Oletko ylpeä koulutuksestasi?
Se on arvostettava asia ja toivottavasti alallasi töitä riittänyt.
Jos vanhempasi ovat vähemmän koulutettuja väheksytkö heitä ja heidän työtään?
Jos keskustelusivuilla huomaat jonkun tekevän kielioppivirheitä ja peruskoulu koulutuksena, aloitatko pilkkaamisen?
Kommentit (34)
Joo, ihan kiva. Irtopisteillä paperit kouraan, mikäs siinä.
Enpä juuri, koska todellinen osaaminen tullut harrastuneisuudesta ja duuneista. Koulu käyty pääasiassa titteleiden ja uskottavuuden nimissä.
insAMK-DI-sähköarska.
KTM. Tutkinto lienee avannut mahdollisuuksia, vaikka varmuudella ei voi tietää mikä on minkäkin asian ansiota. Olen ihan ylpeä omasta tutkinnostani. En viitsi väheksyä ketään ja keskityn mielummin omaan suoritukseeni.
En, se on vain (AMK) tutkinto. Suomessa arvostetaan koulutusta todella paljon ja siitä puhutaan suurella ylpeydellä (jos olet korkeasti koulutettu). Ja hienoahan se on, joskus vain tulee itsellä sellainen olo että häpeän omaa koulutusta. Olen tosin ylpeä siitä miten olen työelämässä ponnistellut ja päässyt niin pitkälle uraani kuin haluan päästä. Parjatulla AMK-tutkinnolla olen kuitenkin päässyt siihen että tienaan 6500€/kk ja pidän työstäni. Ehkä se todistaa itselleni että kokemus on se mikä merkkaa eniten.
Olen DI. Vanhempani oli korkeissa viroissa. Itse en.
Kielioppivirheet häiritsee. Lapseni tekee sellaisia koko ajan ja yritän korjata. Hän on aikuinen, mutta hänellä on lukihäiriö.
Olen siinä mielessä ylpeä koulutuksestani, koska katson sen täysin omaksi ansioksi. Kyllä tunsin saavuttaneeni jonkun tavoitteen sinä päivänä, kun ensimmäisenä opiskelupäivänä menin yliopistolla. Valmistuminen ei niin suurelta enää tuntunutkaan.
Arvostan kovasti kaikkia koulutuksia. Oma lapseni on suorittanut ammattikoulussa kaksoistutkinnon. Nyt hän on tehnyt kotona monta pikku hommaa, jotka olisivat jääneet ylioppilaana tekemättä ja olisi pitänyt kutsua kallis ammattilainen. Ei vähääkään harmita, vaikka ei ole jatkanut opiskelua, kun on kohtuullisen hyväpalkkaisessa vakituisessa työssä.
En ole koulutuksestani ylpeä, sillä olen "vain" ylioppinut. Sen sijaan olen ylpeä työurastani, jonka olen onnistunut luomaan tästä huolimatta.
Olen kai. Ei ole muutakaan. Linjasta voi olla ylpeä, koska se on haastava ja haluttu mutta onhan tuo taso vähän wtf.
Ainoa FT lähisuvussa joten kai sitä pitäisi olla ylpeä. Tohtorinmiekka on tuossa vieressä seinällä, muistuttamassa että on sentään jotain saavuttanut. Mutta silti tuntuu että työhöni yliopistolla pätevöittävät luonnonlahjat vähintään yhtä paljon kuin koulutus.
FM suomen kielestä. Ei kiinnostele kieliopin suhteen muiden virheet, eikä omatkaan.
Valitettavasti en ole osannut olla iloinen koulutuksestani. Vanhemmat duunareita, ja olisi pitänyt mennä ns. kunnon töihin. Kehuvat serkkua, joka on lähihoitaja. Tämän ammatin vanhemmat ymmärtävät. Itse opetan niitä, jotka opiskelee lähäreiksi, mutta sitä eivät vanhempani ymmärrä.
Kenenkään koulutuksia ei arvostella missään muualla kuin tällä palstalla.
Mistä koulutuksesta? Kakarana oli pakko mennä suoraan peruskoulun jälkeen duuniin kun heitettiin lapsuudenkodista ulos (vanhemmat juoppoja. Päättivät että elatus loppuu saman päivänä kun peruskoulu päättyy ja vähät kesätöillä ostetut kama nostettiin ulos) Onneksi pääsin kesätyöpaikkaani vakituiseksi. Aikuisena ei ole ollut koskaan mitään mahdollisuutta opiskella, kun siihen ei ole mitään rahkeita rahallisesti, sitä kun pitää maksaa vuokransa ja ruokansa. Ja kun on ollut siitä 15-16 vuotiaasta asti sama vakituinen työ josta ei uskalla luopua minkään opiskelujen takia kun työllistyminen uudelleen ei ole koskaan ollut millää tavalla varmaa, eikö työpaikka anna tehdä osa-aikaisena niin missä helvetin välissä sitä olisi jotain tässä opiskellut?
TkL ja tyytyväinen koulutukseeni. Jos nyt saisin aloittaa alusta niin, valitsisin kuutenkin ehkä toisen tekniikan alan ja jättäisin jatkotutkinnon tekemättä. Tein sen koska yliopisto sai siitä pisteitä, en niikään itseni takia.
Ehkä siinä mielessä että todistin itselleni että kykenen sellaisen läpäisemään. Vaikka kyseisellä alalla työskentelenkin, juurikaan mitään apua työelämään siitä ei ole ollut. Kaiken tarvitsemani olen itseoppinut ilman koululaitoksen vaikutusta asiaan koska yksinkertaisesti olen vain aiheesta erittäin kiinnostunut, yhä 20v myöhemmin.
Se mikä eniten asiassa on minusta vialla on se että Suomi on aivan liian koulutodistuspainotteinen yhteiskunta työelämän kannalta. Käytännössä niin että pelkällä koulutodistuksella yrityksetkin usein maksavat huomattavasti suurempaa aloituspaikkaa koulutodistuksesta kuin vaikkapa henkilölle jolla on oikeasti jo merkittäviä näyttöjä alan osaamisesta. Vain harvoin tilanne on toinen.