Lue keskustelun säännöt.
Äiti kyläpaikan tarjottavista lapselleen: " et näistä kuitenkaan tykkää" :o
14.04.2007 |
Talon emäntä oli tehnyt itse kahvipöydän tarjottavat. Vieras tuumasi 4v lapselleen tuon otsikossa näkyvän asian!!
Typerää päättää lapsen puolesta mistä tämä tykkää ja mistä ei! Varsinkaan kun lapsi ei koskaan ollut sellaista edes mastanut. Kaivoi sitten lapselle omat eväät laukustaan...
Kommentit (53)
Hän haluaa kuitenkin aina maistaa: ottaa pullan ja keksin, haukkaa kerran, toteaa että en tykkää, ja jättää loput lautaselle.
Jos kyläpaikassa annan maistaa, kirjoittaa emäntä pian närkästyneenä av:lle että onpas ärsyttävää kun annetaan lapsen maistaa vaikkei se kuitenkaan syö, nyt meni kerran haukatut pullat ja keksit roskiin.
Jos ei anna maistaa, ja sanoo että " et kuitenkaan tykkää niistä" , niin siitäkin suututaan.
Meidän lapsemme ei ole nirso, hänelle kelpaa hyvin normaali ruoka, kuten myös erikoisemmat safkat (simpukat, mustekalarenkaat, oliivit, munakoiso, fetajuusto, homejuusto, jne). Mutta makeasta hän ei tykkää. En halua opettaakaan häntä siitä tykkäämään, pitäkää te vaan lastamme huonokäytöksisenä mutta miksi pitäisi opettaa tykkäämään epäterveellisistä kekseistä ja kakuista?
Jos kyläpaikassa on tarjolla suolaista piirakkaa tms, lapsi syö sitä mielellään.
Ja itse en syö lapseni jämiä, koska mulla on keliakia, ennen kuin joku ehdottaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä pahastuta jos lapsivieras maistaa ja jättää loput. Kuinka se koskaan voi oppiakaan jos ei saa edes yrittää. Minusta se on eteenpäin että edes maistaa eikä heti kättelyssä ala se " hyi en mää tuota syö" -peli. Saati että menisin lapsen puolesta heti sanomaan kylässä mistä hän tykkää ja mistä ei.
Opetteluahan tuo lapselle on ruokailu monessa mielessä.
Ihan järkyttävän tyhmää, jos sanotaan, että " et kuitenkaan pidä, mutta..."
Mitä ihmeen hyötyä siitä on kenellekään.
Kyllähän nyt jokainen aikuinen ihminen se ymmärtää, jos lapsi jättää vieraanmakuisen ruoan lautaselle. Voi kuitenkin yllättää myös saamalla makuelämyksen. Ja, jos ei pidä, niin seuraavalla kerralla uudelleen kokeilemaan tilaisuuden tullen.
Morre:
Taisi mennä taidot ja makuasiat sek..
Vierailija:
Kulta, et kuitenkaan osaa soittaa, mutta yritä toki.
Kulta, et kuitenkaan osaa piirtää, mutta yritä toki.
Kulta, et kuitenkaan opi lukemaan, mutta yritä toki.
Vieraamman makuiset, eksoottisetkin ruuat kyllä kelpaa.
Vierailija:
Opetteluahan tuo lapselle on ruokailu monessa mielessä.
Ihan järkyttävän tyhmää, jos sanotaan, että " et kuitenkaan pidä, mutta..."
Mitä ihmeen hyötyä siitä on kenellekään.
Kyllähän nyt jokainen aikuinen ihminen se ymmärtää, jos lapsi jättää vieraanmakuisen ruoan lautaselle. Voi kuitenkin yllättää myös saamalla makuelämyksen. Ja, jos ei pidä, niin seuraavalla kerralla uudelleen kokeilemaan tilaisuuden tullen.Morre:
Taisi mennä taidot ja makuasiat sek..
Vierailija:
Kulta, et kuitenkaan osaa soittaa, mutta yritä toki.
Kulta, et kuitenkaan osaa piirtää, mutta yritä toki.
Kulta, et kuitenkaan opi lukemaan, mutta yritä toki.
jos jättää jossain kyläpaikassa maistamatta kolmatta kertaa jotain pullaa/kakkua/keksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kö sitten loppuun. Tämä parempi, kun ykskantaan todeta, että " et kuitenkaan pidä" . Kasvatusta nääs.
Vierailija:
Hän haluaa kuitenkin aina maistaa: ottaa pullan ja keksin, haukkaa kerran, toteaa että en tykkää, ja jättää loput lautaselle.
Jos kyläpaikassa annan maistaa, kirjoittaa emäntä pian närkästyneenä av:lle että onpas ärsyttävää kun annetaan lapsen maistaa vaikkei se kuitenkaan syö, nyt meni kerran haukatut pullat ja keksit roskiin.
Jos ei anna maistaa, ja sanoo että " et kuitenkaan tykkää niistä" , niin siitäkin suututaan.
Meidän lapsemme ei ole nirso, hänelle kelpaa hyvin normaali ruoka, kuten myös erikoisemmat safkat (simpukat, mustekalarenkaat, oliivit, munakoiso, fetajuusto, homejuusto, jne). Mutta makeasta hän ei tykkää. En halua opettaakaan häntä siitä tykkäämään, pitäkää te vaan lastamme huonokäytöksisenä mutta miksi pitäisi opettaa tykkäämään epäterveellisistä kekseistä ja kakuista?
Jos kyläpaikassa on tarjolla suolaista piirakkaa tms, lapsi syö sitä mielellään.
Ja itse en syö lapseni jämiä, koska mulla on keliakia, ennen kuin joku ehdottaa sitä.
Vierailija:
kö sitten loppuun. Tämä parempi, kun ykskantaan todeta, että " et kuitenkaan pidä" . Kasvatusta nääs.Vierailija:
Hän haluaa kuitenkin aina maistaa: ottaa pullan ja keksin, haukkaa kerran, toteaa että en tykkää, ja jättää loput lautaselle.
Jos kyläpaikassa annan maistaa, kirjoittaa emäntä pian närkästyneenä av:lle että onpas ärsyttävää kun annetaan lapsen maistaa vaikkei se kuitenkaan syö, nyt meni kerran haukatut pullat ja keksit roskiin.
Jos ei anna maistaa, ja sanoo että " et kuitenkaan tykkää niistä" , niin siitäkin suututaan.
Meidän lapsemme ei ole nirso, hänelle kelpaa hyvin normaali ruoka, kuten myös erikoisemmat safkat (simpukat, mustekalarenkaat, oliivit, munakoiso, fetajuusto, homejuusto, jne). Mutta makeasta hän ei tykkää. En halua opettaakaan häntä siitä tykkäämään, pitäkää te vaan lastamme huonokäytöksisenä mutta miksi pitäisi opettaa tykkäämään epäterveellisistä kekseistä ja kakuista?
Jos kyläpaikassa on tarjolla suolaista piirakkaa tms, lapsi syö sitä mielellään.
Ja itse en syö lapseni jämiä, koska mulla on keliakia, ennen kuin joku ehdottaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä kuuluukin noita kasvatuskeskusteluja käydä...
Eli omasta pullasta lapselle pala (siis olettaen että äiti sitä pullaa pystyy syömään), jos epäilee, että ei maistu kuitenkaan. Jos pala menee hyvällä halulla voi lapselle antaa omankin pullan. Näin itse teen toisinaan, jos pelkään, että tietty tarjottava ei maistu lapselle ja jää yhden närppäisyn jälkeen syömättä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko olla... Että mikään kahvipöydässä ei muka kelvannut?
Jos on totta, mitä en usko, olis äidin aika ottaa tapakasvatus ohjelmaan. Nelivuotias on niin iso, että se pystyy suoriutumaan asiasta jonka suurin osa ihmisistä mieltää herkutteluksi. Ja jos ei muka suoriudu, sitten syödään kotona niin tukevasti että pärjätään kyläilyn ajan. Eikä oteta mitään muuta kuin juotavaa. Omat eväät nelivuotiaalle on kyllä melkoisen törppöä. Jonkun alle 2-vuotiaan voisi juuri ja juuri ymmärtää.
Mutta siis provohan tämä on, taas jälleen kerran. Huoh..
Hän kyllä oli maistanut aiemmin eikä ollut halunnut syödä loppuun. Kyseisessä kyläpaikassa ei saa jättää mitään lautaselle eli jos lapsi ei tykkää jostain niin mun on ne syötävä. Ja siihen en sentään ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Pakko olla... Että mikään kahvipöydässä ei muka kelvannut?
Emäntä oli tehnyt voileipiä (osa lämpimiä, osa tavallisia) ym. Voileivillä oli levitettä, kinkkua, juustoa ym minusta ihan tavallista. Ei siis mitään liian eksoottista lapselle(kaan). Äitinsä oli vain jo etukäteen päätänyt, ettei lapsi noista pidä. Törppö mikä törppö.
ap (joka ei ollut kyläpaikan emäntä)
Mutta jos kaikesta närvitään hiukkasen niin on sit eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla lapsellani on maito- ja vilja-allergia, ja on aika kurjaa, kun ei välillä voi ottaa mitään tarjottavaa. Saatan sanoa, että " et sinä tuosta tykkää" , kun tarkoitan, että " en voi antaa sinun syödä sitä" .
Vierailija:
sitä kuuluukin noita kasvatuskeskusteluja käydä...
Mikään ei ole pöllömpää kuunneltavaa kuin kasvatuskeskustelut väärässä paikassa.
Vierailija:
Omalla lapsellani on maito- ja vilja-allergia, ja on aika kurjaa, kun ei välillä voi ottaa mitään tarjottavaa. Saatan sanoa, että " et sinä tuosta tykkää" , kun tarkoitan, että " en voi antaa sinun syödä sitä" .
hienoa, papukaijamerkki ja kunniakirja. Ja Loistava äiti -tatuointi otsaan.
Mutta tässähän oli kyse ihan toisesta asiasta.
ap
Vierailija: