Lue keskustelun säännöt.
Tsemppikeskustelu elämäntapamuutokseen
Lueskelin viikonloppuna laihdutuslääkekeskustelua, joka oli suurimmaksi osaksi tosi kiva ja tsemppaava.
Löytyisikö täältä sellaisia, joilla on menossa elämäntapamuutos ilman lääkkeitä tai leikkausta? Saataisiinko tsemppauskeskustelu aikaiseksi.
Mulla on tilanne, että kun laihdun vielä kilon, niin olen samassa tilanteessa kuin aloittaessani painonpudotuksen vuoden 2018 alussa. Tästä voidaan päätellä, että elämä on heittänyt eteen vaikeuksia, jotka tuntuu nyt olevan pääosin selätetty. Mulla on käytössä lääke, joka on nostanut painoa, kun se tekee 24/7 näläntunteen. Pitkään yritettiin löytää joku toinen lääke, mutta tämä jäi ainoana perussairauteeni sopivana lääkkeenä käyttöön ja olen nyt pikkuhiljaa löytämässä keinot selvitä sen kanssa.
Lähtöpaino kesällä 2024 oli 90 kiloa. Nyt painan 77 kiloa. Tavoitepaino on 64 kiloa. Olen nyt hyväksynyt sen, että paino tippuu hitaasti. Tavoitteen saavuttamiseen menee varmaankin yli vuosi.
Kirjoitan lisää, jos keskustelu ottaa tuulta alleen.
Kommentit (407)
Itse en oikein pysty enkä pohjimmiltaan haluakaan muuttaa syömistäni kovin suureesti. Tämän vuoksi itselläni toimivin tapa pudottaa painoa ja ylläpitää sitä on runsas liikunta. Kun paino tippuu ja kunto kohenee niin se lenkkeily alkaa muuttua mukavemmaksi eikä aikaakaan men niinnpaljon kun vauhti on kovempi.
Toisaalta olen huomannut, että kun alkoi liikkumaan niin ei edes tee enää mieli syödä ja herkutella yhtä paljon kuin aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuliheppakin on suurin piirtein saman pituinen ja enimmillään paino oli jo 80 kg hujakoilla. Sain sen laskettua 74-76 kg jättämällä lisätyn sokerin pois muutamia vuosia sitten ( tod. näköisesti nestettä) mutta nyt vuoden vaihteessa aloitin käyttämään Foodvisor appia ruokailujen suunnitteluun ja kalorien laskemiseen, oli helppo ohjelma ja kertoi minulle oikean ruuan määrän. Aloitin myös salilla käynnin vuosien tauon jälkeen, vesijuoksua olin jo aiemmin käynyt harrastamassa. Tavoite minulla oli 64 kg ja koon S vaatteet. Ne olen nyt saavuttanut ja samalla mm. verenpainelääkitys on lopetettu. Nyt keskityn uuden elämäntavan ylläpitoon.
Suosittelen jotain kaloriapin käyttöä ja sokereiden karsimista. Sokerimäärä, jota saadaan päivittäisestä ravinnosta on valtava! Itsellä oli kehittynyt insuliiniresistenssi, joka piti koko kehon aineenvaihduntaa vankinaan. Paino ei tippunut, päinvastoin se nousi tasaisesti ja voin huonosti kropassani.
Oikeasti olen todella innostunut edelleen tästä elämäntapamuutoksesta ja siitä, että olen löytänyt keinot murtaa lihavuuden kehä. Kokeilin vaatekaappini vaatteet läpi, ja voi pyhä sylvi, miten hyvältä tuntui, kun mm. housuissa vyötärön kohdalta oli pelkkää tyhjää pussia. Samalla olen kysellyt puolisolta, että miten lihava olin oikeasti, itsehän ei sitä nää vaan silmä tottuu. Enkä sano sitä, ettenkö olisi ollut ihmisenä ihan yhtä arvokas silloinkin, vaan sitä, että miten huonosti kroppani voi kaiken sen paino-ongelman alla. Nyt lomalla on kiva tehdä ja kokata terveellisiä ruokia, hieman pelottaa, miten taas pystyn työelämässä ollessani ylläpitämään tätä. Tsemppiä kaikille!
Halusin muistoja tästä matkasta kohti kevyempää kehoa, joten otin 2v sitten ennen kuvat. Minulla on kuvat myös viime kesältä ja tältä kesältä. Mittasin myös vyötärön, lantion ja rinnanympäryksen.
Sokerin poisjättäminen auttaisi varmaan minuakin. Mutta millä herkuttelette? Onko sen oltava ihan ehdoton vai voiko sitä sokeritonta noudattaa esim. viitenä päivänä viikossa?
Ap
Olisin tietty voinut ottaa kuvat myös vaatteet päällä enkä pelkissä biksuissa, niin voisi näyttääkin ne. Menee koko ketju lukkoon, jos pistää linkin.
Ap
No tekoäly hoitaa. Nämä on aika realistiset kuvat, miltä näytin ennen ja miltä nyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aikoinaan aloittanut oman "sokerikoukusta irtautumisen" siten, että lopetin kokonaan lisätyn sokerin käytön. Taisi olla kahvi josta aloitin. Eihän se ihan helppoa äkkisesti ollut, vei oman aikansa tottua. Elintarvikkeissa olevia piilosokereita on lähes mahdotonta kontrolloida kun sokerin lisäämistä ei ole pakko tuotteen sisällössä ilmoittaa (ainakin näin ole ymmärtänyt). Mutta yksi tieto tuotetiedoissa kuitenkin paljastaa tarpeeksi. Kun katsoo hiilihydraattien määrän -> se on yhtäkuin sokerin määrä, koska elimistö muuttaa syödyt hiilarit sokeriksi. On tietysti myös eriarvoisia hiilihydraatteja ns. hitaat ja nopeat. Nopeat vaikuttavat verensokerin nousuun sanansa mukaisesti, vaikka nousun vaikutus on lyhytkestoinen se saattaa harhauttaa himoitsemaan sitä lisää ja sitten huomaakin, että suklaalevystä tai keksipaketista jää tyhjä päällys käteen. Mielestäni koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa muutosta mikäli siihen kokee olevan tarvetta. Ei herkkujen rajoittaminen tarvitse tarkoittaa, että kaikesta on luovuttava täysin/kokonaan/loppuelämäksi. Tuli surullinen fiilis, kun luin, että vanhuksilta on viety jopa pullanpala päiväkahvin yhteydessä. Pidän sitä jopa vanhusten henkisenä pahoin**telynä. Antakaa nyt hemmetti heille takaisin edes se pieni nautinto. Me jotka saamme vielä päättää itse mitä herkkuja sallimme niin nautitaan valinnoistamme. Liian ankara ei itselleen pitäisi olla, tarkoitushan on kuitenkin pitää yllä omaa hyvinvointia, niin henkisesti kuin fyysisestikin. 🍦
Hienosti "200". Yksi tärkeimmistä asioistahan tässä kaikessa on, että saa painon asemoitua siihen tavoitepainoon.
Mietin sellaista, että pitäisikö meidän aloittaa Tsemppikeskustelu elämäntapamuutokseen vol 2, kun voiko 20-sivuinen keskustelu karkottaa uudet keskustelijat.
Ap