes myyjälle nähtäväksi. 6kk myöhemmin sama kämppä edelleen myynnissä ja pyynti 339k. Ehkä sittemmin oppinut tavoille.
Meidän taloyhtiössä (Helsinki) kävi samoin. Kiinteistönvälittäjä hirttäytyi omaan hintapyyntöönsä. Asunto roikkui myynnissä yli vuoden. Etuovi, Oikotie, välitystoimiston oma sivusto. Sama kämppä myynnissä joka kanavassa ja sama hintapyyntö. Vuoden jälkeen alkoi hintapyynnöt pudota. Asunto ei mennyt kaupaksi. Hintojen lasku jatkui useamman vuoden. Viimeinen hintapyyntö oli 80 000 euroa alle alkuperäisen hintapyynnön. Asunto vaihtoi omistajaa. Tiedän sen, koska uusi nimi näkyy osakasluettelossa. Myyjä ja välittäjä eivät voi salata tietoa, koska taloyhtiön sääntöjen mukaan JOKAINEN asunt
Osakas merkitään osakasluetteloon, joka on viranomaisasiakirja ja osakkaiden pitää saada tieto muutoksista. Nykyään enää ei juurikaan uusia yhtiöitä tule, jossa on lunastuslauseke, mutta niissä joissa on, tieto uudesta mahdollisesta osakkaasta tulee vanhoille osakkaille ja siinä vaiheessa on mahdollista käyttää lunastusoikeuttaan. Toki lunastus tapahtuu vähintään siihen samaan hintaan, jolla alkuperäinen kauppa olisi tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on lähes 1 000 viestiä, joista ehkä ihan max 200 liittyy otsikon aiheeseen ja tuo jotakin uutta keskusteluun. Mitä tekee ylläpito, lätkäisee keskustelulle kruunun ja iso liekin. Eikö nuo merkitse suosittua ja hyvää keskustelua?
Jos kruunu häiritsee, älä lue ketjua. Keskustelussa on tullut esiin paljon syitä sille, miksi ylihintaiset kämpät (Klaukkalan omakotitalot, Helsingin esikaupunkien kerrostalohuoneistot, Helsingin ydinkeskustan arvokohteet) eivät mene kaupaksi. Hintapyynnöt ovat rajusti ylimitoitettuja ja myyjäosapuoli liian itsepäinen tai suorastaan tyhmä ja itsetuhoinen. Ostajapuoli vain seuraa tilannetta huvittuneena ja odottaa, että myyjät lankeavat omaan ansaansa. Sama moka kävi myös Lajuselle. Hän otti turpiinsa hotellibisneksessä niin nolosti, ettei uskalla enää pyytää rahaa (uusia investointeja) seuraavaan yritysideaansa. Hän paskoi hotelliprojektin, ko
Ainoa, mitä bisneksessä ja asuntokaupassa on yhteistä, on se, että etsitään idaria, joka maksaa sen mitä pyydetään tai jopa enemmän. Erityisesti nuo Helsingin "arvoasunnot" ovat todella ylihinnoiteltuja, eikä huomioida sitä, että mahdolliset ostajat todennäköisesti omistavat jo arvoasunnon/-kiinteistön, jos sellaisen tarvitsevat. Tavallisen ostajan mielikuvat rikkaiden elämästä, ovat todella vääristyneet ja aletaan välittömästi larpata varakkaampaa kuin ollaan ja ostetaan itselle liian kallis asunto. Vaikka asuntoon ei käyttäisi velkarahaa, jonkinlainen maksukykytestaus olisi syytä tehdä. Ei rikkaat käytä rahaa kalliiseen, he käyttävät rahaa laadukkaaseen. Helsingin keskustan/kantakaupungin hinta-laatusuhde on huono, koska vastaavaa laatua saa muualta halvemmalla ja toisaalta kalliimmalla saa paljon parempaa vastinetta rahalle. Ei rikas osta miljoonan kämppää joka on ok, hän ostaa kahden miljoonan kämpän, joka on loistava. Helsingissä yritetään myydä kahdella miljoonalla alle miljoonan kämppä. Ihmetellään vain, kun kauppa ei käy.
Kyllä nauratti tuo kiinteistönvälittäjä, joka otti takkiinsa 80 000 euroa. Ihan vaan siksi, että hän kuvitteli tietävänsä paremmin asunnon arvon. Karu totuus on, että asunnon arvo määräytyy markkinatilanteen mukaan. Välittäjä voi itse hinnoitella asunnon vaikka miljoonan euron arvoiseksi. Ei se ole realismia. Samassa taloyhtiössä myydään jatkuvasti perheasuntoja (4h + k) alle 200 000 euron hintaan. Välittäjän itsepäisyys muuttuu helposti itsetuhoisuudeksi. "En myy senttiäkään halvemmalla, ellei ole pakko!" Se pakkotilanne tulee eteen viimeistään silloin, kun asunnon omistajalta loppuu rahat ja asunto on pakko myydä. Saahan sitä velkaista (asuntolaina, remonttilaina) asuntoa roikuttaa myynnissä vaikka 10 vuotta, jos omistaja tai välittäjä niin haluaa. Velat on kuitenkin maksettava ja yhtiövastikkeet maksettava. Taloyhtiö voi ottaa asunto-osakkeen haltuun, jos omistajalle kertyy liikaa rästejä. Meidän taloyhtiössä kävi noin. Asunnon omistaja (omistaja-asukas) potkittiin ulos kämpästä ja taloyhtiö pisti kämpän vuokralle kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden vuokratuloilla saatiin katettua omistajan rästit. Kun omistaja sai kämppänsä takaisin, hän päätti myydä sen nopeasti ja halvalla. Hän oppi kantapään kautta, että ikivanha jankutus "Oma tupa, oma lupa" ei päde 2000-luvun Suomessa. Laki määrää selvät rajat sille, mitä asunnon omistaja saa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalojen myyjät ovat selvästi huolissaan siitä, että heidän talonsa arvo laskee. Nyt tässä ketjussa on alkanut esiintyä huolitrollaamista ja väkivaltafantasioita. Sota, anarkia, ryöstely, nälänhätä. Karu totuus on se, että jos sota syttyy, suomalaiset lähtevät evakkoon. He pakkaavat tavaransa (tärkeimmät tavaransa) ja häipyvät ulkomaille. He tietävät, että vakuutus ei korvaa "force majeure" -tilanteen aiheuttamia vahinkoja.
By the way, hyvätuloisilla ihmisillä on usein kaksi tai kolme kotia Suomessa (kaupunkiasunto, loma-asunto) ja talvikautta varten loma-asunto ulkomailla. Espanja, Italia, Kreikka, Portugali.
Sinkun reservi-ikäisen miehen ei kannata omaa asuntoa/taloa ostaa. Sama koskee tietysti myös rintamalle lähteviä naisia. Kukaan ei tarvitse sitä sinkun asuntoa/taloa, eikä pidä siitä huolta, kun sota syttyy. Joskus ihmettelin, kun sukulainen, joka silloin oli yliluutnantti ja komppanian päällikkö, sanoi, ettei aio ostaa omaa, vaan asuu vuokralla. No nyt ymmärrän, että hän oli jo silloin varustautunut mahdolliseen sotaan. Toki sitten on sijoittanut paljon niin erilaisiin rahastoihin kuin osakkeisiin suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nauratti tuo kiinteistönvälittäjä, joka otti takkiinsa 80 000 euroa. Ihan vaan siksi, että hän kuvitteli tietävänsä paremmin asunnon arvon. Karu totuus on, että asunnon arvo määräytyy markkinatilanteen mukaan. Välittäjä voi itse hinnoitella asunnon vaikka miljoonan euron arvoiseksi. Ei se ole realismia. Samassa taloyhtiössä myydään jatkuvasti perheasuntoja (4h + k) alle 200 000 euron hintaan. Välittäjän itsepäisyys muuttuu helposti itsetuhoisuudeksi. "En myy senttiäkään halvemmalla, ellei ole pakko!" Se pakkotilanne tulee eteen viimeistään silloin, kun asunnon omistajalta loppuu rahat ja asunto on pakko myydä. Saahan sitä velkaista (asuntolaina, remonttilaina) asuntoa roikuttaa myynnissä vaikka 10 vuotta, jos omistaja tai välittäjä niin haluaa. Velat on kuitenkin maksettava ja yhtiövastikkeet maksettava. Taloyhtiö voi ottaa asunto-osakkeen haltuun, jos omistajalle kertyy liikaa rästejä. Meidän taloyhtiössä kävi noin. Asunnon omistaja
Kyllä nauratti tuon viestin kirjoittanut, ei kai hän oikeasti kuvittele, että välittäjä määrää millä hinnalla asunto myydään. Kyllä se on myyjä joka hinnan päättää, ei välittäjä. Toki välittäjän kannattaa tarkkaa harkita, millaisen änkyrämyyjän kanssa alkaa toimeksiantoa väsäämään.
Sitten nämä nyt tarjouksia tekemään havahtuneet, kyllä hinnat ovat laskeneet mutta niin ovat hintapyynnötkin.
Kun edes malttaisitte olla nostamatta tota sotaa esille, niin joku voisi luulla tätä keskustelua aidoksi, eikä pelkäksi trollaamiseksi. Mutta ettehän te malta.
Ostajalla ei ole senttiäkään kiinni asunnossa/talossa ennen kuin myyjä on hyväksynyt tarjouksen. Eli ostaja voi tarjota ihan mitä huvittaa.
"Ei rikkaat käytä rahaa kalliiseen, he käyttävät rahaa laadukkaaseen."
Niinhän sinä luulet. Et ymmärrä todellisuutta. Karu totuus on se, monet luksustuotteet (urheiluautot, huvijahdit, kalliit asunnot) myydään juuri niille ihmisille, joilla on paljon rahaa mutta vähän maalaisjärkeä. He ostavat ylihintaisia autoja, huvijahteja ja asuntoja juuri siksi, että haluavat esitellä rahojaan. Aivan sama, onko raha tullut perintönä (rikkaat vanhemmat, isovanhemmat) vai onko raha tullut omalla bisneksellä (työnteko, investoinnit). He haluavat käyttää rahojaan näkyvästi. Statussymbolit ovat heille tärkeitä. Miksi? Heikon itsetunnon pönkittämiseksi. Ei rikkaus tee ihmisestä automaattisesti viisasta, täysjärkistä (henkisesti tervettä), kypsää tai edes aikuista. Monet rikkaat miehet kiukuttelevat kuin pikkupojat. Sitten tulee niitä sadan tuhannen euron sakkoja liikenteessä ja miljoonien eurojen tappioita pilalle menneistä avioliitoista.
Jeff Bezos (yksi verkkokauppa Amazonin perustajista) petti ex-vaimoaan, tuhosi avioliittonsa, ja menetti erossa miljardeja (kyllä, siis miljardeja euroja) ex-vaimolleen. Vaimo nauroi matkalla pankkiin. Uusi vaimo kuvittelee "voittaneensa" jotain sillä, että hän lähti varatun miehen panopuuksi. Ainoa todellinen voittaja on ex-vaimo. Hän sai miehen rahat, lapset ja pääsi eroon huonosta aviomiehestä.
"Määräaikaisia työsopimuksia voi kohta tehdä ilman perusteltua syytä."
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011564515.html