Kehtaisitko ottaa asian puheeksi? (pyytämättä saaduista käsitöistä)
Perheemme lähipiirissä on henkilö, joka on innostunut käsityöihminen. Hän on oikeasti hyvin taitava, mutta luonteeltaan varsin "huithapeli", kun inspiraatio iskee, niin sitten tehdään.
Tämä henkilö on tehnyt meille tilaustyönä todella hienoja juttuja, olen siis itse ostanut kaavat ja kankaat ja materiaalit. Näistä ollaan tosi kiitollisia ja tiedän, että tuo henkilö nauttii, kun saa noita tehdä. "Ongelma" on hänen pyytämättä tekemättä jutut. Hän saattaa käyttää jotain kallista ja suosittua kangasta, mutta yhdistää siihen täysin epäsopivan resorin, koska juuri sillä hetkellä ei ollut sopivaa saatavilla. Saattaa ommella vaaleanbeigen puseron kirkkaanpunaisilla langoilla, kun ei jaksa vaihtaa lankoja. Ei jaksa vaihtaa kaksoisneulaan, joten ompelee lahkeiden ja hihansuut ja mekon helmat tavallisella, joustamattomalla ompeleella, joka sitten kiristää käytössä ja pian katkeaa. Saumuroi pääntielle resoreita ryppyyn eikä jaksa purkaa. Välillä tekee ihan omasta päästään ilman kaavaa, ja tulokset on sitten aina vähän mitä on. Vaipattoman kolmevuotiaan housuja ei esimerkiksi voi tehdä vaan leventämällä ja pidentämällä olemassaolevaa kaavaa 56 cm koossa...
Turhamaista tai ei, mutta eihän nuo vaatteet päälle päädy. Jos kerran jotkut leggingsit laitetaankin jalkaan, niin sitten ne päätyvät ekan käyttökerran jälkeen korjauspinoon, kun lahkeista on päärmeet auenneet joustamattoman ompeleen vuoksi.
Ottaisitko asian puheeksi jotenkin mahdollisimman kauniisti vai jatkaisitko hymyillen näiden lahjojen vastaanottamista, vaikka on selvää, että vaatteet eivät päädy käyttöön ja niiden takia menee hukkaan sekä antajan rahaa, meidän tilaa että luonnon resursseja?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä ilmoitti aikanaan ihan asiallisesti, että hän sitten huolehtii itse lastensa vaatetuksen, siihen ei tarvitse puuttua.
Tyttärentyttärelle olen saanut ommella ihan mitä haluan ja nyt 4v:n jo ilmaistessa selkeästi mielipiteensä myös kaikkea sitä, mitä hän haluaa. Nyt on alkanut valitus siitä, että vain toisen lapsenlapsen halloween-asu on ihana ja kimaltava ja täynnä ledlamppuja, miksi en teee molemmille lapsenlapsille vaatteita. En tee, koska olen luvannut, että en tee.
Mitä miniäsi vastasi, kun sanoit ettet tee kun kerran olet luvannut?
Voihan se olla, että hän on nyt vaihtanut mieltään ja on ok tehdä sovitusti esim. tuo halloween asu?
Mietin myös miltä lapsenlapsesta tuntuu, jos teet asun vain toiselle, mutta et toiselle vaikka ovat pyytäneet. Vain sen takia, että et jääräpäisyyttäsi voi perääntyä "lupauksestasi".
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Mielestäni pitäisi keksiä keino sanoa kohteliaasti, että hänen tekemät vaatteet jää käyttämättä, joten ei kannata niiden tekemiseen aikaa ja rahojaan tuhlata.
Itse tein itselle vaatteita ja sisko aina sanoi, että hänellekin voisi tehdä samanlaisen. Taatusti on takanapäin motkotellut samaa kuin aloittaja. Ei ne kankaat ole ilmaisia, eikä tarvikkeetkaan ja eihän kukaan halua tuhlata aikaa sellaisen tekemiseen, jonka toinen heittää roskiin.
Kyllähän ihminen voi sanoa, että heitä sitten roskiin ellei miellytä, mutta siinähän kuitenkin saa tietää ettei enää kannata ANTAA MITÄÄN.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Minä ymmärsin hänen kirjoituksestaan, että miniä oli toivonut nyt myöhemmin omallekin lapselleen niitä vaatteita, kuten Halloween asun.
En lähtisi ketään hulluksi nimittelemään tai hulluista puhumaan. Melkoista aggressiota sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi keksiä keino sanoa kohteliaasti, että hänen tekemät vaatteet jää käyttämättä, joten ei kannata niiden tekemiseen aikaa ja rahojaan tuhlata.
Itse tein itselle vaatteita ja sisko aina sanoi, että hänellekin voisi tehdä samanlaisen. Taatusti on takanapäin motkotellut samaa kuin aloittaja. Ei ne kankaat ole ilmaisia, eikä tarvikkeetkaan ja eihän kukaan halua tuhlata aikaa sellaisen tekemiseen, jonka toinen heittää roskiin.
Kyllähän ihminen voi sanoa, että heitä sitten roskiin ellei miellytä, mutta siinähän kuitenkin saa tietää ettei enää kannata ANTAA MITÄÄN.
Miksi ajattelet, että siskosi, joka pyysi sinua tekemään samanlaisen, motkottaisi takanapäin?
Miten te olette noin negatiivisia?
Ihanaa, että ap pitää tuota ompelijaa "taitavana" vaikka vaatteita ei pysty edes pitämään niiden sisältämien virheiden takia.
Ompeleet kiristää ja katkeilee, väärän värisiä lankoja , ja kaavat suurenneltu miten sattuu :D
Ei oikein taitavalta vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Oletko psykoosissa, kun nimittelet muita hulluuden rajamailla oleviksi?
Hirveän ruma kirjoitus sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Minä ymmärsin hänen kirjoituksestaan, että miniä oli toivonut nyt myöhemmin omallekin lapselleen niitä vaatteita, kuten Halloween asun.
En lähtisi ketään hull
Kommentoin yleisellä tasolla. Tuo vaatimus, että äiti päättää yksin lapsensa vaatetuksesta ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Yleensä lapsi päättää jo hyvin nuorena, mistä ei pidä ja mistä pitää. Äidin oma ehdottomuus lapsen vaatetyylistä tai vaatemerkistä menee hulluuden rajoille - jos kukaan läheinen ei uskalla rikkoa äidin ehdotonta käskyä. Rautalangasta vääntäen, lapsen isällä tai lapsella itsellään ei ole mitään sannanvaltaa kun hulluuden rajamailla oleva äiti päättää.
Kyseiseen tapaukseen liittyen, miniä kertoo lapselleen, että nimenomaan hänen pyynnöstään lapsi ei saa mummon tekemiä vaatteita. Sitten miniä pyytää anopiltaan anteeksi. Tämän jälkeen pitäisi uudelleen sopia, mitä anoppi saa tehdä ja mitä serkun saamaa ei miniän lapselle vastaisuudessakaan tehdä/osteta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Miksi näet isän tahdottomana vässykkänä, yhtenä lapsista? Tämä on kiinnostava ja toistuva teema naisvihassasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä ilmoitti aikanaan ihan asiallisesti, että hän sitten huolehtii itse lastensa vaatetuksen, siihen ei tarvitse puuttua.
Tyttärentyttärelle olen saanut ommella ihan mitä haluan ja nyt 4v:n jo ilmaistessa selkeästi mielipiteensä myös kaikkea sitä, mitä hän haluaa. Nyt on alkanut valitus siitä, että vain toisen lapsenlapsen halloween-asu on ihana ja kimaltava ja täynnä ledlamppuja, miksi en teee molemmille lapsenlapsille vaatteita. En tee, koska olen luvannut, että en tee.
Mitä miniäsi vastasi, kun sanoit ettet tee kun kerran olet luvannut?
Voihan se olla, että hän on nyt vaihtanut mieltään ja on ok tehdä sovitusti esim. tuo halloween asu?
Mietin myös miltä lapsenlapsesta tuntuu, jos teet asun vain toiselle, mutta et toiselle vaikka ovat pyytäneet. Vain sen takia, että et jääräpäisyyttäsi voi perääntyä "lupauksestasi".
Totta kai ompelen, jos sitä minulta pyydetään, mutta ei pyydetä. Sen sijaan valitetaan tyttärelle, että lellin toista lapsenlasta. Jos on muuttanut mielensä, se kannattaa sanoa minulle eikä valitella sukulaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Oletko psykoosissa, kun nimittelet muita hulluuden rajamailla oleviksi?
Hirveän ruma kirjoitus sinulta.
Onhan se kaunista kun miniä/lapsi tekee isovanhemmille selväksi, että isovanhemmat ei sitten itse valmista tai osta lapselle yhtään mitään.
Miten ihmeessä on hirveä rumaa, että ei pidä lainkaan sopivana käytöksenä vanhemmilta, että isovanhemmilta kielletään oman lapsenlapsen huomioiminen pienillä lahjoilla. Yleensä siihen perään vanhemmat sitten ojennetaan sen ahneen kouransa, että tähän käteen lapsen lahjaraha ja ehdottomasti saman suuruisena kuin muillekin sukuhaaroille, joissa on useampi lapselapsi.
Luehan se oma kommenttisi ja mieti tarkkaa, kuka sen rumemman kirjoituksen laati. Kumpi on rumempi kuvailu hulluuden rajamailla olevasta vai suora kysymys toisen kommentoijan psykoosista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä ilmoitti aikanaan ihan asiallisesti, että hän sitten huolehtii itse lastensa vaatetuksen, siihen ei tarvitse puuttua.
Tyttärentyttärelle olen saanut ommella ihan mitä haluan ja nyt 4v:n jo ilmaistessa selkeästi mielipiteensä myös kaikkea sitä, mitä hän haluaa. Nyt on alkanut valitus siitä, että vain toisen lapsenlapsen halloween-asu on ihana ja kimaltava ja täynnä ledlamppuja, miksi en teee molemmille lapsenlapsille vaatteita. En tee, koska olen luvannut, että en tee.
Miniä ei selvästi tiennyt, kuinka taitava ompelija olet. Hän pelkäsi että sieltä tulee epämieluisia räpöstyksiä, ja hän on AP.n kuvaamassa tilanteessa.
Moni tuore äiti on myös hyvin tarkka vauvan vaatteista. Leikki-ikäinen jo osaa kertoa, mistä pitää, ja haluta itselleen vaikkapa tietyn hahmon kuvalla olevia vaatteita.
Ymmärrän sinua kyllä. Kun opettel
Ei, en tee pojantyttärelle Halloween-asua, koska sellaista ei ole miniä pyytänyt. Kunnioitan hänen toivettaan siitä, että hän päättää lapsensa vaatteista ja minusta se on varsin hyvä ja reilu toive ja arvostan sitä, että hän ilmoitti asian ääneen eikä viskomalla lahjavaatteita roskiin.
Nyt kun lapsenlapset osaavat itse esittää toiveitaan, ompelen tyttärentyttärelle vaikka mitä ja olemme molemmat tyytyväisiä. Miniä ei pyydä minua ompelemaan mitään, mutta hän valittaa tyttärelleni, miten mummi on puolueellinen ommellessaan kaikenlaista kekseliästä ja kaunista vain toiselle lapsenlapselle. En aio vastoin miniän aikaisempaa toivetta ommella mitään vaatetta pojantyttärelle, koska miniä on luvannut asuista huolehtia ja huolehtiikin hyvin. Valitettavasti minun ompelemani vaatteet eivät maksa saajalle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin myös miltä lapsenlapsesta tuntuu, jos teet asun vain toiselle, mutta et toiselle vaikka ovat pyytäneet. Vain sen takia, että et jääräpäi
Totta kai ompelen, jos sitä minulta pyydetään, mutta ei pyydetä. Sen sijaan valitetaan tyttärelle, että lellin toista lapsenlasta. Jos on muuttanut mielensä, se kannattaa sanoa minulle eikä valitella sukulaisille.
Tätä vähän uumoilinkin. Miniä haluaa ettei muille lapsenlapsille saa tehdä vaatteita, koska hänen lapsensa pahoittaa mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä ilmoitti aikanaan ihan asiallisesti, että hän sitten huolehtii itse lastensa vaatetuksen, siihen ei tarvitse puuttua.
Tyttärentyttärelle olen saanut ommella ihan mitä haluan ja nyt 4v:n jo ilmaistessa selkeästi mielipiteensä myös kaikkea sitä, mitä hän haluaa. Nyt on alkanut valitus siitä, että vain toisen lapsenlapsen halloween-asu on ihana ja kimaltava ja täynnä ledlamppuja, miksi en teee molemmille lapsenlapsille vaatteita. En tee, koska olen luvannut, että en tee.
Selvästi jäänyt kaihertamaan siis
Ei kai kukaan ole niin typerä, että ompelee jotain asua 30 tuntia, hankkii kalliit kankaat ja sitten saa kuulla, että on sovittu, että meille ei tarvitse vaatteita tuoda. Jos on luvannut, että ei osta/hanki lapsenlapselle vaatteita, niin lupauksista pidetään kiinni. Muuten käy kuin ap:lle eli vaatteet menevät roskiin, koska juuri tälle äidille ne eivät kelpaa edes naamiaisasuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä ilmoitti aikanaan ihan asiallisesti, että hän sitten huolehtii itse lastensa vaatetuksen, siihen ei tarvitse puuttua.
Tyttärentyttärelle olen saanut ommella ihan mitä haluan ja nyt 4v:n jo ilmaistessa selkeästi mielipiteensä myös kaikkea sitä, mitä hän haluaa. Nyt on alkanut valitus siitä, että vain toisen lapsenlapsen halloween-asu on ihana ja kimaltava ja täynnä ledlamppuja, miksi en teee molemmille lapsenlapsille vaatteita. En tee, koska olen luvannut, että en tee.
Mitä miniäsi vastasi, kun sanoit ettet tee kun kerran olet luvannut?
Voihan se olla, että hän on nyt vaihtanut mieltään ja on ok tehdä sovitusti esim. tuo halloween asu?
Mietin myös miltä lapsenlapsesta tuntuu, jos teet asun vain toiselle, mutta et toiselle vaikka ovat pyytäneet. Vain sen takia, että et jääräpäit
Totta kai ompelen, jos sitä minulta pyydetään, mutta ei pyydetä. Sen sijaan valitetaan tyttärelle, että lellin toista lapsenlasta. Jos on muuttanut mielensä, se kannattaa sanoa minulle eikä valitella sukulaisille.
Minä kirjoitin, että ehkä miniä ei tiennyt, kuinka taitava olet
Joko miniä ei enää kehtaa pyytää tai haluaa vain valittaa. Harmi sille lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Miksi näet isän tahdottomana vässykkänä, yhtenä lapsista? Tämä on kiinnostava ja toistuva teema naisvihassasi.
Huono provo. Eikö kyse olisi paremminkin miesvihasta, jos epäilee ettei isä uskalla kyseenalaistaa äidin käskyvaltaa edes oman lapsen edun ollessa kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin yhteyttä niiden lahkeensuun ompeleiden takia. Pyydä läheistäsi tarkistamaan ylälangan kireys, vaikuttaa siltä, että siinä on ongelmia, koska normaalisti tavallinen suoraommel joustaa aika hyvin joustavan kankaan mukana.
Kun pinkissä puserossa on sininen resori, niin kysyt tekijältä, että kai sinulle sopii, että vaihdan tähän pinkin resorin. Se ei ole iso työ, aika usein säästyy purkamiselta, kun leikkaa koko resorin pois ja vaihtaa uuteen.
Osaan siis ommella kyllä itsekin, mutta en tässä elämäntilanteessa koe sitä ajankäytön ja hyödyn suhteen järkeväksi. Lähtökohtaisesti tavallinen suora ommel ei sovi trikookankaan venytystä vaativiin kohtiin, kuten pääntielle, lahkeisiin ja hihansuihin. Ei, vaikka säädöt olisivat parhaat mahdolliset. Siihen va
Mitä ompelulankaa käytät, jos et saa tavalliseen trikooseen aikaiseksi normaalia venytystä kestävää tikkausta? Et varmaan ole ommellut vuosiin, kun joustava tikkauslanka ei ole tuttu tuote. Kokeilepa tätä: Gütermann Mara Flex. Ei tarvita peitetikkikonetta tai kaksoisneulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä mielipiteitä.
Jos on sanottu ettei anopin tarvitse ostaa tai tehdä lapsenlapselle vaatteita, niin silloin näin toimitaan aina siihen saakka kun käskyä muutetaan tai käskyyn tehdään poikkeus.
Nykyään on niin itsekeskeisiä vanhempia, että laittavat jopa lapselle mieluisat lelut ja vaatteet roskiin, koska ne ei ole äidille mieluisia tai tarpeellisia. Mikäli äiti ei voi sietää kirkkaita värejä, koska ne aiheuttaa sairaskohtauksen tai tajuttomuuden, niin ei niitä lapsikaan saa käyttää.
Jos hulluuden rajoilla olevan ihmisen käskyjä noudatetaan ihan sovun ylläpitämiseksi, niin ei siinä tilanteessa ole mitään aihetta lähteä käskyjen noudattajaa kritisoimaan..
Oletko psykoosissa, kun nimittelet muita hulluuden rajamailla oleviksi?
Hirveän ruma kirjoitus sinulta.
Onhan se kaunista kun miniä/lapsi tekee isovanhemmille selväksi, että isovanhemmat ei sitten itse valmista tai osta lapselle yhtään mitään.
Miten ihmeessä on hirveä rumaa, että ei pidä lainkaan sopivana käytöksenä vanhemmilta, että isovanhemmilta kielletään oman lapsenlapsen huomioiminen pienillä lahjoilla. Yleensä siihen perään vanhemmat sitten ojennetaan sen ahneen kouransa, että tähän käteen lapsen lahjaraha ja ehdottomasti saman suuruisena kuin muillekin sukuhaaroille, joissa on useampi lapselapsi.
Luehan se oma kommenttisi ja mieti tarkkaa, kuka sen rumemman kirjoituksen laati. Kumpi on rumempi kuvailu hulluuden rajamailla olevasta vai suora kysymys toisen kommentoijan psykoosista?
Toivottavasti et ole tuo ompelijamummu
Onko ne sinun ihan omatekemätkin lapset tuollaisia käsiojossanruinaajia,vaikovpuolisot vain. Kuulostat kyllä katkeralta ja hankalalta ihmiseltä
Ja todellakin, käytät rumaa kieltä.
Jos olet tuo ompelijamummu, joka ensin kirjoitti kauniisti miniästä ja nyt näin, niin en ihmettele että on huonot välit. Vaikutat hirveältä anopilta, olit kuka tahansa.
Miksi te olette roskiin heittämässä uusia vaatteita? Ne voi lahjoittaa. Vaikka malli olisi huono tai lanka epäsopivan värinen, kangas on varmasti hyvää materiaalia niille jotka etsivät kierrätettyä matskua omiin töihinsä. Itse katselen aina kirppareilla löytyykö kivoja kankaita joita uusiokäyttää.