Kukaan tullut miettineeksi miksi nuoria ei kiinnosta kouluruoka?

Vierailija kirjoitti:

Sen täytyy olla halpaa. Koulujen keittiöille on laadittu tiukka budjetti jossa tulee toimia.

Ainakin Helsingissä nämä kilpailutetaan ja itsekin olen koulussa töissä ja tiedän, että tuossa kilpailutuksessa hinta painaa 90% ja laatu 10%.

Lisäksi tuo laatu arvioidaan mm palautteiden perusteella ja jos huono saa numeron 6 ja hyvä numeron 9 niin se erohan on jotain 1-2%, kun tavallaan 0 ja 10 eli maksimi ero on tuo 10%, eli laadulla ei ole juuri mitään vaikutusta, kuka saa halvinta Kiinalaista lepakkoa syötäväksi, voittaa, jos vähän liioitellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen täytyy olla halpaa. Koulujen keittiöille on laadittu tiukka budjetti jossa tulee toimia.

Ainakin Helsingissä nämä kilpailutetaan ja itsekin olen koulussa töissä ja tiedän, että tuossa kilpailutuksessa hinta painaa 90% ja laatu 10%.

Lisäksi tuo laatu arvioidaan mm palautteiden perusteella ja jos huono saa numeron 6 ja hyvä numeron 9 niin se erohan on jotain 1-2%, kun tavallaan 0 ja 10 eli maksimi ero on tuo 10%, eli laadulla ei ole juuri mitään vaikutusta, kuka saa halvinta Kiinalaista lepakkoa syötäväksi, voittaa, jos vähän liioitellaan.

 

Äläkä unohda, että työntekijät kilpailutetaan siinä samalla ja todellakin se HALVIN voittaa.

Kuljetuspuolella käyttivät kilpailutuksesta ilmaisua "se voittaa, joka jättää halvimmalla tekemättä".

...ihan vaan jos joku ihmettelee niitä toimitus viiveitä ja virheitä

Vierailija kirjoitti:

Kaverien "painostus", eli seurataan niitä cooleja tyyppejä jotka kieltäytyvät kouluruuasta.

Mitään muuta syytä ei ole.

Ketä muka kiinnostaa jonkun "coolin" syömiset siinä määrin että jättää itse syömättä? :D

Syy on oikeasti se että kouluruoka maistuu halvalla tehdyltä moskalta.

Kun laitosruoka tehdään hiukan isommalla budjetilla siitä saadaan hyvää -sen huomasi armeijassa.

Sama budjetti kuin vankiloissa niin johan kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kermaper seet eivät tiedä, mitä oikea, pidempään jatkunut nälkä on. 

Et tiedä sinäkään joten ole jeesustelematta.

Jeesusta tähän on turha sotkea. Mä tiedän, mitä on olla nälässä. Sen minä, et sinä, tiedän. Onneksi sentään koulussa oli ruokaa, jota syödä.

No nälkää isompi ongelma taisi olla, ettei se ankkuriryyppykään pysynyt sisälläsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin laitosruoka on hyvää missään. Sen tarkoituksena on vain lähinnä siirtää nälkää.

Tämä ei ole maku kysymys, tämä ongelma on korvien välissä ja tulee liian lepsusta kasvatuksesta.

Joku voisi vaikka muistuttaa, että koulun tontilta on kouluaikana poistuminen kielletty ja vaikka valvoa tätä, niin ongelma todennäköisesti poistuisi, siis ihan vain sääntöjä noudattamalla.

Oppikoulussa vielä 1970-luvulla ruokailu oli maksullista. Oppilailla oli eväät tai kävivät ruokatauolla kaupassa. Kun ruoka on joka päivä erinimistä samanmakuista eriasteista mössöä, niin siitä on ravitsemussuositukset kaukana. 

Koulussamme on ihan hyvää ruokaa. Syön sitä päivittäin. Kävin kouluni 80-90-luvulla, enkä ajattele, että kouluruoka olisi silloin ollut jotenkin paljon parempaa kuin nyt.

Koulussamme monet lapset syövät hyvällä ruokahalulla ja toisille kelpaa vain ns. kappaleruoat (kalapuikko, pyörykät, makkara). Keskimääräisesti tytöt syövät nirsommin kuin pojat.

Vierailija kirjoitti:

Koulussamme on ihan hyvää ruokaa. Syön sitä päivittäin. Kävin kouluni 80-90-luvulla, enkä ajattele, että kouluruoka olisi silloin ollut jotenkin paljon parempaa kuin nyt.

Koulussamme monet lapset syövät hyvällä ruokahalulla ja toisille kelpaa vain ns. kappaleruoat (kalapuikko, pyörykät, makkara). Keskimääräisesti tytöt syövät nirsommin kuin pojat.

Meinasin kirjoittaa samanlaisen kommentin. Olen töissä pienen kaupungin koulussa, jossa on hyvää kouluruokaa. Se on kaukana esim. sairaalan mauttomasta ruoasta. Joka päivä kasvisvaihtoehto, pöydässä paljon mausteita ja erilaisia salaatinkastikkeita. Suolatonta tai mautonta ruoka ei ole. Yleensä oppilaat syövät ihan tyytyväisinä, paitsi kasvisruokapäivinä moni ei käy edes maistamassa, mikä on sääli. Jos kotona tarjotaan vain eineksiä ja nuudeleita, tavallinen ruoka ei maistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussamme on ihan hyvää ruokaa. Syön sitä päivittäin. Kävin kouluni 80-90-luvulla, enkä ajattele, että kouluruoka olisi silloin ollut jotenkin paljon parempaa kuin nyt.

Koulussamme monet lapset syövät hyvällä ruokahalulla ja toisille kelpaa vain ns. kappaleruoat (kalapuikko, pyörykät, makkara). Keskimääräisesti tytöt syövät nirsommin kuin pojat.

Meinasin kirjoittaa samanlaisen kommentin. Olen töissä pienen kaupungin koulussa, jossa on hyvää kouluruokaa. Se on kaukana esim. sairaalan mauttomasta ruoasta. Joka päivä kasvisvaihtoehto, pöydässä paljon mausteita ja erilaisia salaatinkastikkeita. Suolatonta tai mautonta ruoka ei ole. Yleensä oppilaat syövät ihan tyytyväisinä, paitsi kasvisruokapäivinä moni ei käy edes maistamassa, mikä on sääli. Jos kotona tarjotaan vain eineksiä ja nuudeleita, tavallinen ruoka ei maistu.

No esim Vantaalla ei ole hyvä kouluruoka.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä nykyajan kouluruoasta mutta ainakin 80-luvulla se oli ihan hyvää. Söin aina kouluruoan hyvällä ruokahalulla.

Kävin koulua 70-luvulla eikä se ollut silloinkaan hyvää. Oikeasti tämä on koulu- ja paikkakuntakohtaista, jossain on hyvä ruoka ja toisessa huono. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teineillä se on ainakin muka coolia olla kiinnostumatta ja käydä ostamassa kaupasta pullaa.

Eikä ole. Ei tuollaista kulttuuria ollut kasarilla.

NO ysärillä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Ilmainen kouluruoka oli aikanaan loistokeksintö; kaikki sai ruokaa kerran päivässä. Nyt hyötyvät lähinnä ne lapset jotka eivät saa rahaa tai ruokaa kotoa. Näille osoite on edelleen oikea. 

Kouluruoan voisi muuttaa tarveperustaiseksi. Maksuliput pakollisiksi ja ne joilla ei ole varaa, hakevat vapautusta. 

Jos ruoka maksaa, sitä arvostetaan.

Oppikoulussa oli maksullinen ruokailu. Ruoka oli niin huonoa, että toin mieluummin eväät kotoa kuin käytin perheen vähiä rahoja siihen. Ruisleipää päällyksillä ja pieni pullo maitoa. Ei varmaan täytä nykyisiä ravintoainekriteerejä, mutta ei täytä syömätön kouluruokakaan.

Pk-seudun isoissa kouluissa ruoka on laitosmaisempaa. Eri kunnissa on myös erisuuruiset määrärahat.

Suolatonta, vähämausteista, liian vähän ekologista punaista lihaa

Hössötetään tunneilla että pitää syödä vihreää ja leipää ym mikä ei todellakaan ole hyvä ihmiselle.

Tai sitten tehdään tahallaan huonoa ja mautonta / pahanmakuista ruokaa, että sitä menisi vähemmän. Mene tiedä.

Itse kävin oppikoulua 70-luvulla ja ruoka maksoi, aina ei ollut kotoa antaa rahaa ruokalippuun. Joinakin päivinä täytyi sitten pärjätä kotona syödyllä aamiaisella koko päivä.

Lukion kävin 1977-1980 ja silloin se ei ollut vielä maksutonta, lukukausimaksu, kirjat, ruoka maksoivat. Silloinkin meillä oli hyvin köyhää kun vanhemmat juuri eronneet eikä kukaan antanut esim 16-17 -vuotiaalle mitään palkkatyötä, että olisi edes saanut ruokaa joka päivä. Kesätöitä sentään oli, mutta mitä sekään auttoi kuin hiukan eteenpäin, olisi tarvinnut päästä johonkin ihmeen töihin koulun lukukausiksi.

Että nyt sentään saa kaiken yhteiskunnalta verojen vastineeksi, mikä on ihan hyvä, mutta kyllä tuo ruokapuoli taitaa olla varsin kehno. Ja helppo syyllistää oppilaita kun eivät syö.

Vankiloissa on luultavasti paljon tuhdimmat ja kaikin tavoin paremmat sapuskat.

Oma nuoreni ei tykkää kun kaikesta tehdään väkisin kasvisversio. Esim. pinaattilettuja ja puuroja syö mielellään, vika ei ole itse kasvisruoissa, mutta inhoaa kun vaikkapa lasagnen jauheliha onkin korvattu soijarouheella/kasvismössöllä. 

Koulut itkevät hävikistä, mutta silti tarjoavat erikseen vegaanisen sapuskan joka ikinen päivä, jota syö säännöllisesti ehkä neljä oppilasta. 

aikamoisia kumiperunoita ja muuta on osassa kouluista nykyään tarjolla. Laatu on huonontunut sen jälkeen, kun siirryttiin oppilaitosten omista keittiöistä ja työntekijöistä ns. laitoskeittiöihin. Pienellä rahalla saisi kyllä hyvää ruokaa, mutta nykypäivänä ei toteudu. Vielä osassa kouluista ennen 2000- luvun alkua ruoka oli hyvää ja ihan kuin kotona tehtyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teineillä se on ainakin muka coolia olla kiinnostumatta ja käydä ostamassa kaupasta pullaa.

Eikä ole. Ei tuollaista kulttuuria ollut kasarilla.

 

Höpöhöpö, oli jo seitkyt luvulla!

Tosin ei silloin niitä pullia kaupasta käyty, vaan jostain pikku leipomosta. Tuoretta samana aamuna leivottua, useammin munkkeja ja lihapiirakoita kuin pullaa.

Vierailija kirjoitti:

Oma nuoreni ei tykkää kun kaikesta tehdään väkisin kasvisversio. Esim. pinaattilettuja ja puuroja syö mielellään, vika ei ole itse kasvisruoissa, mutta inhoaa kun vaikkapa lasagnen jauheliha onkin korvattu soijarouheella/kasvismössöllä. 

Koulut itkevät hävikistä, mutta silti tarjoavat erikseen vegaanisen sapuskan joka ikinen päivä, jota syö säännöllisesti ehkä neljä oppilasta. 

Minun nuoreni lopetti herkkupuuronsa syönnin, kun se muuttui pahaksi. Joku osasi palstalla kertoa, ettei sitä uunipuuroa tehdä enää maitoon, vaan johonkin "kasvismaitoon". 

Vihasin kouluruokaa ysärillä. Mautonta ja kamala mössöinen tekstuuri. Viime viikolla vietin pari päivää työpaikan koulutuksessa paikallisen amiksen tiloissa ja pääsin maistamaan kouluruokaa. Ihan samanlaista sössöä, paitsi nyt aineksina esim. quorn ja nuudelit. Miten ei pystytä parempaan.

Silloin kun minä olin nuori, eli ysärillä, naureskeltiin ja valitettiin kyllä kouluruoasta, mutta silti yleensä syötiin sitä sen verran kuin pystyttiin. Ei rehellisesti sanonottuna tullut edes mieleen sellainen vaihtoehto, että olisi voinut kauppaan mennä ostamaan jotain muuta. Joskus lukiossa pari kertaa lintsatessa saatoin syödä mökissä tai ostaa jonkun pasteija. Siis kolmen vuoden aikana ehkä pari kertaa. Vanhemmat olisi nauraneet päin naamaa jos olisin pyytänyt jotain ruokarahaa vaikka koulussa ilmainen safka. Ja "omat rahat", eli viikkorahat sun muut meni kyllä ihan muuhun kuin ruokaan.

Eli vaikkaukseni on, että nykyään lapset/nuoret ei syö koulussa koska se on mahdollista (vanhemmat rahoittavat) ja koska ilmiö on levinnyt ja siten tullut kaikkien tietoon, että niinkin voi tehdä.