Tylsä ketju, kerro vain tylsiä kuulumisia
ja puuduttavia mielipiteitä.
Aiemmat tavallisten kuulumisten ketjut täyttyi häiriköistä, jankkaajista, kiroilijoista, haistattelijoista, ilkeilijöistä, viestien poistajista, seksistä ja muista intiimeistä asioista kirjoittajista, ilkkujista, lyttääjistä yms
Täällä tykätään katsoa, kun maali kuivuu. Kaalilaatikoista ja pelargonioista :)
Tule mukaan, sinä saman henkinen.
Kommentit (18124)
Olen punakka, hanakka ja tanakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollu hyvin erilaisia elämänkokemuksia. Jos kertoisin lapsuuden, nuoren, aikuisen tai keski-ikäisen minun tarinaa, niillä ei ole hirveästi yhtymäkohtia eikä minua varmaan tunnistaisi niistä kovinkaan hyvin.
Miten näin voi elämä mennä? Eikö kaikki vaikuta kaikkeen?
Periaatteessa joo, vaikuttaa. Mutta monien toisten ihmisten tekemiset ovat vaikuttaneet paljon elämääni, pääasiassa huonolla tavalla. Vasta nyt olen minä. Se mikä ITSE haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaen mulla ei oo koskaan kova meininki.
Ei se hirveästi haittaa, jollet ole mies.
En ole mies. Olen nainen.
Nyt väsyttää
Menen nukkumaan
Olen oman elämäni supersankari. Tai ainakin haluan uskoa niin.
Pitäis pestä hiukset mutten jaksa. Ehkä sitte huomenna.
Päivällä kävin kahvilassa kahvit juomassa äitini kanssa ja sitten tein ruokaa. Illalla kävin vatsatanssi tunnilla, piristi kummasti mieltä!
Eikö moshaus ole periaatteessa hiustanssia?
Ja miksi millään shampoobrändillä ei ole hevaria mainoskasvona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivällinen oli lihamureketta, wokkivihanneksia ja hapankaalia. Laitoin valkosipuli-confitin liedelle valmistumaan ja otin päikkärit halityynyn kanssa.
Halityyny oiskin kiva, jos iskee halipula. Miksei vartalotyynykin selkäpuolta lämmittämässä.
On mulla kaksi tyynyä, kiva olla niiden välissä nalkissa ilman huolen häivää ja kiirwttä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu välillä ihan höpöltä tää oma elämä, jolla ei ole juurikaan vaikutusta yhtään mihinkään.
Odotapas vain, kun sanotaan, että elinaikaa on vain kuukausia, alkaa oma pieni elämä tuntua kovin merkitykselliseltä.
Niin. Itselle. Mutta isossa kuvassa yks itikan paska.
Parempi on olla itikan paska kuin sellainen ihminen, joka haluaa nimensä jäävän historian kirjoihin vaikkapa ampumalla umpimähkään ihmisiä koulussa tai kadulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollu hyvin erilaisia elämänkokemuksia. Jos kertoisin lapsuuden, nuoren, aikuisen tai keski-ikäisen minun tarinaa, niillä ei ole hirveästi yhtymäkohtia eikä minua varmaan tunnistaisi niistä kovinkaan hyvin.
Miten näin voi elämä mennä? Eikö kaikki vaikuta kaikkeen?
Periaatteessa joo, vaikuttaa. Mutta monien toisten ihmisten tekemiset ovat vaikuttaneet paljon elämääni, pääasiassa huonolla tavalla. Vasta nyt olen minä. Se mikä ITSE haluan.
Sitä on kuin lastu lainehilla. Lopulta tarttuu itse ruoriin ja alkaa navigoida.
Olen masentunut. Tiedän kyllä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu välillä ihan höpöltä tää oma elämä, jolla ei ole juurikaan vaikutusta yhtään mihinkään.
Odotapas vain, kun sanotaan, että elinaikaa on vain kuukausia, alkaa oma pieni elämä tuntua kovin merkitykselliseltä.
Niin. Itselle. Mutta isossa kuvassa yks itikan paska.
Parempi on olla itikan paska kuin sellainen ihminen, joka haluaa nimensä jäävän historian kirjoihin vaikkapa ampumalla umpimähkään ihmisiä koulussa tai kadulla.
Tai John Lennonin. Hänen surmaajan motiivi oli saada nimensä historiaan. En muista, kuka oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu välillä ihan höpöltä tää oma elämä, jolla ei ole juurikaan vaikutusta yhtään mihinkään.
Odotapas vain, kun sanotaan, että elinaikaa on vain kuukausia, alkaa oma pieni elämä tuntua kovin merkitykselliseltä.
Niin. Itselle. Mutta isossa kuvassa yks itikan paska.
Parempi on olla itikan paska kuin sellainen ihminen, joka haluaa nimensä jäävän historian kirjoihin vaikkapa ampumalla umpimähkään ihmisiä koulussa tai kadulla.
Tai John Lennonin. Hänen surmaajan motiivi oli saada nimensä historiaan. En muista, kuka oli.
En minäkään. Enkä edes halua muistaa tuollaisia. No, siksi en varmaan muistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollu hyvin erilaisia elämänkokemuksia. Jos kertoisin lapsuuden, nuoren, aikuisen tai keski-ikäisen minun tarinaa, niillä ei ole hirveästi yhtymäkohtia eikä minua varmaan tunnistaisi niistä kovinkaan hyvin.
Miten näin voi elämä mennä? Eikö kaikki vaikuta kaikkeen?
Periaatteessa joo, vaikuttaa. Mutta monien toisten ihmisten tekemiset ovat vaikuttaneet paljon elämääni, pääasiassa huonolla tavalla. Vasta nyt olen minä. Se mikä ITSE haluan.
Tietämättämmekin olemme vaikuttaneet toisten ihmisten elämään niin hyvässä kuin pahassakin.
Jope lauloi aikanaan: "Ollaan enkeleitä toisillemme". Eikö hän ollut koulukiusattu lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Olen punakka, hanakka ja tanakka.
Minä taas luiseva ja puiseva.
Käsirasvani on pahan hajuista.
Miten näin voi elämä mennä? Eikö kaikki vaikuta kaikkeen?